Yritysyhteistyöesimerkkejä

Rymättyläläisen Mikolan luomutilan suoramyyntipisteen pihalla käy vilske, kun asiakkaat kurvaavat pihalle ostamaan tuoretta luomusalaattia, -tomaatteja, -kurkkua sekä -orvokkeja. ”Suoramyynnin avulla kosketus asiakaskenttään pysyy tiiviinä”, vinkkaa Tita-Marjut Salonen, toinen Mikolan luomutilan omistajista. Hän on miehensä Osmo Salosen kanssa pyörittänyt Rymättyläntien varrella sijaitsevaa luomutilaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Tuotevalikoima on runsas ja Saloset arvioivatkin edustavansa ns. vanhakantaista viljelijäkuntaa. Tilan tuotteita ovat mm. tomaatti, kurkku, salaatti, varhaisperuna, sipulit, paprika, kesäkurpitsa, mansikka, mustaherukka, yrtit. Näiden lisäksi tilalla kokeillaan ja kehitellään ahkerasti uusien lajikkeiden viljelyä ja viljelyolojen vaikutuksia kasvuun.

Suoramyynnin lisäksi Mikolan luomutilan tuotteita on myynnissä sekä vähittäiskaupoissa että ravintoloissa. Kasvisten tuoreuden takaamiseksi sekä myyntierien pienen koon vuoksi tuotteita ei viedä tukkuliikkeiden kautta kauppoihin vaan kuljetukset hoidetaan itse. Tämä on tilalla suunniteltu siten, että mahdollisimman vähäisellä ajolla saadaan jakelu järjestettyä. Salosille luomu ei ole pelkkä tuotantotapa vaan kokonaisvaltainen elämäntapa. ”Kestävyys ja luonnonmukaisuus ovat lähtökohtina kaikissa arjen päätöksissä”, kertoo Tita-Marjut.
Salosilla riittää innostusta oman osaamiseen kartuttamiseen ja eri toimijoiden kanssa verkostoitumiseen. ”Hyviä käytänteitä on aina hyödyllistä vaihtaa muiden tuottajien kanssa”, vahvistaa Tita-Marjut. Saman pöydän ääreen kokoontuminen ja yhdessä luomualan kehittämiskohteisiin paneutuminen on tehokkain tapa saada muutoksia aikaan. Varsinkin luomualalla, vuorovaikutteinen yhteistyö ja verkostojen luominen ovat avainasemassa.

Lähde: LounaFood Uutiset, toukokuu 2009.

Kasvis Galleria Oy:n Tarja Peltola korostaa yrityksen menestyksen salaisuutena onnistununeen tuotekehityksen merkitystä ja sitä, että asiakkaiden tarpeet tunnetaan perinpohjaisesti. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa antaa eväitä asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja ravintolakeittiöiden tarpeiden huomioimiseen.

Lue koko juttu

Yhteistyö on voimaa, sanottiin ennen vanhaan. Asia ei ole vieläkään muuttunut. Jokainen meistä voi kertoa omasta elämästään asioita, joissa toisten neuvot ovat auttaneet eteenpäin. Miksi emme käyttäisi tätä tapaa myös liike-elämässä, kun tuotteita pitää uudistaa niin, että ne miellyttävät ostajia. Juuri asiakkaan mielipiteet ovat kullan arvoista yrittäjälle.

Moni tämän päivän ihminen ostaa juuri sitä, mitä hän haluaa, tuotteita, jotka ovat hyvän makuisia ja antavat hänelle terveyttä ja hyvää oloa. Hänellä on ”tunnemuisti” ja hän tekee ostovalintansa enemmän tunteella kuin järjellään. Unelma-tuotteesta hän on valmis maksamaan korkeamman hinnan kuin tavallisesta tuotteesta. Ostettavan tuotteen tulee täyttää hänen sekä tietoiset että tiedostamattomat odotuksensa.

Elintarvikkeita valmistava yritys kipuilee usein, miten saisi kehitettyä tuotteita, jotka menevät ”kuin kuumille kiville”? Löytyisikö jostain yhteistyötaho, joka auttaisi uusien tuotteiden kehittämisessä? Paras on kysyä ostajilta, millaisia tuotteita he haluavat ostaa.

Jos joku asiakas rohkenee moittia yrityksen tuotteita, loukkaantumisen myötä tulee herkästi ajatus, että toinen ei ymmärrä hyvän tuotteen päälle yhtään mitään. Kuitenkin näitä kriittisiä ostajia tulisi käsitellä kauniisti ja kuunnella tarkasti kaikki moitteet. Lopputuloksena voi syntyä erinomainen tuote yrityksen omassa tuotekehityksessä.

Hyväkäs leivän tarina

Kertojana toimitusjohtaja Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomosta Kuhmosta.

Hotelli Kalevalan johtaja Lea Taina toivoi saavansa ostaa ”hyvää ruisleipää”.

Mietin miten saisin asiakkaani toivomuksen täytettyä. Siitä alkoi leivän suunnittelu. Kokeilin löytämälläni reseptillä ruisleipää ja vein asiakkaalleni maistiaisia. Jäin innoissani odottelemaan millaista palautetta saan. Odotukseni olivat korkealla. Seuraavana päivänä puhelin soi, - leipä ei ollut tarpeeksi hyvää.

Oli mennyt jo lähes vuosi ja haluttua uutta leipää ei ollut syntynyt. Johtaja Lea Tainalle ei tuntunut kelpaavan mikään.

Tammikuisena perjantai-iltana keksin taas uuden reseptin. Ilmoitin asiakkaalleni, että huomenna teen koeleivonnan leivästä, jossa on jyviä. Lauantai-aamuna lähdin epäileväisenä leipomolle. Leivoin ja paistoin. Pakkaamisen jälkeen lähdin keikalle. Annoin ensimmäisen leivän asiakkaalleni. Pyysin maistelemaan leipää ja antamaan taas palautetta. Jaoin koeleivonnan aikaansaannoksia myös tuttavilleni ympäri Kuhmoa. Pyysin kaikilta rehellistä mielipidettä kehittelemästäni tuotteesta.

Seuraavana päivänä ollessani töissä tuli puhelimeeni tekstiviesti:
”Onnittelut, jos leipä tuosta vielä paranee, se ei ole enää leipää - se on hunajaa”.  
Näin alkoi Hyväkkään taival asiakkaiden ruokapöytiin.

Haluaisinkin haastaa elintarvikealan yhteistyöhön matkailu- ja ravitsemusalan yrittäjien kanssa. Ei loukkaannuta toisen osapuolen rehellisestä arvostelusta, vaan kuunnellaan ja otetaan opiksi. Jos saamme yhteistyöllä tuotteen, mikä miellyttää molempia osapuolia, todennäköistä on, että se miellyttää myös monia muita.

Täytyy nostaa hattua Mikko Heikkiselle. Hän ei loukkaantunut Lea Tainalta saamastaan kritiikistä, vaan jaksoi jatkaa ”hyvän ruisleivän” kehittelyä. Kun itse ostin ensimmäisen Hyväkkään ja maistoin sitä iltateen kanssa saatoin sanoa: ”Tämä leipä on todella hyvää, ei tarvitse edes leikkeleitä, maistuu erinomaiselta ihan sinällään.”

Teksti:  Leena Heinola

Kurikkalainen Rest Time Oy on Etelä-Pohjanmaan alueen lähiruokatoimittaja monelle yritykselle. Lisäksi kotimaisuutta arvostavat yritykset käyttävät Rest Timen tuotteita ympäri Suomen. Rest Time valmistaa kasviksista maistuvia ja helposti käytettäviä tuotteita ammattikeittiöiden sekä muiden elintarvikeyritysten käyttöön.

Rest Timen palkitut kasvistuotteet valmistetaan lähellä tuotetuista juureksista ja vihanneksista. Kasvikset kypsennetään sous vide -menetelmällä, jolloin niistä saadaan helppokäyttöisiä ja herkullisia tuotteita. Sous vide -menetelmässä juurekset säilyttävät makunsa erityisen hyvin, koska ne kypsennetään alhaisella lämpötilalla omassa liemessään. Ammattikeittiöissä on helppoa tehdä näyttäviä ja herkullisia annoksia esimerkiksi porkkanakupeista, lanttuviipaleista, punajuuri- tai maalaisperunalohkoista tai erilaisista juuressekoituksista.

Rest Timella on pitkä kokemus yhteistyöstä muiden elintarvikeyritysten kanssa, ja tämän kaltainen yhteistyö on viime vuosina entisestäänkin lisääntynyt. Rest Time toimittaa muiden elintarvikeyritysten raaka-aineeksi mm. juuressoseita ja -raasteita sekä kasvistäytteitä. Yhdessä muiden elintarvikeyritysten kanssa on kehitetty reseptejä, joissa käytetään valmistusaineena yritysten tuotteita. Lisäksi Rest Time valmistaa yritysten omille tuotemerkeille esimerkiksi sinappia ja luomuketsuppia.
Valikoimiin kuuluvat myös paistonkestävät porkkanapuolukka- ja porkkanaraparperihillot. Erikoishillojen marja- ja kasvisosuus on yli 50 %, ja ne sopivat erityisen hyvin tarjottaviksi puurojen, viilien, juustojen ja ohukaisten kanssa.

Teksti: Annaleena Ylinen / Foodwest Oy

Heila Lähiruokatori on kahden yrittäjäpariskunnan yhteistyön tulos Heinolassa. Pariskunnat Eila ja Ismo Eerola sekä Titta ja Janne Pihamaa perustivat Heila Oy:n vuonna 2008, avajaiset pidettiin 2.5. Molemmilla pariskunnilla oli ja on edelleen liiketoimintaa myös muualla. Pihamailla viljellään monipuolisesti marjoja ja vihanneksia sekä tuotetaan tilaviinejä kahdella eri viinitilalla Kalkkisissa ja Heinolassa, lisäksi pidetään tilapuotia sekä kahviota ja tilausravintolaa kotitilalla. Eerolat puolestaan tuottavat Hyvin Pidettyä Benjamin Viljapossua omiin myymälöihinsä Maatilatorille Kausalaan ja Heilan lihatiskille sekä pyörittävät Benjamin Maatilatoria.

Ajatus Heilasta lähti liikkeelle aika nopeasti. Eerolat olivat jo pidemmän aikaa miettineet laajenemismahdollisuuksia ja kun ensimmäinen yhteydenotto tyhjästä liiketontista Heinolan Vuohkalliosta tuli, ei pitkään mietitty.  Pihamaihin oli tutustuttu jo aiemmin opintomatkalla ja yhteinen yritys löysi nopeasti muotonsa. Kaupan päivittäisistä asioista huolehtivat perheiden emännät tittelillä Toriemäntä. Isännät tekevät taustatyötä.

Heilassa on monipuoliset valikoimat pientuottajien korkealaatuista ja puhtaasti tuotettua ruokaa. Tuottajia talosta löytyy toistasataa, jauhoja, hilloja, juustoja, juureksia, tuoretta leipää joka päivä, on palveleva lihatiski, tilaviinimyymälä sekä palveleva kalakauppa.  Heila on avoinna lähes jokaisena vuoden päivänä, muutamia juhlapyhiä lukuun ottamatta. 

Heila työllistää kaikkiaan kolmisenkymmentä ihmistä, työskennellen eri yrityksissä Heilan sisällä. Kassahenkilökuntaa Heilalla on 5-9 kausivaihteluista johtuen. Heilassa on panostettu henkilökunnan palvelualttiuteen ja osaamiseen. Jokainen asiakas voi ja saa kysellä myös kuulumisia tai reseptiohjeita sekä rupatella mukavia muuten vain. Heilan tapa tehdä ja myydä ruokaa on erilainen, kaupassa käynti voi olla myös elämys, ei kilpajuoksua kassajonoon.

Talossa toimii myös Cafe Heila; idyllinen lähiruokaravintola lounasherkkuineen ja ala carte listoineen, unohtamatta vastajauhetuista pavuista keitettyä kahvia ja runsasta lähileipureiden kahvileipätarjontaa.

Suurin osa Heilan asiakkaista on 4-tietä pitkin matkaavia pääkaupunkiseudun asukkaita. Mutta totta kai paikallisetkin käyttävät Heilan palveluita. Kausivaihtelut asiakaskunnassa ovat erittäin suuret, kesäaikaan Heilassa on ruuhkaisinta.

Kylmäsavukeisari Oy on Tampereen Kämmenniemessä sijaitseva perheyritys, joka valmistaa savukala- ja savujuustotuotteita. Yritys perustettiin vuonna 2006, jolloin toimitusjohtaja Mika Hävölän kalastusharrastus astui askeleen eteenpäin kehittyen konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Tähän päivään asti yrityksen ensisijaisena toiminta-alueena on ollut Pirkanmaa, mutta uudet logistiikkaan liittyvät yhteistyökuviot mahdollistavat tulevaisuudessa tuotteiden kuljettamisen myös pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun.

