Marknadsföringshandbok för små matföretag

Landsomfattande koordineringsprojekt inom närmat har utgett en markandsföringshandbok för företagare. Syftet med handboken är att ge information och praktiska tips till små matföretag för marknadsföring.

– Utredningen som utfördes i samband med närmatstävligarna visade, att företagare skulle kunna få mer synlighet genom att delta mera aktiv i tävlingarna. Vi bestämde oss för att skapa denna handbok, eftersom det har varit många som har frågat efter tips för marknadsföring. Att sammanställa materialet för både företagare och andra aktörer hör till en av våra kärnuppgifter, konstaterar Heidi Valtari från Brahea Centrum vid Åbo universitet.

Praktiska tips med lite pengar

I små företag är det oftast företagaren själv som tar hand om marknadsföringen. Effektiv marknadsföring behöver inte alltid vara någonting dyrt och väldigt imponerande, utan man kan nå sina kundgrupper på olika sätt på nätet – även med lite pengar. Marknadsföringen grundar sig på växelverkan, som är ett tema, som tas upp i samband med innehålls- och eftermarknadsföringen. Handboken hjälper till att skriva pressmeddelande, företagets eller produktens berättelse och marknadsföringsplan. Genom att bekanta sig med handboken lär man sig om moderna marknadsföringsmetoder, men de traditionella metoderna har inte glömts heller.

Bilder spelar en stor roll

Marknadsföring är inte en fristående del av företagets verksamhet, utan en del av helheten. Hur man i företag klär sig och hur dokumenten ser ut – de är exempel på detaljer som skapar företagsbilden.

– Man kan säga, att företagets hela verksamhet är en del av marknadsföring, synlighet och säljfrämjande åtgärder. Det lönar sig att ta en stund och fundera på det hela. Företag kan få mer synlighet och nya kunder även med många små åtgärder. Vi hoppas, att våra tips hjälper företag vidare, säger projektledaren Päivi Töyli från Brahea Centrum.

Tips till ett litet matföretag för marknadsföring och större synlighet -handboken finns på Äkta smak -sidan ”Företagare > Tips och guider”

Tips till ett litet matföretag för marknadsföring och större synlighet

Nimisuojatuotteiden makumuisto-kilpailun voittaja nautti sieniviikonlopusta

Pyysimme elokuussa Aitoja makuja Facebook-sivulla makumuistoja suomalaisista nimisuojatuotteista. Muistelijoiden kesken arvottiin palkintomatka, Hotelli Punkaharjun sieniviikonloppu 22.-23.9.2018 yhdelle hengelle Saimaan Puruveden rannalla.

Kuva: Marika Lindström (kuviasuomesta.fi)

Nimisuojatuotekilpailun voittaja oli tällä erää elimäkeläinen Anita Laakso. Sieniviikonloppu teki Laaksoon vaikutuksen.

– En ole eläissäni saanut niin hienoja sieniruokia, kehuu Laakso.

Sienestäjien keräämistä sienistä tehtiin seitsemän ruokalajin illallinen – sieniä käytettiin ihan kaikissa ruokalajeissa alkudrinkkiä myöten, johon mukaan oli päässyt pippurirousku.

Viikonloppuna myös tutustuttiin yksityiskohtaisesti moniin uusiin sieniin ja käytiin läpi myrkyllisiä ja syömäkelvottomia sieniä. Viikonlopusta Laaksolle jäi käteen myös muiden osallistujien kesken perustettu viestiryhmä.

Karjalanpiirakoita saksalaisille ystävättärille

Laakson jakama ruokamuisto Aitoja makuja -Facebookissa on tietysti karjalanpiirakasta. Karjalanpiirakka oli ihmisten suosituin makumuisto elokuun kilpailussa ja myös vuonna 2015 järjestetyssä kesäkampanjassa karjalanpiirakka kiri kuluttajien lempituotteeksi suomalaisista nimisuojatuotteista.

– Asuin aikanaan kuusi vuotta Saksassa ja ystäväpiiriini kuului tuttavia ympäri Saksaa. Pääsin näyttämään kädentaitojani usein, sillä Saksassa ei opetettu käsitöitä eikä kotitaloustöitä, Laakso muistelee.

Hän pääsi esittelemään niin korvapuustien leipomisen kuin sukan kantapään neulomisen ystävilleen, mutta suurimman suosion saivat Laakson tekemät karjalanpiirakat. Puhe kansallisruoista inspiroi Laaksoa näyttämään kuinka piirakoita oikein tehdään.

– Päädyin käyttämään pastakonetta, kun mukaani ei sattunut pulikkaa. Piirakoista tuli kuitenkin sellainen succé, että pääsin tekemään niitä kerta toisensa jälkeen, Laakso naurahtaa.

Metsiemme antimet ansaitsevat parempaa arvostusta

Suomalainen kotitalous- ja käsityöopetus on Laaksolle yhä ylpeyden aihe. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa suurempaa arvostusta kotimaisiin sieniin ja marjoihin.

Arvostus ei ole pelkästään Sieniviikonlopun peruja, vaan Laakso sienestää itse ahkerasti ja lähettää kuivattuja kantarelleja ja mustatorvisieniä jopa Englantiin saakka ystävälleen. Ovatpa kuivatut sienet välillä kulkeneet hänen tyttärensä mukana vieläkin kauemmas ympäri maailmaa.

– Muualla maailmassa arvostus suomalaisiin metsän antimiin on kova, niin sen pitäisi olla meillä kotonakin, Laakso pohtii.

Samoilla linjoilla on myös Birgitta Partanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Partanen näkee, että suomalaisissa sienissä ja marjoissa on potentiaalia moneen.

– Suomessa olosuhteet luonnontuotteiden kasvulle ovat ihan omaa luokkaansa! Ilmamme ja maaperämme ovat tutkitusti erittäin puhtaita. Lisäksi luonnontuotteemme kasvavat ilman keinokastelua ja -lannoitusta ja talven pakkasten ansiosta kasvitautien ja tuholaisten torjuntatarvetta ei juurikaan ole, Partanen kehuu.

Luonnontuotteet ovat myös ympäristöystävällisiä, sillä poimintaan saakka niiden hiili- ja vesijalanjälki on nollilla.

Teksti: Ellinoora Havaste

Ruoka-alan ajankohtaisia kuulumisia joulukuun miniseminaarissa

Mitä kuuluu maatilojen kehitysnäkymille ja mitä Suomi syö -tutkimus meistä kertoo? Ohjelmassa myös Birkkalan speltin kasvutarina sekä lähiruoka- ja luomuohjelmien arvioinnin tuloksia.

Ajankohtaisseminaarissa esitellään uutta tietoa maatilojen kehitysnäkymistä ja Suomi syö -tutkimuksesta. Kummassakin esityksessä keskitytään erityisesti lähi- ja luomuruoan näkökulmaan. Toisena kokonaisuutena kuullaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteutettujen luomu- ja lähiruokaohjelmien arvioinnin tuloksista, joiden pohjalta ko. ohjelmia päivitetään ja toteutetaan jatkossa. Yrittäjäpuheenvuoron pitää Simo Larmo Birkkalan tilalta.

Miniseminaari on suunnattu ruokasektorin toimijoille, yrittäjille, kouluttajille, hankkeiden vetäjille, kehittäjille, rahoittajille sekä muille alasta kiinnostuneille. Tilaisuus lähetetään reaaliaikaisesti myös verkossa ja puheenvuorot nauhoitetaan jälkikäteen katsottaviksi ja käytettäviksi.

Miniseminaari klo 12 – 14, puheenjohtajana Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö

Tilaisuuden avaus

Päivi Töyli, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Turun yliopiston Brahea-keskus

Maatilojen kehitysnäkymät

Anne Kallinen, TNS Kantar

Suomi syö -tutkimuksen tuloksia

Merja Lintunen, Taloustutkimus

Lähiruoka- ja luomuohjelmien arvioinnin tulokset

Tommi Ålander, TK-Eval

Birkkalan speltin kasvutarina – Lisäpotkua hankkeella?

