PROMO tekee nimisuojatuotteet tunnetuiksi

Nimisuojatuotteiden tunnettuus on melko alhaisella tasolla. Promo-hankkeen aikana tuotteita tehdään tunnetuiksi mm. videoiden avulla.

Vuoden 2018 alussa käynnistyi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Promo -nimisuojatuotteiden monimedia-hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvien tuotteiden ja niihin liittyvän merkintäjärjestelmän tunnettuutta Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa, sillä kaikki hankkeessa tuotettu aineisto on tarkoitus säilöä aitojamakuja.fi-sivustolle eri toimijoiden vapaaseen käyttöön.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on kuluttajat, sillä nimisuojamerkit ovat käytännössä vähittäispakkauksista löytyviä kuluttajamerkkejä. Merkin tuoma lisäarvo ei luonnollisesti toteudu, jos kuluttaja ei tunne ko. merkkejä. Nimisuojamerkkien tunnettuus kuluttajien keskuudessa on Euroopassa ollut toistaiseksi melko alhaisella tasolla ja hiljattain valmistuneen katsauksen mukaan keskimäärin 20-40 % kuluttajista tunnistaa merkit. EU panostaa tällä hetkellä kuitenkin vahvasti kuluttajille suunnatun informaation välittämiseen mm. sähköisten reaaliaikaisten järjestelmien avulla ja ylläpitämällä nimisuojatuista tuotteista kuluttajille avoimia tietokantoja. Voidaan siis olettaa, että erilaiset kuluttajille suunnatut kampanjat tulevat lisääntymään ja sitä kautta tunnettuus kasvaa koko Euroopassa.

Hankkeen alussa on tehty alkuperämerkkien tunnettuutta Suomessa kartoittava kuluttajakysely yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Kysely toistetaan ennen hankkeen päättymistä syksyllä 2019, jolloin nähdään, onko Promon toimenpiteillä ehditty saada vaikutusta tunnettuuteen. Esimerkiksi Italiassa merkit tunnetaan kuluttajien keskuudessa melko hyvin, koska maassa panostetaan erityisesti kuluttajamainontaan.

Suomalaisia nimisuojatuotteita on tällä hetkellä 12, joista kaksi on alkoholituotteita ja loput maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Tarvetta on ollut kuvalliselle materiaalille ja Promo-hankkeen yksi keskeinen toimenpide on tasokkaan ja yhtenäisen kuva- ja videomateriaalin koostaminen suomalaisista nimisuojatuotteista. Kuva-aineiston tuottamisessa on huomioitu materiaalin soveltuvuus myös matkailukontekstiin ja erilaiset ruokamatkailutoimijat Suomessa voivat hyötyä aineistosta. Stillkuvat ja videot on otettu jo lähes kaikista tuotteista. Puruveden muikun (SMM) osalta kuvaukset toteutetaan talvella 2019, jolloin saadaan kansainvälisestikin ainutlaatuista kuvaa talvinuottauksesta. Kesällä 2018 toteutettiin Aitojamakuja Facebookissa ja Instagramissa mukavasti onnistuneet kampanjat, joissa esiteltiin yksitellen suomalaiset nimisuojatuotteet. Monimediallinen osa hankkeesta pääsee kuitenkin toden teolla käyntiin alkuvuodesta 2019 uunituoreen kuva-aineiston ja videoiden myötä.

Muistutamme lopuksi, että Promo on myös tiedotushanke, joten nimisuoja-asioista tullaan kertomaan mielellään erilaisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin!