Kylmäsavukeisari Oy:n tärkein kohderyhmä on ravintolat, jotka haluavat tarjota asiakkailleen uniikkeja makuelämyksiä. Tampereella yrityksen tuotteita tarjoillaan mm. ravintola Näsinneulassa. Nykyään tuotteita myydään myös suoraan kuluttajille Ahlmanin Tilapuodissa. Yrityksen päätuote on kylmäsavulohi, mutta sen lisäksi savustetaan myös mm. kuhaa ja siikaa.

Tuotteen ainutlaatuinen maku saadaan aikaan savustusajan pituudella ja huomioimalla asiakkaan erityistoiveet poltettavasta puusta sekä mm. suolan määrästä. Kylmäsavukeisari Oy:n tuotteet ovat myös lisäaineettomia sekä tuoreus taataan valmistuksella tilausten mukaan. Yritysasiakkaat voivat tilata näin Kylmäsavukeisari Oy:ltä yksilöllisiä kalatuotteita.

Vuonna 2008 Hävölä aloitti yhteistyössä keittiömestari Heikki Ahopellon kanssa kyytön maidosta valmistettujen juustojen testisavustukset. Kyseisen yhteisprojektin lopputuloksena Kylmäsavukeisari Oy sai muun maitoalan – luvan eli se mahdollisti myös juustojen savustuksen yrityksen tiloissa. Nykyisin juustojen savustaminen on kehittynyt mittavaksi osaksi yrityksen toimintaa. Lähivuosien aikana edessä on todennäköisesti Kylmäsavukeisari Oy:n tuotantotilojen laajentaminen, jotta yritys voisi vastata kasvavaan kysyntään.

Teksti: Anna Kortekangas

Espoolaisessa perheleipomossa Tapiolan Leipomo Oy:ssä on leivottu tuoretuotteita jo 1962 -luvulta lähtien.  Ensi kesänä vietetään yrityksen taipaleen 48-vuotisjuhlia.  Leipomon perusti nykyisen toimitusjohtajan Jari Väyrysen isä Mikko Väyrynen.  Tapiolan leipomo on pysynyt perheen omistuksessa kaikki kuluneet vuodet ja vielä tänäkin päivänä yrityksen yhdeksästä työntekijästä neljä on perheenjäseniä.  Rakkaus leipään ja leivontaan on säilynyt sukupolvelta toiselle.

Leipomossa valmistetaan monipuolisesti erilaisia leipomotuotteita. Ruokaleivän ja sämpylöiden osuus kattaa reilun 50 % toiminnasta lopun koostuessa konditoria- ja einesvalmisteista. Tuoreita leivonnaisia myydään leipomon kahvilassa.  Leipomossa tehdään töitä joka arkiyö, jotta tuoreet tuotteet olisivat aamulla valmiita nautittaviksi.

Pienleipomoyrittäjyys tarkoittaa omistautumista työlleen. Tapiolan Leipomon toimitusjohtaja Jari Väyrynen kertoo, että hänen veljensä aloittaa leipomisen yöllä kello yksi ja hän itse saapuu kello kolme pakkaamaan tuotteita serkkunsa kanssa. Yöllä leivotaan kahvi- ja ruokaleivät eli tehdään käytännön työt ja päivällä pyöritetään yrityksen bisnestoimintaa. 

Suuriin leipomoihin verrattuna pienessä leipomossa leipomotuotteet valmistetaan laajemmassa mittakaavassa käsityönä. Jarin mukaan Tapiolan Leipomo on perinteisellä tavalla koneistettu, mikä tarkoittaa sitä että moni työvaihe tehdään edelleen käsin. Teollisten ja kustannustehokkaiden tuotantolaitosten rinnalla useat pienyrittäjät kamppailevat samojen ongelmien kanssa; tuotteiden hinta on poljettu niin alas, että voittoa on vaikea tehdä. Paljon työtä teettää myös pienen yrityksen omavalvonnan ylläpitäminen. Kaikkia tuotantovaiheita seurataan ja valvotaan, mikä on toisaalta yksi syy leipomon laadukkaiden tuotteiden taustalla.

Yritysyhteisyötä HoReCa puolella leipomolla on Fazer Amican, Sodexon ja Katri Antellin kanssa. Jari Väyrynen kertoo, että tärkein kriteeri HoReCa puolella toimimisessa on toimitusvarmuus. Tuotteiden on oltava valmiita sovittuna aikana. Tapiolan Leipomolla on yhteistyötä myös Espoolaisen leipomoalan oppilaitos Omnian kanssa. Yhteistyö on tärkeää sekä leipomon että opiskelijoiden kannalta. Leipomo saa opiskelijoista arvokasta työapua, ja vastavuoroisesti opiskelijat saavat leipomosta tärkeää työkokemusta. Muiden käsityöammattien ohella leipomaan opitaan vain käytännön työskentelyn kautta, ja mikä voisi olla tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin siirtää tuleville sukupolville taito valmistaa mm. perinteisiä suomalaisia karjalanpiirakoita. Toivotaan, että tämä yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin ja me kuluttajat saamme nauttia käsintehdyistä pienten leipomoiden leipomoherkuista.

Teksti: Emma Laivisto, Viikki Food Centre
Kuva: Tapiolan leipomo Oy

Beeffi Oy on eteläsavolaisten pihvikarjankasvattajien yhteisyritys, joka tuottaa Limousin-lihaa. Yritys perustettiin maaliskuussa 2009 ja yhtiön kotipaikka on Juva. Osakkaina yrityksessä ovat Joel Puhakainen, Kalle Mattila ja Heikki Mustalampi. Osakkaista Joel ja Kalle ovat Limousin-kasvattajia.

Yrityksen toiminta-ajatus muotoutui tarpeesta. Asiakkaan kannalta voi olla hankalaa, kun lihaa halutaan toimittaa useammalta tilalta. Oman yhtiön kautta saadaan ketjun monta toimittajaa ja yhteyshenkilöä nivottua yhden otsikon alle. Alkuidean ja suunnitelmien jälkeen alkoi teurastamon, pakkaajien ja rahtitoimijoiden etsintä. Heti alkuun löydettiinkin hyvät yhteistyökumppanit ja toimivat kanavat.

Beeffi on siis markkinointiyhtiö, jonka tarkoituksena on markkinoida nyt aluksi omien tilojen puhdasta ja laadukasta Limousin-lihaa. Lihaa menee suurtalouskeittiöihin, ravintoloihin ja suoraan kuluttajille. Pieniä määriä on myyty myös kauppoihin ja kauppojen kanssa neuvotteluja käydään edelleen.

Kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluita tarjoavassa Anttolanhovissa viime vuosina useaan otteeseen keittiömestarina työskennellyt Markus Maulavirta suunnitteli Beeffille maistuvia reseptejä erityisesti Limousin-lihaa varten. Anttolanhovin profiloituminen lähiruokaan on ollut meille suuri mahdollisuus. Eikä pelkästään se profiloituminen lähiruokaan, vaan myös heidän vaatimansa korkea raaka-aineiden taso on ollut meidän valttikorttejamme. Ruhon osien monipuolinen käyttö ja jatkuvuus on myös molemminpuolinen etu, toteaa Joel.

Anttolanhovi on panostanut eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ja paikallisilta tuottajilta hankittuihin puhtaisiin raaka-aineisiin jo vuosien ajan. Anttolanhovin keittiömestari Ilkka Arvola seisoo lähiruoan takana. Lähituotteissa tärkeintä on niiden hyvä laatu, lisäetuina tulevat ekologisuus ja alueen elinkeinon tukeminen.  Erityisesti pihvilihaa ajateltaessa tärkeäksi asiaksi muodostuu lihan tasalaatuisuus, maukkaus ja mureus, sanoo Arvola.

Tulevaa kesää odotellessa yritämme varautua grillikauteen ja kesän pihvimenekkiin. Yritämme olla näkyvillä omalla alueellamme ja mahdollisesti myös joidenkin ravintoloiden ruokalistoilla, kertoo Joel yrityksen lähisuunnitelmista.

Teksti: Riina Tuominen
Kuva: Markku Itkonen

Oululaisen Ritvan Herkun valko- ja tervalöökikastikkeet ovat monenlaisten ruokien kyytipoikia. Niissä on paikallista leimaa, mikä tekee niistä myös oivallisia tuliaistuotteita.

Yrittäjä Ritva Heiskari tunnetaan Oulun seudulla edelleenkin pellavaisista uniikkivaatteista ja seinätekstiileistä, joita hänen yrityksensä aiemmin valmisti. Valkolöökikastikkeet tulivat tekstiilitaiteen rinnalle pikku hiljaa. ”Kaikki sai alkunsa jo pari vuosikymmentä sitten Oulun ensimmäisestä valkosipuliyöstä. Yksi taitekohta oli vuosi 2006, kun yksi ystävistäni halusi ottaa mukaan markkinointimatkalle Saksaan muiden pohjoissuomalaisten herkkujen kanssa 1 000 pulloa valkolöökikastiketta.”

Lopullisen suunnanmuutoksen Ritva Heiskarin elämään toi niskan kahden välilevyn pullistuma loppuvuodesta 2008, jonka jälkeen ompelutyö ei enää ollut mahdollista. Uudessa elämänvaiheessa hän alkoi pohtia, miten valkolöökikastikkeen valmistamiseen voisi satsata itseään liikaa rasittamatta. ”Käytössäni oli jo päiväkodin keittiö Kemissä. Aloin hankkia koneita ja apuvälineitä. Nyt tuo päiväkoti on kokonaan yrityksen käytössä.”

Alkuvuosina Ritva Heiskari vei itse valmiit tuotteet kauppoihin, maistatti ja myi. Lempeälle valkolöökikastikkeelle syntyi myös sisar – tervalöökikastike. Loppuvuodesta 2009 kumppaniksi tuli oululainen Kasvishovi, jonka Kasvot lähiruoalle -konseptiin löökikastikkeet sopivat hyvin. Uusi yhteistyökumppanuus on ollut pienelle yrittäjälle kuin lottovoitto. ”Voin itse keskittyä varsinaiseen työhön, kun Kasvishovi hoitaa varastoinnin, kuljetuksen ja markkinoinnin. Myös työvoimaa on tarvittaessa saatavissa.” Rypsipohjaisissa löökikastikkeissa ei ole lisäaineita ja ne säilytetään kauppojen kylmätiskeissä. Luonnolliset säilöntäaineet valkosipuli ja etikka takaavat tuotteille silti pitkän myyntiajan.

Loppuvuodesta 2009 Ritvan Herkulle myönnettiin Maakuntien parhaat -laatumerkki. ”Tätä kautta pieni yritys tulee huomatuksi ja saa itselleen tukiverkoston.” Sparraajakseen Ritva Heiskari sai Oulun Maa- ja kotitalousnaisten laatu- ja elintarvikeneuvojan Soila Hiltusen. Ensimmäisellä arviointikäynnillä selvitettiin yhdessä, millä mallilla yrityksen asiat olivat sekä haettiin kehittämiskohteet ja parantamisen paikat. ”Kokemus on ollut avartava. Olen alkanut arvostaa työtäni ja saanut uutta näkökulmaa tekemiseen”, Ritva Heiskari sanoo ja luonnehtii laatukäsikirjaa testamentiksi, joka kertoo kaiken oleellisen ja välttämättömän tiedon, jos hän itse ei ole sitä kertomassa.

Teksti: Ella Karttimo

ÖsterbottensChark järjesti hiljakkoin pienimuotoista lihanjalostusta käsittelevän kurssin. Innokas ryhmä tuottajia kokoontui kolmeksi päiväksi Kristiinankaupunkiin ruotsalaisen lihanjalostaja Sivert Rosenholmin johdolla.

Närpiöstä syntyisin oleva Sivert Rosenholm Ruotsista vieraili Pohjanmaalla inspiroidakseen lihantuottajia tuotteidensa käsityöläismäiseen jalostukseen sekä teoriassa että käytännössä. Ilmakuivattujen tuotteiden, salamin ja bratvurstin valmistus Sivertin perusreseptien mukaan, oli ohjelmassa ja raaka-aineena käytettiin lampaan- ja highlandinkarjan lihaa. Varsinaisia herkkuja!

Osallistujat osoittivat suurta kiinnostusta ja aitoa halua oppia lisää lihanjalostuksesta. – Sivert on hyvin taitava ja osaava. Hän antaa meille käytännöllisiä neuvoja koko prosessista, alkaen eläimen teurastuksesta, eräs heistä sanoo.