Simo Larmo, Birkkalan tila

 

Aika                            17.12.2018 klo 12.00-14.00 (kahvitarjoilu klo 11.30 lähtien)

Paikka                        Opastinsilta 12, Helsinki, pieni auditorio

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu 7.12.2018 mennessä http://ty.fi/ruokaminiseminaari17122018

Seuraa tilaisuutta nettilähetyksenä: https://mmm.videosync.fi/ruoka-alan-ajankohtaista-miniseminaari

 

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät: Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Ohjelma pdf:nä

 

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Töyli                               Kehittämispäällikkö Heidi Valtari
paivi.toyli@utu.fi tai 040 189 1929                    heidi.valtari@utu.fi tai 0400 487 160
Turun yliopiston Brahea-keskus                        Turun yliopiston Brahea-keskus

 

Ruoka-ala kasvuun: tehoa kehittämistoimintaan yhteistyön kautta

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke lähtee maakuntakierrokselle.

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke kattaa laaja-alaisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämisalat lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Yhteistyön tiivistämiseksi ja eri toimijoiden yhteen saattamiseksi järjestetään maakunnalliset Ruoka-ala kasvuun -tilaisuudet. Tilaisuuksiin kootaan yhteen ruoka-alan toimijoita ja mietitään, miten kehittämisaloihin liittyvää toimintaa alueella toteutetaan ja onnistuneita käytäntöjä levitetään. Samalla kuullaan, mitä valtakunnallisesti tällä hetkellä tehdään ja mitä sopivia paloja voidaan poimia oman maakunnan kehittämistoiminnan tueksi.

Maakunnalliset tilaisuudet:

Uusien tilaisuuksien paikkakunnat ja ohjelmat lisätään sitä mukaa kuin ne varmistuvat.

Tervetuloa ruoka-alan kehittäjät, hankerahoittajat, sidosryhmät, yrittäjät ja muut toimijat Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuteen!

 

PROMO tekee nimisuojatuotteet tunnetuiksi

Nimisuojatuotteiden tunnettuus on melko alhaisella tasolla. Promo-hankkeen aikana tuotteita tehdään tunnetuiksi mm. videoiden avulla.

Vuoden 2018 alussa käynnistyi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Promo -nimisuojatuotteiden monimedia-hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvien tuotteiden ja niihin liittyvän merkintäjärjestelmän tunnettuutta Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa, sillä kaikki hankkeessa tuotettu aineisto on tarkoitus säilöä aitojamakuja.fi-sivustolle eri toimijoiden vapaaseen käyttöön.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on kuluttajat, sillä nimisuojamerkit ovat käytännössä vähittäispakkauksista löytyviä kuluttajamerkkejä. Merkin tuoma lisäarvo ei luonnollisesti toteudu, jos kuluttaja ei tunne ko. merkkejä. Nimisuojamerkkien tunnettuus kuluttajien keskuudessa on Euroopassa ollut toistaiseksi melko alhaisella tasolla ja hiljattain valmistuneen katsauksen mukaan keskimäärin 20-40 % kuluttajista tunnistaa merkit. EU panostaa tällä hetkellä kuitenkin vahvasti kuluttajille suunnatun informaation välittämiseen mm. sähköisten reaaliaikaisten järjestelmien avulla ja ylläpitämällä nimisuojatuista tuotteista kuluttajille avoimia tietokantoja. Voidaan siis olettaa, että erilaiset kuluttajille suunnatut kampanjat tulevat lisääntymään ja sitä kautta tunnettuus kasvaa koko Euroopassa.

Hankkeen alussa on tehty alkuperämerkkien tunnettuutta Suomessa kartoittava kuluttajakysely yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Kysely toistetaan ennen hankkeen päättymistä syksyllä 2019, jolloin nähdään, onko Promon toimenpiteillä ehditty saada vaikutusta tunnettuuteen. Esimerkiksi Italiassa merkit tunnetaan kuluttajien keskuudessa melko hyvin, koska maassa panostetaan erityisesti kuluttajamainontaan.