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti
puh. 044-590 6849, email marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi
Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus
puh. 040-189 1929 paivi.toyli@utu.fi


Suomalaiset nimisuojatuotteet

  • Lapin Puikula (SAN)
  • Lapin Poron liha (SAN)
  • Lapin Poron kuivaliha (SAN)
  • Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN)
  • Kitkan viisas (SAN)
  • Kainuun Rönttönen (SMM)
  • Puruveden muikku (SMM)
  • Sahti (APT)
  • Kalakukko (APT)
  • Karjalanpiirakka (APT)
Suojattu alkuperänimitys (SAN) Skyddad ursprungsbeteckning (SUB) Protected Designation of Origin (PDO)
Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) Skyddad geografisk beteckning (SGB) Protected Geographic Indication (PGI)
Aito perinteinen tuote (APT) Garanterad traditionell specialitet (GTS) Traditional Speciality Guaranteed (TSG)

Lisätietoja:

www.mavi.fi/nimisuoja

www.aitojamakuja.fi/nimisuoja.php

DOOR-tietokanta: http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/list.html?locale=fi

 

 

15.9. Köp av bonden! -dagen: öppna gårdar i hela landet

Den nationella Köp av bonden!-dagen som i september firas för tredje gången lyfter fram matens producenter. Dagen har skapats för att under en gemensam dag erbjuda möjlighet för gårdar och producenter i hela landet att hålla öppen gård, sälja produkter direkt från gården och erbjuda besökare på upplevelser. Du kan delta i temadagen med din gård även om du i allmänhet inte säljer produkter direkt från gården. Köp av bonden!-dagen är en ypperlig möjlighet för producenter att testa marknaderna och få direkt feedback från konsumenterna.

Producenten kan arrangera evenemanget på sin egen gård, men det går även bra att slå sig samman tillsammans med granngårdar kring ett gemensamt evenemang. Det kan även bra att ta hjälp av andra samarbetsparter, såsom producentavdelningen, 4H- eller marthaföreningar. För hobbyodlare är det även möjligt att delta genom att exempelvis sälja morötter eller äpplen från sin egen trädgård.

Gårdarna lockar besökare på många olika sätt. Förutom direktförsäljning erbjuder en del gårdar också turismtjänster och upplevelser eller möjlighet att delta i skördearbetet. På Köp av bonden!-dagen ordnas även Makumatka Maalle- temadagen, som inbjuder besökare att bekanta sig med landsbygdens turistföretag och vad de har att erbjuda.

Dagsevenemanget erbjuder också goda möjligheter för att skapa nytt samarbete. Då kunder får möjlighet att bekanta sig med bonden bakom maten och smaka på produkter ger det i många fall långvariga och trogna kundrelationer.

http://ostatilalta.fi/sv 

Arrangörer I arrangemangen av Köp av bonden!-dagen deltar Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland 2014–2020 och Landsbygdsnätverkstjänsterna, koordineringsprojektet för närmat vid Brahea-centret vid Åbo universitet, Äktasmak.fi, MTK, SLC, Maa- och kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry och Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. 

Lähde lähiruokaostoksille ja tutustumaan paikallisiin tuottajiin Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018

Hunajaa, kananmunia, juureksia, lampaan ja pihvikarjan lihaa ja yllin kyllin kaikkea muuta! Tuotteiden lisäksi yli 200 maatilaa ja maaseutumatkailuyritystä kutsuu kokemaan elämyksiä, nauttimaan sadonkorjuun herkuista ja tutustumaan tilan elämään. Valtakunnallinen Osta tilalta! -päivä järjestetään nyt kolmannen kerran lauantaina 15.9.2018.

Jatka lukemista

Monipuolinen kattaus ajankohtaisia asioita Aitoja makuja -lehdessä

Syksyn Aitoja makuja -lehdessä tarjolla tietoa mm. yhteisöllisen elintarvikekehityksen tuloksista ja toimintamallista, kaninlihan markkinatilanteesta ja ruokaviennin ajankohtaisista asioista. Alan kehittämistoiminnan tuloksista kerrotaan kuulumisia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta sekä valtakunnallisesta lähiruoan koordinaatiohankkeesta. Esittelyssä on myös uusia oppaita ja palveluita, joita on tarjolla ruokayrittäjille.

Lehti on luettavissa verkkolehtenä https://aitojamakujalehti.fi sekä ladattavissa

pdf:nä tai issuuna

Lähiruokakoordinaatiolta markkinointivinkkejä ruokayrityksille

Lähiruoan valtakunnallinen koordinaatiohanke on koonnut markkinointivinkeistä oppaan yrittäjille verkkoon. Oppaassa markkinointitietoutta käsitellään käytännönläheisesti, esimerkkien avulla. Kokonaisuus on suunnattu etenkin pienyrittäjille.