Hankalat säädökset

Tärkeä keskustelunaihe teoriaosassa olivat säännökset ja vaatimukset koskien tiloja, joissa elintarvikkeita jalostetaan. Selkeitä eroja on Euroopan eri maiden välillä ja Suomessa on ehkä kaikista tiukimmat vaatimukset.
– Se on outoa, ajattelevat 11 osallistujaa. Suomessa puhutaan kauniisti jalostuksesta mutta käytännössä viranomaisten vaatimukset ja määräykset ovat sellaisia, että harva voi siihen täysin sijoittaa. Investointikustannukset ovat kohtuuttoman suuria.
Rosenholm esittää röyhkeämpää suhtautumista pohjalaisille tuottajille.
– Pitäkää puolianne!

Kysyntää on

Projektin vetäjä Jonas Harald arvioi lähellä tuotettujen elintarvikkeiden kysynnän lisääntyvän.
– Tehtävämme on inspiroida ja auttaa tuottajia, jotka ovat kiinnostuneet omasta jalostustoiminnasta. Lihantuottajien keskinäinen verkosto on tärkeä esimerkiksi haluttaessa antaa tietoa kuluttajille siitä, mistä tuotteita voidaan ostaa. Meneillään oleva lihaprojekti suuntautuu paljolti heihin, joilla on lammasfarmi, highland-karjaa tai ovat ekolihan tuottajia.
– Näihin ryhmiin kannattaa mielestäni kiinnittää erityishuomiota. Heitä on Pohjanmaalla noin sata ja he ovat usein saaneet etsiä omia teitään kehittääkseen toimintaansa.

Omilla ohjeilla

Sivert Rosenholm tarjoaa salamimaistiaisia ja selittää että hyvän salamin on oltava oikein kuivattua, sillä on oltava oikea koostumus, tietty aromi ja sen on oltava erittäin maukas. Lisäksi se on syötävä huoneenlämpöisenä.
– Kaikki voivat kehittää oman reseptinsä, hän sanoo. Sitä voidaan markkinoida oman tilan nimellä.
Sune West Esse Highland -tilalta on lihantuottaja ja haluaa oppia enemmän salaminvalmistusta.
– Sitä pitäisi voida myydä Pohjanmaalla – ja on täysin mahdollista että tavallinen mies voi sitä valmistaa, hän hymyilee.
– Tämän kurssin osallistujat ovat tehneet minuun vaikutuksen. Olen harvoin nähnyt näin asioihin paneutuvaa ja innostunutta ryhmää, toteaa Rosenholm tilaisuuden päätteeksi.

Teksti: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Kuvat: Lisbeth Bäck ja Jonas Harald

Keski-Suomessa keväällä 2006 toteutettu Aitoja Makuja Keski-Suomesta –kampanja Osuuskauppa Keskimaan myymälöissä kantaa jatkuvasti hedelmää. Suurin osa yrityksistä ja niiden tuotteista on edelleen kaupan valikoimissa ja uusia tuotteita kehitetään asiakastarpeen mukaan. Parhaimmat tuotteet ovat myös valtakunnallisissa ketjuvalikoimissa.

Kampanjan tavoitteena oli kaupan ja pk-elintarvikeyritysten välisen yhteistyön mahdollisimman konkreettinen kehittäminen. Kampanjaan osallistui parikymmentä yritystä Jyväskylän ammattikorkeakoulun hanketoimijoiden koordinoimana. Ko. yritykset ovat hyvin esillä myös Aitojamakuja -portaalissa: Ahontuvan tila, J Reenilä Oy, Komppa-Seppälän tila, Marja Leipä Ky, Marjatila Raitaniemi, Markkulan Marjatila, Hirvelän Talkkuna, Ylä-Porkkalan tila ja Vuohelan Herkkupuoti Ky.

Kampanjassa kehitettyä toimintamallia työpajapäivineen on Keski-Suomen jälkeen tuloksellisesti sovellettu myös mm. Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.  PTY ry:n keväällä 2007 julkaisema ”Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat kaupan yhteistyökumppaneina” – opas on tuonut työpäiviin asiantuntevaa sisältöä.  Yhdessä kaupan ja kehitysorganisaatioiden kanssa pienillä yrityksillä on mahdollisuus päästä liiketoimintansa kehittämisessä eteenpäin kustannustehokkaasti sekä löytää resursseja ja apua oman kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Kaupan toimintatapojen tuntemus ja jatkuva, kysynnän takaava tuotekehitys pitävät tuotteen kaupan hyllyllä. Pakkausten sekä laskutus-, tilaus- ja logistiikkajärjestelmien on toimittava kaupan edellyttämällä tavalla. Verkostoituminen ja tehokas yhteistyö minimoi välttämättömien investointien ja markkinoinnin aiheuttamia kustannuksia.

Teksti: Marja Seuranen

Ruoan laadun ja maukkauden lisäksi kuluttajille tärkeitä ovat sen alkuperä, ympäristövaikutukset ja turvallisuus. Elintarvikeketjulta peräänkuulutetaan vastuullisuutta. Mutta miten erilaiset vaatimukset toteutuvat? Mistä kuluttaja voi tietää, että ruoka on turvallista ja vastuullisesti tuotettua? Ja miten EU vaikuttaa kaikkeen tähän? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan EU arjessa -kiertueen tapahtumassa Kokkolassa keskiviikkona 18.8.2010. Päivän teemana on ruoka.

Kokkolan kaupungintalolla klo 15.30 järjestettävässä Reilua ruokaa -seminaarissa vastuullisesta ruoasta keskustelevat muun muassa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, pääjohtaja Jaana Husu-Kallio Evirasta, professori Sirpa Kurppa MTT:ltä sekä puheenjohtaja Juha Marttila MTK:sta. Yleisölle avoimen tilaisuuden juontaa Erkki Toivanen. Järjestäjien tavoitteena on herättää kiinnostavaa ja hyödyllistä keskustelua, johon myös yleisö voi osallistua.

Seminaarin jälkeen EU arjessa -päivä jatkuu Kokkolan torilla klo 18 alkavassa iltatoritapahtumassa, jossa luvassa on sekä asiaa että viihdettä. Erkki Toivasen ja YLE:n juontaman illan aikana kuullaan musiikkiesityksiä, asiantuntijahaastatteluja ja EU-virkamiesten vastauksia keskipohjalaisten kysymyksiin EU-asioista. Tämän lisäksi ohjelmassa on makukisa, jossa mittelöidään ruoka-aineiden tunnistamisessa.

Yleisölle avoimen seminaarin ja toritapahtuman lisäksi päivän ohjelmassa on oppilaitosvierailuja sekä työ- ja elinkeinoministeriön tuottama maakunnan menestyksekkäitä EU-hankkeita esittelevä näyttely. EU arjessa -tapahtuman yhteydessä toteutetaan myös mielipidekysely. Kyselyillä selvitetään keskipohjalaisten mielipiteitä ruoasta ja Euroopan unionista. Kyselyn tulokset julkistetaan EU arjessa -päivän aikana.

Kokkolassa pidettävän EU arjessa -tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö, Kokkolan kaupunki, MTK Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkolanseudun Kehitys Oy ja Kokkolan ammattiopisto.
EU arjessa -kiertueen valtakunnallisena päämediayhteistyökumppanina on Yle, joka lähettää ohjelmaa päivän tapahtumista. Ylen avaaman puhelinlinjan kautta yleisöllä on mahdollisuus lähettää EU:lle terveisiä ja kysymyksiä, joita käsitellään päivän tapahtumissa.

Päivän ohjelma ilmestyy osoitteeseen: www.euarjessa.fi

Euran kunta kilpailuttaa, yhteistyössä Säkylän kunnan sekä Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa, kevään 2010 aikana ruokapalvelun elintarvikehankinnat. Sopimukset hankinnoista tehdään kolmeksi vuodeksi ja hankintailmoitus Hilmaan tullaan jättämään toukokuun aikana, jonka jälkeen tarjouspyyntöasiakirjat löytyvät Hilmasta tai niitä voi pyytää Euran kunnasta.

Pienetkin tavarantoimittajat voivat osallistua
Tarjouskilpailussa on mahdollista jättää osatarjouksia, esimerkiksi vihanneksista/kasviksista ja leivästä. Osatarjousten jättäminen antaa mahdollisuuden paikallisten, pienempienkin toimijoiden mukaantulon kilpailuun, eikä kaikkia elintarvikkeita välttämättä hankita isojen tukkujen kautta.
Ruokapalvelupäällikkö Arja Jussila toivookin, että elintarvikkeiden tuottajat, jalostajat ja valmistajat kysyisivät rohkeasti mahdollisuuksiaan tulla mukaan tarjouskilpailuun. Aikaisemmin Euran kunta on hankkinut mm. lähialueella tuotettuja marjoja (pakastettuna) n. 400- 500 kg vuodessa, paikallisesti tuotettua vasikanjauhelihaa arviolta n. 1000 kg ja säilykkeitä 300- 400 kg vuositasolla. Vasikanlihan ja kurkkusäilykkeiden valmistajat löytyvät myös internetistä Aitoja Makuja –sivustolta.

Paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden saatavuus voi olla usein kiinni siitä, ettei ostaja tunne paikallisia tuottajia tai tarjouksen jättäminen voi pienemmille elintarvikealan toimijoille tuntua liian hankalalta, joten Arja Jussila kannustaakin yhteydenottoon.

Kestävät valinnat
Euran kunnan ruokapalvelu on tänä vuonna mukana valtakunnallisen EkoCentrian KETJU-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää julkisten ruokapalvelujen elintarvikehankintojen ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöä säästäviä eli kestäviä valintoja ruokapalvelussa ovat esimerkiksi avomaalla tuotetut kasvikset ja marjat, sesonginmukaiset tuotteet kuten marjat, hedelmät ja luonnonkala sekä luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet. Kestävyyttä edistää myös lyhyen kuljetusmatkan tuotteet sekä kierrätettävien pakkausten suosiminen.
Hankkeessa on mukana kymmenen pilotti-kunnan ruokapalveluyksikköä eri puolilta Suomea.

Mukana olevien kuntien ruokapalveluhenkilöstön kanssa pohditaan, löytyykö ruokalistoissa ja ruoka-ohjeissa mahdollisuuksia kasvisten, sesonginmukaisten sekä luomu-elintarvikkeiden käytön lisäämiseen. Lounaisen Suomen alueella EkoCentrian hankkeessa työskentelee ja kiertää tiedottamassa Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Anita Karppinen.

Teksti: Anita Karppinen

Turun kaupungin Ruokapalvelu Katerinki toteutti yhteistyössä Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koordinoiman Lounafood -Aitoa Makua Varsinais-Suomesta –hankkeen
kanssa lähiruokakokeilun Hirvensalossa, Turussa. Kokeilussa olivat mukana Haarlan koulu ja päiväkoti sekä Anniitun päiväkoti, yhteensä 570 lasta. Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan ja toteutettiin kuukauden
ajan, 15.3-16.4.2010.

Kokeilun tavoitteena oli
1. lisätä paikallisten raakaaineiden käyttöä,
2. laskea käytön taloudelliset vaikutukset,
3. kerätä asiakaspalautetta (keittiön henkilökunta, lapset, opetushenkilökunta) ja
4. seurata ruoan menekkiä.

Tulokset
Lähiruokakokeilun aikana kasvikset ja juurekset tulivat lähialueen tuottajilta, leipä paikallisesta leipomosta, kala ja liha olivat vähintään
kotimaisia ja kerran viikossa käytettiin paikallisen lihanjalostusyrityksen tuotteita sekä lisättiin kotimaisten marjojen käyttöä.

Talousseurannassa verrattiin lähiruoka-annoksia vastaaviin ”perinteisiin” annoksiin. Lähiruokaannokset olivat keskimäärin 17 % kalliimpia. Tähän olivat osasyynä esimerkiksi Lähiruokaa Haarlan koulun linjastossa pakastekasvisten ja –juuresten korvaaminen
paikallisilla tuorekasviksilla ja juureksilla.

Esimerkiksi reseptiikan optimoinnilla hintaeroa pystyttäisiin kaventamaan.
Lapsilta saadun palautteen mukaan hyvää lähiruokakokeilussa oli uusiin ruokalajeihin
tutustuminen (mm. madekeitto, haukimureke) sekä ruoan alkuperästä ja tuotannosta
kertominen: tieto siitä, mitä syön ja mistä se on peräisin? Keittiön henkilökunnalta saadun palautteen mukaan kokeilu toi piristävää haastetta keittiön arkirutiineihin, joustavuutta ruokalistaan sekä perehtymistä paikalliseen elintarviketarjontaan. Opetushenkilökunnan puolesta lisää tämän tyyppisiä, lasten arvojen kehittymiseen liittyviä, tempauksia kaivattiin. Kokeilun jälkeen kuoriperunat tulivat jäädäkseen, ainakin yhteen päiväkotiin. Lisäksi, silmämääräisesti seurattuna ruoka maistui lapsille paremmin eli biojätettä syntyi vähemmän.

Lähiruoan käytön hyödyt ovat moninaiset: alueen elinvoimaisuus ja työllisyys parantuvat, paikallinen ruokakulttuuri ja ruoan tuottajat tulevat tunnetummaksi. Myös elintarvikkeen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset vähenevät. Tämän vuoksi myös kokeilun tuloksia tulee ennen kaikkea tulkita kokonaisuutena.

Lisätietoja:
Ruokapalvelukeskus Katerinki
Paula Juvonen, (02) 262 7625, 044 907 5900,
paula.juvonen@turku.fi

LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta –hanke
Johanna Mattila, (02) 333 6475, 040 565 8121,
johanna.mattila@utu.fi

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan matkailu-, ateriapalvelu ja elintarvikeyritykset ovat kehittäneet ruokatuotteittaan ”Särvintä Pöytään- teoista tarinoiksi”-hankkeella vuodesta 2009. Tavoitteena on auttaa yrityksiä tuottamaan omaleimaisia ruokatuotteita. Ruokapalveluyritysten asiakkaille haetaan makuelämyksiä alueen ruokakulttuurista ja paikallisista elintarvikkeista. Näin saadaan tuotteita, joiden avulla yritykset profiloituvat ja erottuvat muista. Samalla tehostetaan yritysten tuotanto-/palveluprosesseja ja saavutetaan liiketoiminnan kannattavuutta.

Olemme järjestäneet opintoretkiä mm.  Pohjois-Karjalan  Karelian A’la Carte sekä Hämeen lähiruokayrittäjien verkostoon . Yrittäjät ovat saaneet avukseen keittiömestareita, joiden asiantuntijuutta on hyödynnetty niin kustannuslaskelmissa kuin ruoanvalmistuskoulutuksissa.

Kaakkoissuomalainen ruokaperinne on saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä missä kaksi ruoka-kulttuuria kohtaa. Ruokakulttuurimme on saanut historiassa vaikutteita Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista sekä rannikkoalueella Virosta. Nämä erityispiirteet sekä nykyinen elintarviketuotanto huomioiden on kehitetty kaakkoissuomalaista makupöytää. Makupöydän kriteereitä on haettu yhdessä yrittäjien kanssa.

Menusuunnittelu pohjaa ruokavuoteen ja apuna on käytetty olemassa olevia raaka-aineita sekä hankintakanavia, jotta yrityksillä olisi mahdollisimman helppoa toteuttaa ko. ruokaideaa jatkossakin.

Kaakkoissuomalaisia Makuja keväiseen hetkeen
Hauki-lohipatee pinaattiraidalla
Kanttarelli hilloketta

Kirvelillä höystettyä perunasalaattia

Varhaiskaali-kevätsipulisalaattia

Maalaisleipää
*
Kokonaisena paahdettua porsaan sisäfilettä

Tuoreyrttikastiketta

Sitruunalla makustettua
perunasosetta

Juuresmosaiikkia
*
Raparperikompottia

Kymenlaaksossa on paljon lähiruokatuotteita, jotka sopivat hyvin ateriapalveluissa käytettäviksi. Pitopöytään ja lounaalle soveltuvat paikallisten juustoloiden tuotteet ja marjajalosteet. Lihatuotteista Benjamin possu on jo maankuulu sekä kaksi viinitilaa, joiden tuotteet ovat saaneet valtakunnallista arvostusta. Näiden lähiruokatuotteiden käyttö reseptiikassa on helppoa, sillä ne ovat juuri näitä Aitoja Makuja.

Raaka-aineiden tuottajat ja valmistajat vaalivat makujen säilymistä. Tämän vuoksi meidän pitää ylpeästi esitellä omaa paikallista ruokatuotantoamme ja kertoa asiakkaille siitä mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu.

Ruokamatkailu on tärkeä osa matkailua. Paikallisesta kulttuuria ja luontoa voidaan yhdistää ruokaan. Ne tukevat toisiaan ja onnistuneena tuotteena saavat matkailijalle aikaan elämyksen. Näitä elämyksiä nykypäivän kiireinen matkailija arvostaa.

Maaseutumatkailuyrityksen historiasta löytyy paljon tarinoita esim. vanhan kansan uskomuksia, jonka ympärille ruokatuotteen voi kytkeä. Esimerkiksi leipä on pyhää ja sitä ei saa jättää väärin päin pöydälle sillä sen uskottiin tuovan kuolemaa taloon. Tällaiset tarinat kertovat matkailijalle enemmän kuin se, että pöydässä on leipää.Ulkopuolinen kiinnostuu aivan eri tavalla näistä tarinoista, kun se kytketään alueen historiaan. Erityisesti kansainväliset vieraat ovat enemmän kuin kiinnostuneita näistä alueen omista tarinoista.

”Särvintä Pöytään- teoista tarinoiksi”-hanketta hallinnoi ProAgria Etelä-Karjala/ Etelä-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Päivi Matilanen
toiminnanjohtaja
Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Vuohitila Tähdessä arvostetaan luonnonmukaisen kotieläintuotannon arvoja, joskaan tila ei ole luomutila. Kutun maito kuljetetaan eteenpäin jalostettavaksi juustoksi.

Lue koko juttu Tuunattu Kalakukko -verkkojulkaisusta

Jaana Sara työskenteli aiemmin kokkina ja miehensä Tomi baarimestarina. Kokin työn kausiluonteisuus, kiinnostus sieniin ja marjoihin sekä Lapissa tuolloin toiminut luonnontuotealan hanke olivat ne tekijät, joiden vaikutuksesta Jaanan yrittäjän ura urkeni, kun hän 12 vuotta sitten alkoi jatkojalostaa luonnon keruutuotteita erilaisiksi valmisteiksi. Kaksi vuotta myöhemmin kuvaan tuli mukaan myös ravintolatoiminta.  Ylläksen Pihvikeisari ja ravintola Sarakka sijaitsevat Ylläksen Ylläsjärvellä keskeisellä paikalla tienristeyksessä, josta käännytään ylös hiihtohisseille ja hotelleille.

Ravintolatoiminta on Jaanan ja Tomin yritystoiminnan tärkein osa, mutta siihen kuuluu edelleen myös luonnontuotteiden jatkojalostus. Jaana on ollut kuusi vuotta myös Lapin Keittiömestarit ry:n jäsen. Sekä ravintolatoiminnan että jatkojalostuksen perustana on, että pääraaka-aineina käytetään vain paikallisia tuotteita. Paikalliset tavarantoimittajat ovat joustavia ja huomioivat asiakkaan toiveet. Jaana myös itse viljelee yrttejä sekä kerää sieniä ja marjoja. Laajan tuotevalikoiman merkittävin raaka-aine on poronliha, mutta erikoisuuksiakin löytyy, esimerkiksi karhunliha, matsutake-sieni, poronmaito sekä vain Lapissa kasvava maariantuoksuheinä. Varsinainen erikoistuote, maariantuoksuheinäsiirappi, on Jaanan tavaramerkki ja eräs tärkeimmistä valmiista tuotteista hillakastikkeen ohella.

Ylläksen Pihvikeisarissa kaiken toiminnan tavoitteena on tyytyväinen asiakas, joka tulee uudestaan. Tähän pyrkivät myös työntekijät, joiden sitoutumiseen Jaana on erityisen tyytyväinen. Tästä ravintolasta ei tarvitse lähteä nälkäisenä, sillä annosten koossa on huomioitu, että asiakkaat ulkoilevat paljon. Myös lasten viihtyvyyteen on kiinnitetty huomioita monin tavoin ja lasten listalta löytyy muun muassa karhunlihapyöryköitä. Viime vuonna Lapin Kansan lukijaäänestyksessä Ylläksen Pihvikeisari valittiin Lapin parhaaksi ravintolaksi. Muista hyvistä tapahtumista mainittakoon, että tänä syksynä ensi-iltaan tulevan Napapiirin Sankarit –elokuvan ohjaaja Dome Karukoski filmausporukoineen löysi vuosi sitten Ylläksen Pihvikeisariin. Sen seurauksena nykyisen listan erikoisuus on nimetty elokuvan mukaan ja annos sisältää poronkiveksiä, karhuntassua, väinönputkisnapsin sekä puikulaperuna-matsutakesalaatin. Annoksen syötyäsi olet liittynyt Napapiirin Sankareiden kunniakkaaseen joukkoon ja saat siitä myös diplomin sekä nimesi kunniakirjaan.

Jaana ja Tomi tekevät yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa siten, että heillä on 40 jälleenmyyjää ympäri Suomea, minkä lisäksi ravintolan yhteydessä olevassa erikoismyymälässä on tarjolla muoniolaisen Ulla Kurun marjatuotteita. Lama ei ole juurikaan näkynyt Ylläksen Pihvikeisarissa, sillä toiminta on kasvanut koko ajan. Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta, onhan Ylläkselle koko ajan rakennettu uusia lomahuoneistoja, joten turisteja riittää tulevaisuudessakin.

MAARIAJÄÄDYKE:

1 l kermaa ja 1 dl sokeria vaahdotetaan. 4 keltuaista ja 1 dl sokeria vaahdotetaan.
Kuumenna  1,5 dl maariantuoksuheinäsiirappia ja lisää se vähitellen keltuaisvaahdon joukkoon. Jäähtyneeseen massaan lisätään kermavaahto. Jäädytä ja tarjoile marjojen ja maariantuoksuheinäsiirapin kera.

Teksti: Jussi Veijola

Kuluttajilla on monia syitä ostaa lähialueella tuotettua ruokaa. Yksi ostaa sitä tuoreuden ja hyvän laadun vuoksi, toinen haluaa ostopäätöksillään auttaa seudun työpaikkojen säilymisessä, kolmas kantaa vastuuta ympäristöstään. Kaupan runsaiden valikoimien edessä hyvät aikomukset eivät välttämättä muutu käytännön teoiksi. Miten löytää kaupan valikoimista ne tuotteet, jotka on valmistettu lähialueella?

Etelä-Pohjanmaalla Makujen Satumaa -kampanja on jo vajaan vuosikymmenen ajan auttanut kuluttajia löytämään lähialueella tuotettua ruokaa. Kampanjassa ammattikorkeakoulun opiskelijat jalkautuvat kauppoihin esittelemään kampanjassa mukana olevien, lähialueen yritysten tuotteita.

Makujen Satumaa -kampanjan hyvä menestys on ollut monien toimijoiden yhteistyön ansiota. Kampanjaa toteuttaa vuosittain Foodwest Oy:n Elintarvikekehityksen osaamiskeskus. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikön opiskelijat pääsevät kampanjassa tutustumaan lähialueen elintarvikeyrityksiin ja saavat kampanjan aikana koulutusta tuote-esittelyyn ja työkokemusta. Kaupan puolelta mukana ovat niin S-ryhmän ja Keskon kaupat kuin Minimanikin.

Ensi vuonna Makujen Satumaa -kampanja järjestetään 10.–12. helmikuuta. Samaan aikaan Seinäjoella järjestetään myös ruoka- ja hyvinvointimessutapahtuma Food & Life Expo.

– Ensi vuoden kampanjan yritysten rekrytointi on parhaillaan käynnistymässä. Yritysten osallistumismaksu on porrastettu liikevaihdon mukaan, ja osallistumismaksulla yritys saa käyttöönsä varsinaisen tuote-esittelyn lisäksi kampanjan markkinointitoimet, Foodwestin työpanoksen ja kampanjaa varten toteutettuja laadukkaita seinäkalentereita, joiden reseptit Foodwestin tuotekehitys on kehittänyt tätä tarkoitusta varten, selvittää Salme Haapala Foodwestiltä.

Kampanjan aikana tuotteet myydään kaupoista useimmiten loppuun, ja yritykset ovat saaneet uusia tyytyväisiä asiakkaita. Kampanjan aikana maistettu ja ostettu, tutuksi tullut tuote on helpompi löytää kaupan hyllystä jatkossakin.

Teksti: Annaleena Ylinen / Foodwest Oy
Kuva: Makujen Satumaa

Hämäläinen, speltin ja muiden alkuperäiskasvien tuotekehittelyyn ja markkinointiin erikoistunut, SunSpelt Oy aloitti toimintansa Iittalassa vuonna 2002. Yritys käyttää ainoastaan luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita, joista suurin osa tulee kotimaisilta viljelijöiltä ja toimijoilta. Sopimusviljelijöitä on parisenkymmentä.

SunSpelt on alansa johtavia yrityksiä Suomessa. Spelt-tuoteperheeseen kuuluu noin 30 erilaista tuotetta, joista muodostuu laajin valikoima kotimaisille markkinoille. Valikoimassa on niin jauhoja, leseitä, pastaa kuin muroja ja näkkileipää erilaisin makuvaihtoehdoin. Yrityksen vahvuus on tehokas alihankkijoiden käyttö, mikä helpottaa sopeutumista uudistuksiin ja innovatiivisiin uusiin ratkaisumalleihin. Yrittäjän käytännönlähtöinen ja positiivinen asenne muodostaa luonnollisella tavalla toimivaa verkostoa yrityksen ympärille.

Kiinnostus luomu-, lähiruoka- ja alkuperäistuotteisiin on selvästi kasvussa, joten yrityksellä on hyvät tulevaisuuden näkymät. Myös ammattikeittiösektorilla spelttiä pidetään mielenkiintoisena ja monikäyttöisenä tuotteena. Esimerkiksi risotossa ja pilahvissa se on ehdoton vaihtoehto riisille.

Yritys on aktiivisesti mukana alansa messuilla ja tapahtumissa eri puolilla Suomea. Myös erilaisten räätälöityjen kurssien ja luentoiltojen järjestäminen on osa vahvaa ruohonjuuritason toimintaa ja viestintää.

SunSpelt suuntaa lähitulevaisuudessa myös kansainvälisille markkinoille. Tällä hetkellä yritys etsii aktiivisesti lisää yhteistyökumppaneita ideoimaan uusia, mielenkiintoisia tuotteita sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

Teksti: Reijo Kuusinen
Kuvat: sunSpelt Oy & aitojamakuja.fi

Viikolla 37 vietettiin Kainuussa Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen ideoimaa lähiruokaviikkoa. Hankkeen tavoitteina ovat niin kuluttajien tietoisuuden lisääminen paikallisista tuotteista ja tuottajista kuin alkutuotannon säilyttäminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen sekä lähi- ja luomuruoan saatavuuden ja käytön lisääminen. Hankkeen tavoitteena on ottaa vastuu lähiruokakokonaisuuden koordinoinnista Kainuussa Kainuun elintarvikestrategian keskeisten keinojen mukaisesti. Lähiruoan käsite on itsessään hyvin laaja kokonaisuus ja koskettaa monia kehittämisen aihealueita. 

Lähiruokaviikon toteutus
Lähiruokaviikolle suunniteltiin kolmen päivän ruokalista yhdessä eri kuntien ruokahuoltopäällikön kanssa. Yhden päivän ruokalistavaihtoehtona oli lähiluomuruokaa. Viikon ideana oli, että mukaan ilmoittautuneissa henkilöstöravintoloissa sekä kuntien kouluissa, vanhustenruokahuollossa yms. toteutettiin 1 – 3 päivänä näitä ehdotettuja ruokalistoja. Ruokalistojen raaka-aineiden tuottajat olivat kartoitettu valmiiksi hankkeen toimesta, joten ruokahuoltojen oli vaivatonta tilata tarvitsemiaan raaka-aineita. Lähiruokaviikossa mukana olivat kaupat, joissa lisättiin paikallisten tuotteiden näkyvyyttä mm. ”Kainuussa tuotettu” -merkein.

”Pärjäätkö paikallisella”
Hanke haastoi kaikki nauttimaan vain oman maakunnan ruokaa koko viikon ajan. Tämä tuntui monelle todellakin olevan haasteellista. Useat kokivat Kainuun liha- ja maitotuotteiden jalostuksen puutteen olevan esteenä vain kainuulaiselle ruokavaliolle. Haastetta ei ollut tarkoitus ottaa aivan kirjaimellisesti vaan jokaisen omien mahdollisuuksien mukaan, mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita käyttäen. Ja kyseessähän oli vain viikon mittainen panostus omien ruokavalintojen tarkkailuun. Haasteen pohjimmainen tarkoitus oli herättää ihmiset tarkkailemaan omia kulutustottumuksia, tutkimaan tarkemmin kauppojen valikoimia ja muuttamaan omia totuttuja tapoja lähiruokaa tukeviksi.

Lähiruokaviikon onnistuminen
Lähiruokaviikko sai runsaasti näkyvyyttä mediassa, lehdissä ja radiossakin. Lehdet kirjoittivat niin lähiruoantuottajista kuin viikkoon osallistuvista tahoista. Kaupat kampanjoivat hienosti viikkoa omissa tarjouksissaan ja etenkin tuoretuotteiden paikallisuus oli kaupoissa hyvin näkyvästi merkitty. Kainuussa tuotettu -merkin kysyntä tuottajien keskuudessa on viikon jälkeen lisääntynyt.  Hanke markkinoi lähiruokaviikkoa blogissaan sekä Facebookissa. Hankkeen vetäjät ottivat itse ”Pärjäätkö paikallisella” -haasteen vastaan, vaihtelevin menestyksin.

Hankkeen puolesta lähiruokaviikko onnistui hyvin ja ensi vuonna laitamme haasteen uudelleen liikkeelle.

Kainuussa tuotettu -merkki
Kainuussa Tuotettu -merkki on uudistettu Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen toimesta. Alkuperäinen Kainuussa Tuotettu -merkki on perustettu 1986 Kainuun Maatalouskeskuksen toimesta ja sen tarkoituksena on kertoa kuluttajille tuotteen alkuperästä. Muutamat yritykset Kainuussa ovat käyttäneet merkkiä ja nyt toivomme, että entiset käyttäjät alkaisivat käyttää uudistettua merkkiä. Lisäksi merkille halutaan löytää myös uusia käyttäjiä ja sitä kautta lisää tunnettuutta kainuulaisille tuotteille.

Lisätietoja hankkeesta ja lähiruokaviikosta

Sanna Kankaanranta, hankevastaava
p. 040 585 5296, sanna.kankaanranta@proagria.fi

Katariina Sivonen, hankeavustaja
p. 044 320 1587, katariina.sivonen@proagria.fi

Luomulaatikko Oy on pirkanmaalainen luomutuotteita myyvä yritys, jonka lanseeraamat tuorelaatikot päätyivät ensimmäistä kertaa yrityksen asiakkaille syyskuussa 2009. Idea yrityksensä perustamisesta oli Sari Kuusistolle ja Ira Hellstenille selkeä, sillä he olivat itse kokeneet haasteelliseksi ja työlääksi hankkia luomutuotteita paikallisten kauppojen hyllyiltä. Yritystä ei jouduttu käynnistämään täysin puhtaalta pöydältä, sillä Iralla oli aikaisemman työnsä kautta jo olemassa olevia alan kontakteja valmiina. Yrityksen toiminta on kasvanut vuodessa sen verran runsaasti, että se on ehtinyt jo muuttamaan aikaisempaa suurempiin tiloihin.

Luomulaatikko Oy:n toimintaideana on koota erilaisia luomutuotteita sisältäviä laatikoita, jotka toimitetaan joko asiakkaan kotiovelle, noutopisteisiin eri puolilla Pirkanmaata tai asiakas voi käydä hakemassa ne myös suoraan yrityksen tiloista. Tilauksen asiakas tekee verkkokaupan kautta, jossa hän tuotteiden lisäksi valitsee samalla toimitustavan. Mikäli asiakas haluaa luomulaatikkonsa kotiovelleen, on Tampereen seutukunta jaettu kuljetusalueisiin, joissa yrityksen pakettiauto ajaa viikosta toiseen tiettynä arkipäivänä.

Yrityksen suurimmaksi haasteeksi on saavutetun kokemuksen perusteella muotoutumassa se, ettei paikallisia luomutuottajia ole tällä hetkellä riittävästi. Jotta tuotanto kasvaisi kysyntää vastaavaksi, ovat yrittäjät käyneet kertomassa Luomulaatikon toiminnasta muun muassa paikallisten luomutuottajien tilaisuuksissa.

Luomulaatikko Oy on ollut aktiivisesti kehittämässä myös luomulihaketjua. Tulevaisuuteen yritys katsoo luottavaisin mielin ja haaveilee siinä samalla paikallisesta luomumeijeristä ja – leipomosta.

Teksti: Anna Kortekangas
Kuva: Luomulaatikko Oy.

Svarfvarsin luomutila sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Raaseporissa. Luomutilalla myydään oman tilan tuoretuotteita, luomulihaa ja tukkutavaraa. Tilan toiminnasta vastaa luomutuottaja Jukka Ahonala. Jalojen lehtipuiden reunustama pihapiiri koostuu noin 150 vuotta vanhasta päärakennuksesta ja perinteisestä aittarakennuksesta. Meijerin toiminnan lopettamisen myötä tilalla luovuttiin lypsylehmistä, lampaista ja kanoista. Nykyään tilan tallia asuttavat vain harrastehevoset ja nautakarja. Toiminnan pääpiste onkin siirtynyt vihannesviljelyyn sekä avomaalla että kasvihuoneissa, joissa kasvatetaan mm. yrttejä ja tomaatteja. Svarfvarsin kasvihuoneet lämpiävät ekologisesti puuhakkeella. 

Tärkeä osa liiketoiminasta koostuu Svarfvarsin luomunettikaupassa Hyvän Elämän Ruokakauppa Oy:ssä. Nettikaupassa myydään oman tilan tuotteiden lisäksi muiden viljelijöiden ja luomutukun tuotteita. Tuotteet kuljetetaan suoraan tilaajan toivomaan osoitteeseen, mikäli osoite on jakelureittien varrella pääkaupunkiseudulla tai Länsi-Uudellamaalla. Jukka Ahonala on suunnitellut, että tulevaisuudessa luomun jakelu hoidetaan hyödyntäen tilan omaa bioenergiaa, sillä tarkoituksena on siirtyä käyttämään jakeluautoissa lehmien lannasta tehtyä biopolttoainetta.

Nettikaupan tilausten lisäksi Ahonala toimittaa luomutuotteita lähialueen kotien lisäksi myös kouluihin, päiväkoteihin ja ravintoloihin. Ahonalan listaakin tärkeimmäksi tavoitteeksi kouluruokailun ja vanhusten ruokapalveluiden kehittämisen. Päämäärän eteen tilalla tehdään työtä yleisen ruokakulttuurin kehittämiseksi ja ruuan arvostuksen parantamiseksi.

Svarfvarsin tilalle Raaseporiin on rakenteilla ekokylä. Ekologisen asumisen ja rakentamisen alueen hanke on ollut Jukka Ahonalan haave jo pidemmän aikaa. Ekokylän asuntoihin saadaan tulevaisuudessa sähköä ja lämpöä kylän jätteitä hyödyntävästä biokaasulaitoksesta. Tarkoituksena on myös, että kylässä voi lähivuosina tankata auton biokaasulaitoksen liikennepolttoaineella.

Svarfvarsin tilan alueella voi tulevaisuudessa elää ekologisesti niin asumisen, ravinnon kuin liikkumisenkin suhteen.  Nähtäväksi jää, mitä kaikkea Jukka Ahonala vielä tulevaisuudessa keksii ekologisen elämän toteuttamiseksi.

Teksti: Emma Laivisto, Viikki Food Centre
Kuva: Svarfvarsin luomutila

Mikkelin Vihannes Oy on mikkeliläinen tuoretuotteiden tukkutoimittaja, jonka perusti Sylvi Kankkunen vuonna 1987. Sukupolven vaihdos tehtiin vuonna 2006, jolloin yrityksen omistajaksi ja toimitusjohtajaksi vaihtui Sylvin tytär, Tarja Kankkunen. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää Tarjan rinnalla.

Yritys perustettiin vähittäiskaupan tarpeisiin, jotka tarvitsivat paikallista, nopeaa ja palvelevaa hevi-toimittajaa. Nykyään painopiste on siirtynyt vähittäiskaupasta laitos- ja ravintolapuolelle. Yrityksen tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään ja olla palveleva tukku asiakkaan koosta riippumatta. Haluamme edelleen kehittyä myös alueen pientuottajien logistisena yhteistyökumppanina, jonka avulla he saavat tuotteensa kulkemaan sujuvasti keittiölle, kertoo Tarja. Lähiruoka-ajattelun yhä kasvaessa yrityksen välittämät lähialueen tuotteet, kuten juvalaisen Salicon pilkotut kasvikset sekä Juvan Luomu Oy:n jogurtit ja kermat ovat olleet haluttuja. Mikkelin Vihannes toimittaa tuotteita mm. Mikkelin kaupungille ja ympäristökunnille, Etelä-Savon sairaanhoitopiirille ja Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymälle.

Mikkelin Vihanneksen kanssa on äärettömän helppo toimia. Yhteistyö on saumatonta ja palvelu loistavaa. Myyntierät pystymme neuvottelemaan juuri tarpeidemme mukaan yhdestä kilosta satoihin kiloihin. Mikkelin Vihanneksen toimittamista tuotteista saamme myös alkuperään liittyvää tietoa ja he pystyvät toimittamaan tuotteita myös erilaisiin erityistilanteisiin, kertoo Eija Piispa Mikkelin kaupungin keskuskeittiö Isopadasta. Mikkelissä on ollut keskuskeittiö vuodesta 1953 ja se on aina käyttänyt runsaasti lähiruokaa, asiaa ei ole vain sen enempää tuotu julkisuuteen. Ruokapalvelut jatkavat samalla linjalla. Meistä näin maaseudun ympäröimässä kaupungissa on aivan luonnollista käyttää omalla seudulla tuotettuja tuotteita niin paljon kuin mahdollista. Hyöty on molemminpuolinen; käyttäjä ja tuottaja, tunnemme toisemme. Itse olen ollut keskuskeittiöllä vuodesta 1988 ja koko ajan olemme ostaneet hankintalain puitteissa tuoretuotteita Mikkelin Vihannekselta. Yhteistyö on vuosi vuodelta lisääntynyt. On erittäin helppoa ja turvallista, kun lähellä on toimittaja, joka tuntee tarpeemme ja johon voimme luottaa, sanoo Eija. Lähiruoan käyttöä lisätään keittiöllä jatkuvasti ja yhteistyö sekä tuotekehitys alueen tuottajien kanssa on myös lisääntynyt. Yhteistyömme tuottajien kanssa on mutkatonta, voimme kertoa tarpeemme ja tuottajat pyrkivät täyttämään ne. Tuottajatkin ovat halukkaita panostamaan tuotteisiinsa, kun tuotteiden käyttö on suunniteltua ja tasaista, toteaa Eija.

Myös yksityiset ravintolat, kahvilat ja työpaikkaruokalat ovat Mikkelin Vihanneksen merkittäviä asiakasryhmiä. Toimitukset keskittyvät Mikkelin seudulle, mutta kesäisin ajetaan myös kauemmaksi Savonlinnan suuntaan.
Mikkelin Vihanneksen valikoimiin kuuluvat nykyään kaikki elintarvikkeet, sillä yritys liittyi vuoden 2010 alusta Suomen Palvelutukkureihin. Patu - Palvelutukkurit on suurkeittiöitä palveleva yksityisten tukkuliikkeiden perustama tukkukauppaketju, jonka valikoiman ytimen muodostavat hedelmät, vihannekset ja juurekset. Valikoimaan kuuluvat myös kaikki muut elintarvikkeet, kuten pakasteet, maito- ja rasvatuotteet, säilykkeet, myllytuotteet, mausteet ja juomat. Mukaan liityttiin, koska halusimme tarjota asiakkaillemme kattavampaa tuotevalikoimaa ja palvella muissakin tuoteryhmissä. Hyvä kumppanuus ja ideointi asiakkaidemme kanssa luo uskoa tulevaan ja mahdollistaa yrityksen kasvun lähiruoan parissa jatkossakin.  Laajenevan tuotevalikoiman myötä yrityksen on tarkoitus tarjota palvelevaa konseptia myös maantieteellisesti laajemmalle alueelle, kertoo Tarja yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista.

Teksti: Riina Tuominen

Kuvassa Mikkelin Vihanneksen laajaa tuoretuotevalikoimaa esittelyssä lähiruokaviestin lähtöpaikalla Isopadan edessä Mikkelissä 26.8.2010. Kuvaaja Anne Hytönen.

Kokkausvalmiiksi paloitellut juurekset ja kasvikset mahdollisimman lähellä tuotetuista raaka-aineista ovat utajärveläisen Pottumies Oy:n toiminnan perusta.

Pohjoispohjalainen perheyritys luottaa lähiruokaan. Kesällä 2010 valmistuneen 1 400 neliön tuotantolaitoksen kuusi linjastoa otettiin käyttöön marraskuun lopussa.

Rakentaminen ja tuotantoprosessien valmistelu veivät aikaa kaksi ja puoli vuotta. Suunnittelussa otettiin huomioon tämänhetkiset ja tulevat elintarvike- ja ympäristölainsäädännön vaatimukset sekä logistiikan ja tietoliikenteen uusimmat mahdollisuudet. Tavoitteena on ollut laadukas tuotanto sekä hyvä hygieniataso ja työympäristö, toimitusjohtaja Kristina Kiviselg sanoo.

Pottumies kuorii ja paloittelee juureksia ja kasviksia lähiseudun suurkeittiöihin, ravintoloihin ja tukkuihin. Tuotteita ei valmisteta varastoon, vaan tavoitteena on mahdollisimman nopea tilaus- ja toimitusketju. Kaikki kuorintajäte otetaan talteen ja toimitetaan lähialueelle eläinten rehuksi.

Pottumies saa esimerkiksi perunat, porkkanat, lantut, nauriit ja kyssäkaalit omalta alueelta. Kesän lähetessä kotimaisesta raaka-aineesta tulee pulaa, jolloin joudumme turvautumaan myös tuontituotteisiin, Kristina Kiviselg kertoo.

Hän painottaa, että lähiruoka on toiminnan punainen lanka. Puhtauden ja tuoreuden lisäksi lähialueella tuotettu ruoka on myös terveellinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Haluamme osaltamme vaikuttaa juuresten viljelyn ja tuotannon säilymiseen pohjoisessa. Perheyritys työllistää kuusi henkilöä.

Teksti: Ella Karttimo

Lähellä tuotetut elintarvikkeet ovat tulleet yhä suosituimmiksi viime vuosina, ja kuluttajat haluavat nauttia paikallisia herkkuja myös ravintoloissa. Ravintoloille lähiruoan myymisellä on imagollista merkitystä, ja pienelintarvike- yrityksille ravintolat ovat tärkeitä asiakkaita.

LounaFood vauhditti yhteistyötä

Työ lähi- ja luomutuotteiden saamiseksi
Turun keskustan ravintoloihin aloitettiin LounaFood – Aitoa makua Varsinais-Suomesta -hankkeessa vuoden 2010 alussa. Tavoitteena oli koota yhteen asiasta kiinnostuneet ravintolat ja alueelliset elintarvikealan pienyritykset sekä luoda verkostoja niiden välille. Mukaan lähti yhdeksän ravintolaa ja noin 30 paikallista pienyritystä.

Heti alussa huomattiin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa haasteita, joita on ratkottu yhteistyötilaisuuksissa. Ajankohtaisia teemoja ovat olleet tuotekehitys ja tuotteiden jalostusaste, pienten myyntierien tilaus ja kuljetus sekä lähiruoan markkinointi. Yhteistyöllä näistäkin haasteista selvittiin.

Lähiruokamerkki ilmestyi turkulaisiin ravintoloihin

Lähiruokavaihtoehto lanseerattiin ravintoloiden ruokalistoilla helmikuussa 2011, osana pohjoismaista kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia. Ravintolat ovat sitoutuneet lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Ne tarjoavat à la carte -listallaan lähiruokavaihtoehdon, jonka raaka-aineista vähintään 80 % on lähellä tuotettuja. Lisäksi ateriakokonaisuudessa otetaan huomioon sesongin raaka-aineet ja hyödynnetään sekä luomu- että Reilun kaupan tuotteita. Ravintoloiden oviin ja ruokalistoille ilmestyi merkintä siitä, että tästä ravintolasta saa lähiruokaa.

Asiakkaiden kannalta parasta on, että
lähiruokatuotteet ovat tuoreita ja lisäaineettomia. Lähialueeksi vihannesten, kananmunien, lihan ja viljatuotteiden osalta lasketaan Varsinais-Suomi, ja riistan, luonnonkalan ja maitotuotteiden osalta koko Suomi. Lähiruokatuotteet ovat ympäristölaadultaan kestäviä: niiden tuottamisessa vältetään yksittäin pakattuja tuotteita, suositaan kierrätyspakkauksia ja – luonnollisesti – lyhyitä kuljetusmatkoja.

Yhteistyössä Brahean LounaFood – Aitoa makua Varsinais-Suomesta -hankkeen kanssa toimivat Valonia, Itämeren kaupunkien liitto ja Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssi.

Teksti:Sanna Heljakka

Herkkujen Suomi ja Syystober –tapahtumat järjestetään Helsingin Rautatientorilla  26.-27.8.2011. Tapahtuma kokoaa lähes 80 lähi- ja luomuruokatuottajaa kymmenestä maakunnasta ympäri Suomen. Osana Herkkujen Suomea järjestetään Syystober –olutjuhla. Herkkujen Suomi –tapahtuman järjestävät tuottajajärjestöt MTK ja SLC, Ruoka-Suomi -teemaryhmä sekä Pienpanimoliitto.
  
Herkkujen Suomessa esittäytyvät suomalainen ruokakirjo ja -kulttuuri korostaen kotimaisen ruoan alkuperää ja vahvuuksia. Tapahtuma on makumatka pienten ruoantuottajien ja –jalostajien maailmaan. Suomessa on noin 3000 elintarvikealan yritystä, joista valtaosa on pieniä ja niiden toiminta perustuu paikalliseen raaka-aineeseen. Yritysten vahvuus on toimiminen lähellä asiakasta.

Kiinnostus lähiruokaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämän päivän kuluttaja on kiinnostunut ruuan tekijöistä, kasvoista, tarinoista ja toimintatavoista. Juuri nämä seikat nostetaan esille Herkkujen Suomessa, kun tapahtuman ruoka-aarteet nostetaan esille maakunnittain.

Osin Taiteiden yön kanssa samaan aikaan järjestettävässä ohjelmallisessa yleisötapahtumassa valmistetaan ohjelmalavalla myös ruokaa. Lähi- ja luomuruokaa grillaamassa nähdään julkisuudesta tuttuja kasvoja ja paikalla on myös ruoantuottajia. Lisäksi ohjelmassa on musiikkiesityksiä ym. koko perheelle.

Herkkujen Suomi -tapahtuman taustalla on pitkäjänteinen Ruoka-Suomi -teemaryhmässä toteutettu kehittämis- ja imagotyö, näkyvyyden parantaminen sekä maaseudun ja yrittäjyyden kehittäminen. Kattava ja monipuolinen valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu on osoitteessa www.aitojamakuja.fi. Sivuilla on jo yli 1300 yritystä, erikseen myös luomu.

Syystober-tapahtuma siirtyy osaksi Herkkujen Suomea
 
Kolmannen kerran järjestettävä suomalainen Syystober –tapahtuma on Oktoberfest-tyyppinen olutjuhla. Olutfestivaalilla on mukana vain kotimaassa valmistettuja oluita pienpanimoista sekä Sinebrychoffilta mm. Porin Karhupanimon Oktober-olutta. Juhlatunnelmaa täydentää monipuolinen ohjelmatarjonta.

Tapahtuman nivominen yhteen Herkkujen Suomen kanssa korostaa kotimaisen oluen sopivuutta ruokajuomaksi. Laadusta ei tingitä. Oluet tarjoillaan aidoissa, pantillisissa olutlaseissa ja Oktoberfestiltä tutuissa litran lasituopeissa. Lasin voi pitää myös muistona tapahtumasta.

Syystoberin järjestelyistä vastaa pääosin Lammin Sahti yhdessä Pienpanimoliiton ja Koffin kanssa. Syystober on avoinna perjantaina klo 12–02 ja lauantaina klo 9–02.

Lisätietoja:
www.herkkujensuomi.fi
- viestintäjohtaja Klaus Hartikainen, MTK, 040 169 2060
- ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, 050 511 8909
- informatör Mia Wikström, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC,  
  050 355 3213
- Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Heidi Valtari, 0400 487 160
- puheenjohtaja Pekka Kääriäinen, Pienpanimoliitto/Lammin Sahti Oy, 050 559 4013

Kuva: Kaija Stormbom

Lähiruoka on tuoretta ja terveellistä

Eläkeläisrouva Marja Nummela Turusta ostaa tuoretta, paikallisesti tuotettua ruokaa, koska uskoo sen olevan terveellisempää ja puhtaampaa kuin kauempana tuotettu. Samalla voi kätevästi tukea paikallista työllisyyttä ja olla aiheuttamatta turhia kuljetuskuluja.

– Ruuan alkuperällä on todellakin väliä! Marja Nummela huudahtaa.
– Vaikka eläkeläinen olenkin, maksan laadukkaasta, kotimaisesta ruuasta mielelläni hieman enemmän. Jossain muussa kohtaa menoista sitten pihistetään.

Lähiruoka on ruuantuotantoa ja -kulutusta, jossa käytetään oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia.
– Ostan lähiruokaa, koska se on taatusti tuoretta. Kun ostan ruuan suoraan sen tuottajalta, en saa vanhaa tai huonoa tuotetta. Esimerkiksi torilla kalapojat eivät myy huonoa kalaa ihan periaatteen vuoksi, Marja kertoo.
– En halua ostaa esimerkiksi ulkomaisia vihanneksia, koska niiden kasvattamisessa on käytetty paljon myrkkyjä. Ostan ympäri vuoden suomalaista tomaattia ja kurkkua, mutta joskus talvella saatan ostaa hollantilaista purjoa tai kukkakaalia, kun suomalaista ei ole saatavilla.

Kiireisenä Marja saattaa tehdä pieniä kompromisseja, mutta ruuanlaitossa hän yrittää käyttää lähinnä tuoreita raaka-aineita.
– Säilykkeitä ja eineksiä en käytä juuri laisinkaan. En myöskään osta valmiiksi marinoitua tai maustettua lihaa, vaan maustan ruuan mieluiten itse, Marja kertoo.

Marja ostaa ruokaa tutuilta myyjiltä, joiden tietää myyvän laatua.
– Lähiruokaa on helppo hankkia, kunhan tietää, missä kaupoissa sitä on saatavilla. Turussa tiedän hyvät torikauppiaat, myyjät kauppahallissa sekä lihakaupan, josta saan aina tuoreita ja laadukkaita tuotteita, Marja sanoo.
– Kun lähdemme mökkimatkalle, käyn usein santsaamassa ruokaa omilta kauppiailta. Vieraammalla paikkakunnalla voi nimittäin olla vaikea löytää oikeita paikkoja hyvän ruuan hankkimiseen.

Omien yrttien ja kasvisten kasvattaminen on nykyisin yleistä kaupunkialueillakin.
– Ennen kasvatin omat porkkanat ja punajuuret, mutta nykyisin kasvatan parvekkeella vain tomaattia, koska asumme kerrostalossa. Lisäksi pakastan kesäisiä yrttejä, kuten tilliä ja persiljaa, jotta niitä riittää talven yli, Marja kertoo.
– Loppukesästä pakastan myös mansikoita ja käyn mökillä poimimassa mustikoita ja puolukoita.

Lähiruokaa valitsemalla kuka tahansa voi ruokaostoksien yhteydessä edistää aluetaloutta ja paikallista työllisyyttä.
–  Ostan lähiseudun ruokaa, koska voin samalla tukea lähialueen yrittäjiä ja auttaa heitä työllistymään. Läheltä ostettua ruokaa ei myöskään tarvitse turhaan kuljettaa kauas, Marja sanoo.
– Kuljetuskuluthan ovat tuottajan tuloista pois. Haluan ostaa ruokaa suoraan tuottajalta, niin turhia välikäsiä ei tarvita.

Teksti ja kuva: Minna Valtari

Gluteenittomia tuotteita myytäessä on tärkeä myydä turvallista ja luotettavaa ruokaa. Tuotteen alkuperästä täytyy olla varma ja virheitä ei voi tehdä, kun kyseessä on sairaudenhoidossa käytettävä ruokatuote.

Sari Tähkäpää myy gluteenittomia tuotteita Turun Kauppahallissa sijaitsevassa Leipomo Suloiset Gluteenittomat oy:n myymälässä.
- Suomalaista, paikallisesti tuotettua ruokaa on hieno myydä. Asiakkaamme tietävät saavansa, mitä tilaavat, joten tuotteemme on uskottava ja luotettava, Sari kertoo.
- Olemme ylpeitä käsintehdyistä tuoretuotteistamme!

Gluteenittomien tuotteiden erikoisliikkeen on tärkeä pystyä lupaamaan, että tuote on sitä, mitä sen sanotaan olevan. Pöytyän leipomossa valmistetaan ainoastaan gluteenittomia tuotteita. Taikinoihimme ei näin pääse hitustakaan gluteenipitoista viljaa.
- Erityisruokavalioon liittyvän tuotteen ollessa kyseessä ruuan puhtaus ja luotettavuus ovat todella tärkeitä. Kyseessä on sairaudenhoito, ei ainoastaan hyvänmakuinen pulla.

Suloiset Gluteenittomat -liikkeessä myydään gluteenittomia tuotteita, jotka on leivottu perheyrityksen Pöytyän Haverilla sijaitsevassa leipomossa. Leipomotuotteiden lisäksi myymälässä myydään niin gluteenitonta pastaa, mysliä, vohveleita kuin leipätikkujakin.

Lähiruuan kuljetuskustannukset ovat pienet verrattuna kauempaa kuljetettuihin tuotteisiin.
- Kun sekä kuljetus että välikädet on minimoitu, ympäristökin otetaan huomioon, Sari toteaa.
- Toisaalta leipää viedään myös muualle Suomeen, koska turvallisia gluteiinittomia tuoretuotteita valmistetaan Suomessa vain vähän.

Asiakkaat kokevat ruuan alkuperän tärkeäksi.
- Meiltä kysytään todella usein, missä leipomomme sijaitsee. Lähellä tehtyä ruokaa arvostetaan ja paikallisiin tuottajiin luotetaan. Gluteenittomia tuotteita myytäessä on tärkeää, että tuote on juuri sitä, mitä sen luvataan olevan.
- Me käytämme kotimaista tattaria ja perunaa leivonnassa. Toki joudumme käyttämään tuotannossa joka vuosi myös ulkomaalaista tattaria, koska tattarin viljelijöitä ei ole riittävästi Suomessa.

Lähiruuan ostaminen on usein kiinni ihmisten asenteista.
- Lähiruoka ei ole muoti-ilmiö, vaan oikeasti hyvä juttu. Lähellä tuotetun ruuan kuluttaminen on sekä turvallista että terveellistä, mutta se myös tukee paikallista työllisyyttä jo alkutuotannosta lähtien, Sari toteaa.
- Kun asiakkaat vaativat lähiruokaa, sitä ilmestyy kauppoihin ja kun sitä on saatavilla, sitä taas osataan pyytää. Kyseessä on positiivinen oravanpyörä, jota kannattaa vahvistaa!

Teksti ja kuva: Minna Valtari

Helsingin Rautatientorilla järjestetty Herkkujen Suomi -tapahtuma onnistui hienosti. Sää suosi ja kävijöitä oli paljon. Tässä päälimmäisiä tunnelmia muutaman kävijän ja tapahtumaan osallistuneen yrittäjän näkökulmasta.

Hämeen telttaa tutkiskellut helsinkiläinen Liisa Isosomppi kehui tapahtumaa mukavaksi.
- Luin tapahtumasta etukäteen ja lähdin etsimään, miten löydänpaikalle, mutta Rautatientorilta tapahtuma-alue löytyikin kätevästi. Tämä on hyvä paikka, koska moni varmasti eksyy vahingossakin käymään, Liisa sanoi.
- Eri maakuntien maut tulivat hyvin esille omissa teltoissaan. Itse löysin jo aivan ihanaa hunajaa!

Helsinkiläinen Liisa Kolari oli vasta saapunut tapahtumaan, mutta piti sitä loistavana ideana.
- Kiertelen tässä rauhassa ja tutustun eri tuotteisiin. Hienoa, että niin monia tuotteita saa maistella, Liisa sanoi.
- Ostinkin jo ruislastuja, jotka maistuivat todella hyviltä!

Helsinkiläisten Helena ja Markku Pulkkasen mielestä Herkkujen Suomi oli todella mielenkiintoinen tapahtuma, jonka järjestäminen varmasti kannatti.
- Tuossa Lapin osastolla, jota juuri kiertelimme, oli todella monipuolinen tarjonta, Helena sanoi.

Helena ja Markku toivoivat lisää suomalaisia herkkuja kauppoihin ja suunnittelivat syövänsä vielä tapahtumassa jotain, kun sopiva annos tulisi vastaan.
- On hienoa, että tieto erilaisista tuotteista leviää kuluttajille, Markkui sanoi.
- Ruokaa ostaisi mielellään muualtakin kuin isoista ruokamarketeista, jotka hallitsevat kauppaa. Helsingin keskustassa toki on vaihtoehtoisia kauppoja, mutta laitakaupungilta sellaiset puuttuvat.

Kanta- ja Päijät-Hämeen osastolla Vuohelan herkun tiskillä kävi kova vipinä.
- Tapahtuma oli suurmenestys ja vilskettä riitti, sanoi Anneli Heikkinen Vuohelan herkusta.
- Sekä suomalaisia asiakkaita että turisteja on ollut paljon.

Sää suosi tapahtumaa ja leivät kävivät hyvin kaupaksi.
- Tuulos Rievän leivät piimälimppu, kauravehnäleipä ja ruisvehnäleipä ovat käyneet hyvin kaupaksi ja maistelijoitakin on käynyt paljon, Anneli kertoi.
- Suurin hittimme on kuitenkin ollut lettipulla - sitä meni solkenaan!

Mikkelin kalaherkun tiskillä asiakkaita palvellut Tuula Antman myi muikkua monissa muodoissa: muikkukukkona, sellaisinaan ja piirakoina, sekä graavilohta ja lanttukukkoakin..
- Herkkujen Suomessa oli paljon ihmisiä ja asiakkaita. Lohipiirakkakin loppui jo kokonaan, Tuula kertoi.

Satakunnan teltassa Lappi-Hunajan tiskillä Mika Majamäki palveli makuhunajista kiinnostuneita asiakkaita.
- Ihmisiä on ollut paljon ja tuotteita on käyty maistelemassa. Toki kauppakin on käynyt, Mika sanoi.
- Meillä on paljon kanta-asiakkaita ja he ovat löytäneet hyvin paikalle..

Normaaleihin markkinoihin verrattuna Herkkujen Suomi on hieman erilainen - tapahtuma alkoi vasta klo 11, mutta jatkui myöhään iltaan asti.
- Päivä on pitkä, mutta on hyvä, että tapahtuman löytää myös erilainen kohderyhmä täällä keskustassa. He voivat tutustua eri puolilla Suomea tuotettuihin tuotteisiin, Mika sanoi.

Teksti ja kuvat: Minna Valtari

Vuohelan Herkku

Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisten lähiruokaetsivät aloittivat pirkanmaalaisten lähiruokatuottajien ja -tuotteiden jäljittämisen viime huhtikuussa. Kiikarissa oli tavoittaa ne tuotteet ja tuottajat, jotka eivät vielä syystä tai toisesta olleet löytäneet tietään kuluttajien tietoisuuteen esim. valtakunnallisen aitojamakuja.fi -sivuston kautta.

Etsiväpesti oli saatu ProAgria Pirkanmaan luomu- ja lähiruokahankkeelta, joka heitti haasteen hyvän paikallistuntemuksen omaavalle naisjärjestölle.

Kymmenkunta alueellista etsivää haravoi lähiruokaa maakunnasta. Etsintäoperaatio ei ollut turha, koska saaliiksi saatiin monenlaisia paikallisia herkkuja. Kaikkiaan etsivät löysivät viitisenkymmentä tuottajaa, joita ei löytynyt jo olemassa olevista listauksista. Maakunnasta poimittiin monipuolisesti marjatuotteita, pito- ja leipäjuustoja sekä lihatuotteita tuorelihasta makkaroihin ja maalaissylttyyn. Löytyi myös kakuntekijöitä ja joululaatikoiden valmistajia.

Lähiruokaetsivien työn tulokset ovat nyt listattuna www.proagria.fi/pirkanmaa –sivustolla. Valtakunnalliseen hakupalveluun ilmoittautuneet 45 yrittäjää löytyy myös osoitteesta www.aitojamakuja.fi.

Lisätietoja:

Kirsti Järvensivu, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset, p. 040 821 8536, kirsti.jarvensivu@proagria.fi

Sari Hiltunen, Pirkanmaan luomu- ja lähiruokahanke, p. 050 561 8369, sari.hiltunen@proagria.fi

Lähiruuan Ystävät ry. kokoaa ainutlaatuisella tavalla saman sateenvarjon alle lähiruuan tuottajat, jatkojalostajat ja kuluttajat. Yhdistys järjestää tämänvuotiset Elimäen Lähiruokamessut.

Lähiruuan Ystävät ry. on perustettu huhtikuussa 2011 ylläpitämään ja edistämään lähiruoka-asiaa kuluttajien ja palvelutarjoajien parissa. Yhdistys kokoaa ainutlaatuisella tavalla saman sateenvarjon alle lähiruuan tuottajat, jatkojalostajat ja kuluttajat. Jatkossa yhdistys toimii laajemminkin yhteistyö- ja tiedotusfoorumina kaikille lähiruuan ystäville.