Suomalaisia nimisuojatuotteita on tällä hetkellä 12, joista kaksi on alkoholituotteita ja loput maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Tarvetta on ollut kuvalliselle materiaalille ja Promo-hankkeen yksi keskeinen toimenpide on tasokkaan ja yhtenäisen kuva- ja videomateriaalin koostaminen suomalaisista nimisuojatuotteista. Kuva-aineiston tuottamisessa on huomioitu materiaalin soveltuvuus myös matkailukontekstiin ja erilaiset ruokamatkailutoimijat Suomessa voivat hyötyä aineistosta. Stillkuvat ja videot on otettu jo lähes kaikista tuotteista. Puruveden muikun (SMM) osalta kuvaukset toteutetaan talvella 2019, jolloin saadaan kansainvälisestikin ainutlaatuista kuvaa talvinuottauksesta. Kesällä 2018 toteutettiin Aitojamakuja Facebookissa ja Instagramissa mukavasti onnistuneet kampanjat, joissa esiteltiin yksitellen suomalaiset nimisuojatuotteet. Monimediallinen osa hankkeesta pääsee kuitenkin toden teolla käyntiin alkuvuodesta 2019 uunituoreen kuva-aineiston ja videoiden myötä.

Muistutamme lopuksi, että Promo on myös tiedotushanke, joten nimisuoja-asioista tullaan kertomaan mielellään erilaisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin!

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti
puh. 044-590 6849, email marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi
Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus
puh. 040-189 1929 paivi.toyli@utu.fi


Suomalaiset nimisuojatuotteet

  • Lapin Puikula (SAN)
  • Lapin Poron liha (SAN)
  • Lapin Poron kuivaliha (SAN)
  • Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN)
  • Kitkan viisas (SAN)
  • Kainuun Rönttönen (SMM)
  • Puruveden muikku (SMM)
  • Sahti (APT)
  • Kalakukko (APT)
  • Karjalanpiirakka (APT)
Suojattu alkuperänimitys (SAN) Skyddad ursprungsbeteckning (SUB) Protected Designation of Origin (PDO)
Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) Skyddad geografisk beteckning (SGB) Protected Geographic Indication (PGI)
Aito perinteinen tuote (APT) Garanterad traditionell specialitet (GTS) Traditional Speciality Guaranteed (TSG)

Lisätietoja:

www.mavi.fi/nimisuoja

www.aitojamakuja.fi/nimisuoja.php

DOOR-tietokanta: http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/list.html?locale=fi

 

 

15.9. Köp av bonden! -dagen: öppna gårdar i hela landet

Den nationella Köp av bonden!-dagen som i september firas för tredje gången lyfter fram matens producenter. Dagen har skapats för att under en gemensam dag erbjuda möjlighet för gårdar och producenter i hela landet att hålla öppen gård, sälja produkter direkt från gården och erbjuda besökare på upplevelser. Du kan delta i temadagen med din gård även om du i allmänhet inte säljer produkter direkt från gården. Köp av bonden!-dagen är en ypperlig möjlighet för producenter att testa marknaderna och få direkt feedback från konsumenterna.

Producenten kan arrangera evenemanget på sin egen gård, men det går även bra att slå sig samman tillsammans med granngårdar kring ett gemensamt evenemang. Det kan även bra att ta hjälp av andra samarbetsparter, såsom producentavdelningen, 4H- eller marthaföreningar. För hobbyodlare är det även möjligt att delta genom att exempelvis sälja morötter eller äpplen från sin egen trädgård.

Gårdarna lockar besökare på många olika sätt. Förutom direktförsäljning erbjuder en del gårdar också turismtjänster och upplevelser eller möjlighet att delta i skördearbetet. På Köp av bonden!-dagen ordnas även Makumatka Maalle- temadagen, som inbjuder besökare att bekanta sig med landsbygdens turistföretag och vad de har att erbjuda.

Dagsevenemanget erbjuder också goda möjligheter för att skapa nytt samarbete. Då kunder får möjlighet att bekanta sig med bonden bakom maten och smaka på produkter ger det i många fall långvariga och trogna kundrelationer.

http://ostatilalta.fi/sv 

Arrangörer I arrangemangen av Köp av bonden!-dagen deltar Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland 2014–2020 och Landsbygdsnätverkstjänsterna, koordineringsprojektet för närmat vid Brahea-centret vid Åbo universitet, Äktasmak.fi, MTK, SLC, Maa- och kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry och Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. 