— Lähiruokakilpailuihin liittyvän selvityksen yhteydessä havaitsimme, että yrittäjä voisi hyödyntää kilpailuihin osallistumista vahvemmin oman näkyvyytensä lisäämisessä. Kun myös muissa yhteyksissä markkinointiin kaivattiin vinkkejä, päädyimme koordinaatiohankkeessa kokoamaan materiaalia. Yhteiseen käyttöön sekä yrittäjille että muille toimijoille tehdyn materiaalin koostaminen onkin ydintehtäviämme koordinaatiohankkeessa, toteaa Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Markkinointityötä edullisesti?

Pienyrityksessä markkinointi jää useimmiten yrittäjälle itselleen. Aina kysymys ei kuitenkaan ole hintavista toimenpiteistä, vaan esimerkiksi verkon välityksellä voi tavoittaa asiakasryhmiä monin tavoin, pienilläkin panostuksilla. Vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa kerrotaan muun muassa sisältö- ja jälkimarkkinointia käsittelevissä osioissa. Opas johdattaa myös tiedotteen, yrityksen tarinan ja markkinointisuunnitelman kirjoittamiseen. Markkinointivinkit sisältävät sekä perinteisiä että moderneja markkinoinnin keinoja.

Mielikuvat vaikuttavat myyntiin

Markkinointi ei ole irrallinen osa yritystä, päinvastoin, jopa pukeutuminen ja asiakirjojen ulkonäkö sisältyvät markkinointiin, koska ne luovat mielikuvaa yrityksestä.

— Voidaan sanoa, että kaikki yrityksen toiminta on osa markkinointia, näkyvyyttä ja menekinedistämistä. Kun hetken pysähtyy miettimään asioita, voi monilla pienillä toimenpiteillä saada lisänäkyvyyttä ja uusia asiakkaita. Toivon, että vinkit ovat tässä apuna ja auttavat eteenpäin, muistuttaa projektipäällikkö Päivi Töyli Brahea-keskuksesta.

Markkinointivinkkejä elintarvikeyritykselle -opas (pdf) ja issuu.com:issa

Teksti Tiina Paananen

Eviran webinaarit: elintarvikelainsäädännön joustavuus ja elintarvikeviennin ABC

Eviran ja Lähiruoan koordinaatiohankkeen syyskuun webinaareissa elintarvikelainsäädännöstä ja elintarvikeviennistä.

”Elintarvikeviennin ABC – mitä viennin viranomaisvaatimuksista pitää tietää” 21.9. pidetyssä webinaarissa ylitarkastaja Saara Lönnroth kertoi asiasta.

Elintarvikelainsäädännöstä löytyy paljon joustoa – miten sitä voi käyttää? 3.9. pidetyssä webinaarissa ylitarkastaja Tuuli Koskimies Evirasta avasi asiaa.

 

Under projektträffen var nätverk och branding heta ämnen

Södra Finlands projektträff  hölls i Helsingfors i samband med Närmat & Eko-mässan. Temat för evenemanget var samarbete mellan restauranger och småföretag inom matbranschen. Öppningsanförandet hölls av äggrestaurang EGGs företagare Suvi Widgren. Widgren som svingat sig in i restaurangvärlden från att ha varit företagare inom konfektionsbranschen efterlyste nätverksbildning och branding även inom matbranschen. Inspirerade av öppningsanförandet grupperade man sig för brainstorming där man bl.a. diskuterade utvecklingsarbetet för småföretag inom matbranschen.

Till some med en berättelse

Närvaro i social media, branding och användningen av berättelser är nyttiga och ställvis bristande färdigheter. Vad hittar man om man i Googles sökruta skriver företagets namn? Första steget till branding är att öppna upp företagets berättelse. Berättelsens röda tråd upprepas i alla kanaler inom social media. Brandet skapas med hjälp av berättelser. Genom berättelser skapar man innehåll, mening och värdeorientering till kundupplevelsen. Även om produkten skulle gå åt utan konster, är extra kunskap om produkten ett mervärde för konsumenten. Speciellt året-runt-produkter behöver branding.