”Maaseutu pysyy elävänä, kun teemme itse töitä sen eteen. Haluamme houkutella asiakkaita tuotteiden ääreen ja tutustumaan maaseutuun, missä ruokaa tuotetaan”, toteaa Lähiruuan Ystävien puheenjohtaja ja Mustila Viini Oy:n tirehtööri Maria Tigerstedt.

Lähiruuan Ystävät ry. toimii tänä nyt ensimmäistä kertaa Elimäen Lähiruokamessujen järjestäjänä. Kaikkiaan nämä ovat jo kolmannet Lähiruokamessut Elimäellä. Viime vuonna messuilla vieraili noin 7000 kävijää ja tänä vuonna mukana on ennätysmäiset 57 näytteilleasettajaa. "Olemme varmistaneet monin tavoin, että messukävijöille tarjotaan paljon erilaista lähiruokaan liittyvää tietoa, taitoa ja tuotteita", kertoo messupäällikkö Maria Tigerstedt.

Messuilta löytyy lähiruokatorin lisäksi muun muassa näytöskeittiö, kotieläinpiha, käsityöläis- ja järjestöteltat sekä työnäytöksiä ja luentoja kalankäsittelystä, sienistä, yrteistä ja sokerikoristeista.

"Elimäellä lähiruoka on esillä alkuperäisessä ympäristössään. Näytteilleasettajiksi olemme kelpuuttaneet yrityksiä, jotka toimivat osana lähiruokaketjua omassa ympäristössään. Rajanveto on joskus hankalaa", myöntää itsekin lähiruoan tuottaja Maria Tigerstedt.

"Ehdoton vaatimuksemme on ollut, että elintarvikkeet ovat kotimaisia. Tällä kertaa lähiruokana on huomioitu myös silmänruoka, johon pääsee tutustumaan käsityöläisteltassa."

Lähiruokamessut järjestetään Elimäellä Mustilan maisemissa 10.-11.9.2011 klo 10-16.
Lähiruokamessujen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.lähiruoka.fi ja Facebookista facebook.com/elimaenlahiruokamessut.
Lähiruuan Ystäviin voi liittyä osoitteessa www.lyry.net

Loppusyksy ja alkutalvi ovat porotaloudessa tiivistä ja työntäyteistä aikaa, sillä porotaloudessa eletään parhaillaan tärkeää sadonkorjuun aikaa. Ensimmäiset poroerotukset ja -teurastukset ovat käynnistyneet pohjoisen poronhoitoalueella. Poronlihan sesonkiaikaa on loka-marraskuussa, jolloin varastoissa on jälleen laadukasta pohjoisen poronlihaa käytettäväksi ruokapatojen mainiona raaka-aineena.

Poroelinkeino on osa pohjoista elinkeinorakennetta ja jopa 70% poroelinkeinon tuotosta tulee poronlihan kautta. Poronlihan alkutalven sesongin tueksi on nimetty viikko 45 valtakunnalliseksi pororuokaviikoksi. Tuolloin halutaan korostetusti tuoda esille tätä ainutlaatuista raaka-ainetta ja sen mutkatonta ruuaksi valmistettavuutta.

Poronliha on ravinteikas, murea ja vähärasvainen raaka-aine. Tutkimusten mukaan poronliha sisältää paljon rautaa, proteiinia, seleeniä ja vitamiineja. Vaikka poronliha on vähärasvaista, on siinä silti runsaasti terveellisiä rasvahappoja. Poronliha on hienosyistä, mikä tekee siitä myös murean raaka-aineen, se on myös nopeasti kypsyvää. Valtaosa teurastettavista poroista on vasoja, jotka ovat eläneet vain luonnonravinnolla.

Porot teurastetaan syksyllä ja alkutalvesta niiden olleessa parhaassa lihassa. Tällöin on saatavilla myös poronlihaa sulana, suuri osa lihasta toki pakastetaan käytettäväksi pitkin vuotta. Ohutsyisenä ja vähärasvaisena lihana poronliha kestää erinomaisesti pakastamisen.

Reseptit pororuokaviikolle www.pororeseptit.fi

Tuodaan yhdessä tätä mainiota raaka-ainetta esille alkutalven pororuokaviikolla.

Paliskuntain yhdistys: Martti Kotakorva, poronlihan menekinedistäjä

Simo Mäkelä valmistaa omin käsin rosvopaistinsa, kinkkunsa ja maalaissylttynsä kotitilansa viljasikojen lihasta. Ja kun samainen Simo vielä siirtyy tiskin taa palvelemaan asiakkaita ja tarinoimaan lihaisista herkuistaan, luo hän samalla tuotteilleen kasvot.

Simo Mäkelän yrityksen, Naurisahon Palvin, kahdesta puodista toinen sijaitsee Kannonkoskella yrittäjän maatilalla, toinen naapuripitäjässä Kyyjärvellä Kauppakeskus Paletissa. Lisäksi yrityksen tuotteita myydään perjantaisin Viitasaarella sijaitsevasta suoramyyntipisteestä.

- Kuluttajat haluavat tietää, mistä heidän ruokansa on peräisin. Asiakkaille onkin hauskaa kertoa tuotteistamme, tunnenhan niiden tarinan ihan tarkalleen, Simo Mäkelä kertoo.

Tuotannon missään vaiheessa Naurisahon liha ei pitkiä matkoja reissaa. Pikkupossut Simo hankkii veljensä ja parin muun lähiseudun viljelijän porsitussikaloista. Teurastuskypsiksi hän kasvattaa ne omassa sikalassaan. Teurastamokin sijaitsee lähellä, Viitasaarella, noin 30 kilometrin päässä tilalta.

Ja mitäpä muuta paikallisen ruokakulttuurin edistäjä kasvateilleenkaan tarjoaisi kuin lähiruokaa. Pääravinnokseen Simon possut nauttivat oman tilan ja lähitilojen pelloilla kasvanutta ohraa.

Naurisahon lihajalostevalikoimaan kuuluu makkaroita, leikkeleitä ja lihahyytelöitä. Tilauksesta yritys valmistaa myös erikoistuotteita, mm. täysin lisäaineettomia makkaroita erikoisruokavaliota noudattaville tai asiakkaan toiveiden mukaan maustettuja makkaroita.

Juhlatilaisuuksiin Naurisaholta voi tilata savustetun kokosian. Tätä komistusta kypsennetään savusaunassa leppähaloilla kahden vorokauden ajan. Sika tuodaan kuumana juhlapaikalle ja Simo itse tai toinen Naurisahon leikkaaja viiltelee siitä ammattitaidolla viipaleita ruokailijoille. Siinä missä puodin asiakaskin, myös juhlavieras pääsee tapaamaan tuottajan ihan kasvotusten.

Pientuottaja luo tuotteilleen kasvot

-  Jokaisen pientuottajan tuotteilla on omat omaleimaiset makunsa. Niin luonnollisesti meidänkin tuotteillamme. Pyrimme  yksinkertaisuuteen. Kypsytämme lihajalosteet hitaasti leppäsavun lämmössä. Kypsennyksen aikana haihtuu kosteutta, joten tuotteemme ovat hyvin lihaisia, Simo kuvailee.

Henkilökohtainen asiakkaiden kohtaaminen on Simolle tärkeää. Asiakkaiden kanssa poristaan ennen kaikkea ruoasta. Kuumat uutiset, kuten ruokiin liittyvät skandaalit puhuttavat, samoin mediassa käydyt terveellisyyskeskustelut.

- Esimerkiksi viimeaikaisten rasvakeskustelujen olen todennut vaikuttavan myös kuluttajien käyttäytymiseen. Syyllisyyden kokemukset ovat vähentyneet ja possunkylki liikkuu tätä nykyä aikaisempaa ripeämmin.

Naurisahon Palvin puodeissa asioivat sekä paikalliset asukkaat että lomalaiset. Vakioasiakkaita  ovat muun muassa keuruulaiset Auli ja Kari Veintie, joilla on vapaa-ajan asunto Kannonkoskella.

- Käymme Simon puodissa ostoksilla useita kertoja kesässä. Suosimme muutenkin paikallisia tuotteita. Esimerkiksi mansikat ostamme aina suoraan viljelijältä. Naurisahon lihatuotteet ovat korkealaatuisia ja Simo on mainio kaveri. Saamme häneltä ruokavinkkejä ja usein hän pistää mukaamme myös kaupanpäällisiä, hiljattainkin hyvää kasslerlihaa, Auli Veintie kiittelee.

Kun kauppias tarinoi tuotteistaan, ruoka saa kasvot.

Teksti: Marjo Uusikylä
Kuvat: Naurisahon Palvi

Nykyään halutaan uudenlaisia mahdollisuuksia ja helppoutta arjen askareiden hoitoon. Ostoslistan voi täyttää kaikessa rauhassa kotisohvalla ja ostokset tulevat aikanaan vaivattomasti kotiovelle.

Seulo Palvelut Oy toimii vähän samalla periaatteella kuin kauppahalli, mutta ympäristönä on netti. Kuluttajille tarjotaan mahdollisuus tilata lähiruokaa suoraan kotiovelle, mutta sen lisäksi palvelu kattaa myös koko päivittäistavarakauppavalikoiman ja muita palveluita esim. pesulan ja kirjaston lähetyksiä.
- Haluamme helpottaa kuluttajan arkea. Kun ostokset tuodaan suoraan kotiovelle, ei tarvitse istua liikenneruuhkissa ja ajansäästön lisäksi hiilijalanjälki jää pienemmäksi, valaisee palvelun kehittäjä, toimitusjohtaja Erkki Timmerbacka palvelun ideaa.

Lähiruoan tuottajille Seulo tarjoaa toisenlaisen jakeluratkaisun. Tuotteet voidaan joko noutaa yrityksestä Seulon toimesta tai tuottaja voi ne tuoda itse Seulon omaan terminaaliin. Seulon tehtäväksi jää jakelusta huolehtiminen suoraan kuluttajille. Tuottajille Seulo tarjoaa apua myös esim. vähittäiskauppaan tai ammattikeittiöihin menevien toimitusten logistiikassa.
- Oikeat lämpötilat ruokakuljetuksissa ovat todella tärkeässä roolissa. Olemmekin kehittäneet sitä varten erityiset kuljetuslaatikot, joissa on huomioitu niin vaatimukset pakasteille kuin huoneenlämmössä säilytettäville tuotteille, kertoo Timmerbacka.

Tällä hetkellä palvelu toimii pääkaupunkiseudulla, mutta tarkoitus on, että seudullisia jakeluratkaisuja ja palveluita tarjotaan jatkossa myös muualla Suomessa.

www.seulo.fi

Teksti: Päivi Töyli

Kiinnostus lähiruokaan on vahvistunut niin kuluttajien kuin ammattilaisostajien keskuudessa. Joulunajan hyvä uutinen on, että kysyntään voidaan vastata yhä paremmin. Paikallisia tuotteita on yhä enemmän vähittäiskauppojen valikoimissa ja ammattikeittiöiden tarjoamissa aterioissa. 

Yrittäjien omien myyntipisteiden ohelle on noussut pientuottajien tuotteisiin ja lähiruokaan erikoistuneita kauppoja. Uusien myyntipaikkojen ansiosta tuottajat ja jalostajat voivat keskittyä tuotantoon ja vähentää myyntiin käyttämäänsä aikaa. Myös tuotevalikoima kasvaa kaiken aikaa.

Ruoka-Suomi -teemaryhmä on koonnut lähiruokaa myyviä kauppoja verkkoon. Näissä kaupoissa ruuan alkuperä on mahdollista nähdä yksittäisen yrittäjän tasolle saakka. Kuluttajalle lyhyt ja läpinäkyvä ketju merkitsee turvallisuutta.

Eri puolilla Suomea sijaitsevista elintarvikealan pienyrityksistä puolestaan voi hakea tietoa Aitojamakuja.fi-sivustolta, jonka hakukoneessa on yli 1 400 yritystä. Lähiruoan nosteesta kertoo sekin, että kuluneen vuoden aikana sivustolle on listautunut yli 350 uutta yritystä.

Sivustot ovat osa elintarvikealan pienyrittäjyyden kehittämistä, johon panostetaan Suomessa laajasti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi -teemaryhmä tukee ruokaketjun toimintaa, yhteistyötä ja kehittää suomalaisten raaka-aineiden jakelua.

Lähiruokaa myyviä kauppoja kootaan osoitteeseen Ruokasuomi.fi > ajankohtaista.
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikallisia elintarvikeyrittäjiä eripuolilta Suomea.

Lisätietoja:
Ruoka-Suomi -teemaryhmän puheenjohtaja, maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 5132125 / kirsi.viljanen@mmm.fi
Ruoka-Suomi -teemaryhmän erityisasiantuntija Heidi Valtari, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, p. 0400 487 160 / heidi.valtari@utu.fi
www.maaseutupolitiikka.fi