Lähde lähiruokaostoksille ja tutustumaan paikallisiin tuottajiin Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018

Hunajaa, kananmunia, juureksia, lampaan ja pihvikarjan lihaa ja yllin kyllin kaikkea muuta! Tuotteiden lisäksi yli 200 maatilaa ja maaseutumatkailuyritystä kutsuu kokemaan elämyksiä, nauttimaan sadonkorjuun herkuista ja tutustumaan tilan elämään. Valtakunnallinen Osta tilalta! -päivä järjestetään nyt kolmannen kerran lauantaina 15.9.2018.

Jatka lukemista

Monipuolinen kattaus ajankohtaisia asioita Aitoja makuja -lehdessä

Syksyn Aitoja makuja -lehdessä tarjolla tietoa mm. yhteisöllisen elintarvikekehityksen tuloksista ja toimintamallista, kaninlihan markkinatilanteesta ja ruokaviennin ajankohtaisista asioista. Alan kehittämistoiminnan tuloksista kerrotaan kuulumisia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta sekä valtakunnallisesta lähiruoan koordinaatiohankkeesta. Esittelyssä on myös uusia oppaita ja palveluita, joita on tarjolla ruokayrittäjille.

Lehti on luettavissa verkkolehtenä https://aitojamakujalehti.fi sekä ladattavissa

pdf:nä tai issuuna

Lähiruokakoordinaatiolta markkinointivinkkejä ruokayrityksille

Lähiruoan valtakunnallinen koordinaatiohanke on koonnut markkinointivinkeistä oppaan yrittäjille verkkoon. Oppaassa markkinointitietoutta käsitellään käytännönläheisesti, esimerkkien avulla. Kokonaisuus on suunnattu etenkin pienyrittäjille.

— Lähiruokakilpailuihin liittyvän selvityksen yhteydessä havaitsimme, että yrittäjä voisi hyödyntää kilpailuihin osallistumista vahvemmin oman näkyvyytensä lisäämisessä. Kun myös muissa yhteyksissä markkinointiin kaivattiin vinkkejä, päädyimme koordinaatiohankkeessa kokoamaan materiaalia. Yhteiseen käyttöön sekä yrittäjille että muille toimijoille tehdyn materiaalin koostaminen onkin ydintehtäviämme koordinaatiohankkeessa, toteaa Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Markkinointityötä edullisesti?

Pienyrityksessä markkinointi jää useimmiten yrittäjälle itselleen. Aina kysymys ei kuitenkaan ole hintavista toimenpiteistä, vaan esimerkiksi verkon välityksellä voi tavoittaa asiakasryhmiä monin tavoin, pienilläkin panostuksilla. Vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa kerrotaan muun muassa sisältö- ja jälkimarkkinointia käsittelevissä osioissa. Opas johdattaa myös tiedotteen, yrityksen tarinan ja markkinointisuunnitelman kirjoittamiseen. Markkinointivinkit sisältävät sekä perinteisiä että moderneja markkinoinnin keinoja.

Mielikuvat vaikuttavat myyntiin

Markkinointi ei ole irrallinen osa yritystä, päinvastoin, jopa pukeutuminen ja asiakirjojen ulkonäkö sisältyvät markkinointiin, koska ne luovat mielikuvaa yrityksestä.

— Voidaan sanoa, että kaikki yrityksen toiminta on osa markkinointia, näkyvyyttä ja menekinedistämistä. Kun hetken pysähtyy miettimään asioita, voi monilla pienillä toimenpiteillä saada lisänäkyvyyttä ja uusia asiakkaita. Toivon, että vinkit ovat tässä apuna ja auttavat eteenpäin, muistuttaa projektipäällikkö Päivi Töyli Brahea-keskuksesta.

Markkinointivinkkejä elintarvikeyritykselle -opas (pdf) ja issuu.com:issa

Teksti Tiina Paananen