”Förpackningen är ett löfte som produkten löser in”

En viktig del av brandet är det visuella uttrycket, som syns speciellt i förpackningen. Formgivningen av förpackningen upplevs som dyr och besvärlig, men en fin förpackning säljer produkten. Enligt de projektansvariga betalar satsning på förpackningsplaneringen igen sig i försäljning. Idag är det också möjligt att beställa planering och utförande förmånligare från utlandet.

Sparring och rådgivning från en lucka

Marknadsföringsarbetet känns lättare när det styckas i mindre bitar. Under diskussionerna framgick det, att som stöd för företagens produktifiering skulle det behövas sparrare med vilka man kan bolla och utveckla nya idéer. Inom flera projekt skulle det finnas efterfrågan för sparringstjänster med låg tröskel. Att kopiera konceptet för Ruokalaakso-projektet, som startat i Norra-Savolax, väckte intresse. Ruokalaakso informerar företagare med en ”en luckas” princip. Bakom luckan finner man ett samarbetande servicenätverk.

Följande projektträff  Västra Finlands närmatsträff  i Huittinen/Hvittis  24.8.2018.

Säg det med en video!

I projektet Tiedolla ja osaamisella kasvuun/Tillväxt genom kunskap och kunnande har man testat videor som ambassadörer för kunskapsförmedling.

— Vi har fått positiv feedback. Det lär vara praktiskt, att man kan kontrollera fakta på nytt från en video, berättar projektchef Sanna Vähämiko från Åbo Universitets Brahea-center.

Projektets nyligen utgivna video ”Tarkastamatonta riistanlihaa markkinoille” / ”Icke-granskat viltkött till marknaden” har fått skapligt med visningar.
— Bästa feedbacken är naturligtvis mängden av visningar, säger hon.

Enligt Vähämiko efterlyser man i projektet hela tiden det bästa sättet att förmedla kunskap på. Med en video är det möjligt att klart, kortfattat och i lätt förmedlande form föra fram ett budskap. Tre minuters visning slukar inte en alltför stor bit av en jäktig dag.

— Vi ville erbjuda ett kort och simpelt bearbetat kunskapspaket, som är lättare att ta in, då man på samma gång både ser och hör, fortsätter hon.

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Kesäkuu 2018

Ruoan tuottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018
Kolmannen kerran järjestettävässä valtakunnallisessa Osta tilalta -tapahtumassa tuhannet lähiruoan ystävät kiertävät maaseudulla ja kotipuutarhoissa tutustumassa ruoan alkuperään ja tuotantotapoihin. Kannustamme kaikkia ruoan tuottajia järjestämään tilallaan tai puutarhassaan avoimien ovien Osta tilalta -päivän. Lue lisää

Sopivien tuotteiden määrä elintarvikeviennin pullonkaulana: uusi konsepti kiihdyttää viennin kasvua
Suomalaisille elintarvikkeille on suurta kansainvälistä kysyntää, kun Business Finlandin Food from Finland -ohjelma avaa markkinoita ympäri maailmaa. Pullonkaulana kasvulle on kuitenkin kysyntää vastaavien elintarvikkeiden rajallinen määrä. Lue lisää

Kutsu osallistua näytteilleasettajaksi Grüne Woche -messuille Berliinissä 2019
Ruoka-, matkailu- ja puutuotealan yritys – lähde mukaan myymään ja markkinoimaan Suomea! Lue lisää

Uusimmassa Aitoja makuja -lehdessä paljon markkinointiin ja viestintään liittyvää asiaa https://aitojamakujalehti.fi/

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä: mm. Hanketreffit Huittisissa 24.8.

Tilaa uutiskirje

Mukavaa kesää!

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Aitojamakuja.fi tietosuojailmoituksissa kerrotaan, miten henkilötietoja käsittellään:

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi