Vardagens hjältar finns i yrkesköken

Gastronomins verkliga hjältar arbetar i skolköken och på andra storkök runt om i kommunerna anser Johan Andersson, projektledare för Offentlig Gastronomi i Jämtland. Den mat som tillreds i storköken är vardagsmat för en stor del av kommuninvånarna. Därför borde det fästas mer vikt vid arbetsklimatet och hur man jobbar i storköken tycker han.

Johan Andersson vill ge dem som jobbar i storköken mer arbetsglädje och yrkesstolthet.

I Finland satsar många kommuner just nu på cook-and-chill, bland annat Jakobstad och Borgå gått över till systemet. En motivering är att det ska bli billigare för kommunen.  Men Johan Andersson håller inte med om att det skulle bli dyrare att laga mat från grunden i kommuner och storkök. Tidigare har han jobbat som kock och drivit egna restauranger, men också inom den offentliga sektorn som kosthållschef i Bergs kommun.

År 2009 började han jobba för Bergs kommun i Jämtland. En konsultutredning hade föreslagit att kommunen skulle spara genom att minska antalet tillagningskök och gå över till fler uppvärmningskök. I stället vände Andersson på steken och ville visa vilka fördelar det finns med att hålla kvar tillredningen.

­- Cook-and-chill systemet är en stor källa till svinn, för mat som en gång värmts upp måste kastas, den går inte att spara. Jag hävdar att om man har matlagningen kvar har det många fördelar: Rester är lättare att ta hand om och det går att anpassa maten utifrån gästernas behov. Men framförallt behåller personalen sin yrkesstolthet och kan stå för sin matlagning. Det är väldigt kostnadseffektivt i form av färre sjukdagar.

Kommunerna ser inte helheten

Att jobba så här kräver ett aktivt ledarskap och om kommunen vill sköta en måltidsorganisation från skrivbordet så är cook-and-chill med mottagningskök betydligt enklare. I synnerhet som den offentliga sektorn ofta väljer inte att se måltiden i ett sammanhang, utan räkna med att pengar för att transporter och andra kostnader finns i en annan påse anser Andersson.

Arbetet i Bergs kommun uppmärksammandes i hela Sverige. Hösten 2012 föreläste Johan Andersson runt om i Sverige kring temat lokala råvaror och offentlig upphandling.

– Jag vet att en god matupplevelse kräver planering, bra råvaror och massor av matglädje. Något som finns hos de flesta kök ute i våra kommuner, men som de anställda ibland behöver lite hjälp på traven med, säger Johan Andersson.

Det är det han koncentrerar sig på i det pågående projektet Offentlig gastronomi i Jämtland och Härjedalen. Målet är att höja den offentliga matens profil och att ge dem som jobbar i de kommunala köken ny inspiration och vidareutbildning.  Flera hundra kockar från länets kök inom offentliga sektorn har fått utbildning genom projektet. Utbytet och utbildning av dem som jobbar inom den offentliga bespisningen är en viktig del av Offentlig gastronomi.

Text: Sanne Wikström

 

Uutta tilastotietoa Suomen elintarvikeyrityksistä

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Uuden tilaston mukaan Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä.

Tilastosta selviää, millä toimialalla yritykset toimivat ja montako henkilöä ne työllistävät. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

– Elintarvikealalla merkittävässä roolissa ovat pienet elintarvikeyritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Tähän ryhmään kuuluu noin 2450 yritystä eli 85 % kaikista yrityksistä. Kun tilannetta verrataan maakunnittain valtakunnalliseen tilanteeseen, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa, hankkeen projektipäällikkö Päivi Töyli kertoo.

Jalostavat elintarvikeyritykset paikantuvat tilaston perusteella selvästi väestökeskittymiin, sillä Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on yli 200 yritystä kussakin.

Jalostuksen toimialat vaihtelevat maakunnittain

Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Seuraavaksi yleisimpiä aloja ovat vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus (465), muiden elintarvikkeiden jalostus (442) sekä teurastus ja lihanjalostus (435).

– Osassa maakunnista on keskimääräistä enemmän tietyn alan yrityksiä, kuten Lapissa teurastus- ja lihanjalostusyrityksiä, Pohjois-Karjalassa leipomoalan yrityksiä ja Etelä-Karjalassa vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostusyrityksiä. Useissa maakunnissa on hyvin monipuolista jalostustoimintaa. Pienten yritysten liiketoiminta pohjaa usein paikalliseen kysyntään, Töyli kertoo.

Infografiikka: Jalostavat elintarvikeyritykset kokoluokittain https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/elintarvikeyritykset_kokoluokittain.jpg

Infografiikka: Jalostavat elintarvikeyritykset toimialoittain https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/elintarvikeyritykset_toimialoittain.jpg

Lisätietoa:
Päivi Töyli
projektipäällikkö
040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi
Heidi Valtari
kehittämispäällikkö
0400 487 160, heidi.valtari@utu.fi

Maakuntakohtaisista erityispiirteistä antavat lisätietoa Aitoja makuja -aluetoimijat, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.aitojamakuja.fi/yhteystiedot.php

Lähiruoan koordinaatiohankkeen yhdessä maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien kanssa kokoamat yritystilastot löytyvät osoitteesta: www.aitojamakuja.fi/tilastot.php

 

Bättre resultat genom samarbete Livsmedelsbranschens årsseminarium i Helsingfors

Livsmedelsbranschens livskraft, internationalisering, cirkulär ekonomi  och upphandling står i centrum för årets Närmatsforum och Livsmedelsbranschens årsseminarium.

På förmiddagen behandlas frågor som gäller närmat såsom betydelsen av  upphandling, direktförsäljningens lönsamhet, cirkulärekonomiska nätverk  samt samarbete mellan små och medelstora livsmedelsföretagare, yrkeskök och Foodservice-sektorn. Förmiddagen arrangeras av landsomfattande koordineringsprojektet inom närmat och detta är det tredje breda landsomfattande närmatsforumet som samlar mataktörer.

På eftermiddagen offentliggörs Bageribranschens branschöverblick och Livsmedelsbranschens Branschbarometer för små och medelstora aktörer samt den nya faktawebbplatsen som samlar den finska matproduktionens styrkor.  Under eftermiddagen får man nyheter från bageri- och konditoribranschen samt information om  hur man når framgång inom livsmedelsexporten. Eftermiddagen ordnas av ANM Branschtjänst. Evenemanget öppnas av jord- och skogsbruksminister  Jari Leppä.

Tid: 13.12.2017  kl 10 – 15:30  (morgonkaffe från kl 9:30)

Plats: Ständerhuset, Snellmansgatan 9-11, Helsingfors

Bekanta dig med programmet (på finska)

Evenemanget är kostnadsfritt och det sänds även som en webcasting.  Webcastingen finns här https://prospectumlive.com/event/aitojamakuja

Länken till webcastingen  skickas till respektive deltagare före evenemanget.

Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin -seminaari Turun linnassa 8.11.17

Pieni tai keskisuuri elintarvikeyritys, joka haluaa myydä tuotteitaan ulkomaisilla markkinoilla, voi tällä hetkellä saada monenlaista apua viennin aloittamiseen ja tuotekehitykseen.

Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin -seminaarissa kuultiin kannustavia sanoja suomalaisten elintarvikkeiden suuresta vientipotentiaalista. ”Hankalat olosuhteet on osattu kesyttää”, kiteytti Jaana Kotro Luonnonvarakeskuksesta. Arktisella ruualla tarkoitetaan Suomen neljän vuodenajan karaisemia ainutlaatuisia, puhtaita raaka-aineita ja tuotteita, jotka ovat kasvaneet puhtaassa ilmassa, vedessä ja maaperässä, ja joiden alkuperä on jäljitettävissä. Tulevaisuuden ruokatrendejä ovatkin paitsi luonnonmukaisuus, myös hyvinvointi, nostalgia, vastuullisuus, tuoteturvallisuus, mielihyvä ja palkinnot, puolivalmisteet sekä on-the-go -tuotteet. Finpron Food from Finland -ohjelman Esa Wrang korosti, että vientiä suunnittelevien pk-yritysten kannattaa selvittää mahdollisuutensa erityisesti premium-tuotteiden markkinoilla.

”Viennin onnistumistarinansa avasi Finnish Plant:n yrittäjä Matti Kotaja Huittisten Vampulasta. Hän on yhdessä vaimonsa Tuuli Kotajan kanssa hionut ruusun terälehtihillon tuotteeksi, jota myydään tällä hetkellä mm. Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Neuvottelut myös mm. Etelä-Koreaan ja Kiinaankin ovat alkaneet. ”Meille hyvä kumppani on ollut Skandinaavisia Life Style -tuotteita etenkin Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan markkinoiva verkkokauppa Kidemaa.com”, Kotajat kertoivat.

Ice Age Water Ltd Finland:n tuotannosta vastaava Samuel Sarjan vientituote on suomalainen, maailman puhtaimmaksikin tunnustettu, vesi. Vesi pullotetaan suomalaisten suunnittelijoiden ja valmistajien design-pulloihin. Yrityksen tavoite on olla Suomen markkinajohtaja premium-vesi-markkinoilla vuonna 2018. Maailmalla premium-veden markkinoiden painopiste on etenkin Aasian ja Persianlahden maissa. Sarja nosti yrityksen onnistumisiksi ensiesiintymisen Amber Loungessa Sinagaporen F1-GP:ssä sekä joulupukkiyhteistyön.

Wrang muistutti, että etenkin kansainvälistyessään yritysten kannattaa toimia yhdessä: ”Viennissä rajalliset resurssit kannattaa yhdistää.”  Food from Finland -kasvuohjelman toimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa, tähdäten markkinoiden avaamiseen, oikeiden kumppaneiden löytämiseen ja kauppoihin.

Finnish Food Innovations -ohjelman koordinaattori Eeva-Liisa Lilja kuvaili elintarvikkeen brändiä kokemukseksi, jossa pakkauksen visuaalinen koodisto, mutta myös maistattamisen merkitys ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ohjelma opastaa elintarvikealan pk-yrityksiä innovoimaan asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita kansanvälisille markkinoille.

Evira auttaa pk-yrityksiä neuvomalla elintarvikeviranomaisasioissa, kouluttamalla ja tarjoamalla valmennusta yrityksille. Käynnissä olevassa pk-vientihankkeessa neuvonnan tueksi Evira laatii verkkomateriaalia ja järjestää vientikoulutuksia. Hankkeen myötä tarjolla on runsaasti avointa maksutonta neuvontamateriaalia sekä maksullisia tilauspalveluja.

Kirjoittaja Leena Arjanne

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaari Helsingissä

Elintarvikealan elinvoimaisuus, kansainvälistyminen, kiertotalous ja kilpailutoiminta ovat keskiössä tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarvikealan vuosiseminaarissa.

Aamupäivällä käsitellään lähiruokaan liittyen kilpailutoiminnan merkitystä, suoramyynnin kannattavuutta, kiertotalousverkostoja sekä pk-elintarvikeyrittäjän, ammattikeittiön ja Foodservice -sektorin yhteistyötä. Aamupäivän järjestää valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke ja tämä on kolmas ruokatoimijat kokoava laaja valtakunnallinen lähiruokafoorumi.

Iltapäivällä julkistetaan Leipomoalan toimialakatsaus ja Elintarvikealan pk-toimialabarometri sekä uusi Suomen ruokatu otannon vahvuuksia keräävä faktasivusto. Iltapäivässä kuullaan leipomo- ja konditoria-alan kuulumisista ja annetaan evästyksiä elintarvikeviennissä menestymiseen. Iltapäivän järjestää TEM Toimialapalvelu. Tilaisuuden avaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Aika: 13.12.2017 klo 10 – 15.30 (aamukahvit klo 9.30 alkaen)

Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Tutustu ohjelmaan

Tilaisuus on maksuton. Webcastingia voit seurata https://prospectumlive.com/event/aitojamakuja

Webcasting:iin ilmoittautuneille lähetetään em. linkki myös sähköpostitse ennen tilaisuutta.

Ohjelma tulostettavassa muodossa

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi
Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi
Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, leena.hyryla@ely-keskus.fi
Kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi

 

Paikallisruoan saatavuuden ja löydettävyyden lisääminen edellyttävät yhteistyötä ruokaketjun joka lenkissä

Ammattikeittiöt ja niitä palvelevat tukkutoimijat haluavat koko ajan enemmän tarjoiluihinsa ja valikoimiinsa paikallisia tuotteita. Lähituottajan, ammattikeittiön ja tukkutoimijan keskinäisen yhteistyön toimivuuden lisäämiseksi on tärkeää tuntea eri osapuolten toimintatavat. 23.10.2017 järjestetyssä mediatilaisuudessa kuultiin eri osapuolten kokemuksia ja näkemyksiä.

Puheenjohtaja Juha Marttila MTK ry:stä nosti esiin, että yksi ruokailijaa kiinnostavaa ruoan alkuperä ja siihen liittyvä tarina. Ravintolat ja muut ammattikeittiöt ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että ne voivat tarjoilujensa kautta nostaa esiin paikallisia erityispiirteitä ja kun siihen on kytketty se, että kerrotaan, mistä tuotteet tulevat, niin asian arvostus kasvaa. Puhetta siitä, että paikallista ruokaa on tai pitäisi olla ammattikeittiöissä enemmän, on paljon, mutta vielä on tehtävää. Suomessa on korkeat vaatimukset esim. lihantuotantoon liittyen ja mm. eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota. Ne ovat merkittävä vahvuus yhdessä hyvän jäljitettävyyden kanssa.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä-hankkeen tuloksista kertoi projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Yhteistyön tueksi tehty aitojamakuja.fi/foodservice -sivusto esittelee käytännönläheisesti ammattikeittiöiden ja tukkutoimijoiden tuotteiden valintaprosessin ja nostaa esiin asioita, joihin elintarvikeyrittäjän on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen ostajien kanssa käytäviä myyntineuvotteluita. Oman tuotteen vahvuuksien miettimisessä voi käyttää apuna tuotekorttia. Kynnys yhteydenotoissa ostajiin on hyvä pitää matalana, koska lähituottaja voi lähteä liikkeelle myös pienemmässä mittakaavassa paikallisesti.

Matkailu- ja ravintola-alan näkymiä avasi toimitusjohtaja Eero Raappana Meira Novasta ja PTY ry:n Foodservice-ryhmästä. Alalla on positiiviset näkymät, sillä niin ravintoloissa kuin pikaruokaloissa syömisessä on kasvua. Ajanjaksolla 1-9/2017 hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden myynti on kasvanut 7,2 %, liikennemyymälöiden ja -ravintoloiden myynti 2,7 % (siitäkin huolimatta, että aukiolojen vapautuminen verotti juuri näiden jälkimmäisten osuutta). Foodservice-tukkutoimijoiden liikeidea pohjautuu asiakkaan tarpeeseen ja valikoimat muotoutuvat sen pohjalta. Foodservice-tukkujen valikoima rakentuu siten, että valtakunnalliset tuotteet muodostavat valikoiman rungon, jota alueelliset ja paikalliset tuotteet täydentävät. Kysyntää on esim. tuoreelle ja pakastetulle kalalle. Suomalaiset haluavat kotimaista ruokaa, se on turvallista, vastuullista sekä laadultaan hyvää, ja yhteistyö suomalaisten tuottajien kanssa toimii hyvin. Myös Eero korosti, että asiakas haluaa tietää, mistä annoksen pääraaka-aine on peräisin.

Toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa GS1 Finlandista esitteli GS1:n tarjoamia palveluita tuotetietojen välittämiseen ja keräämiseen. GS1 Finlandin omistavat ETL, PTY ja Keskuskauppakamari. Esim. Golli-palvelu on luotu pk-yritysten tarpeista käsin ja sen avulla pienetkin toimittajat ovat samalla lähtöviivalla suurten toimijoiden kanssa. Tuotetietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus on keskiössä, ja niiden kautta tuleva tiedon avoimuus on tärkeää kuluttajille. Kun kuluttaja voi luottaa siihen, että tuotetiedot ovat oikein, myös luottamus yritykseen ja tuotteisiin kasvaa. GS1 Finland on uudistamassa ja yksinkertaistamassa Synkka-tuotetietopankkia saadun palautteen pohjalta.

Iltapäivän lopuksi kuultiin parin yrittäjän kokemuksia tuotteiden ja toiminnan kehittämisestä sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa.

Juustomestari Markku Liias Jukolan Juustosta korosti tarinoiden tärkeyttä. Pitää kertoa, mistä ja miten juusto on tehty. Omien tuotteidensa tarinaa hän avasi kertomalla, että raaka-aineena on aamulypsyn maito, jonka vapaat, patjoilla nukkuvat lehmät ovat tuottaneet. Pienen yrityksen vahvuutena on joustavuus eli voidaan tehdä tuotteita asiakkaan erityisvaatimusten pohjalta. Paikallisruoan arvo nousee ja sen huomaa siitäkin, että isot valmistajat haluaisivat samaistua pienten tuottajien tuotteisiin. Tässä vaiheessa juustoja menee pääasiassa vähittäiskauppoihin, mutta jonkin verran myös Foodservice-puolelle. Markun näkemyksen mukaan kuluttaja on valmis maksamaan hyvästä kotimaisesta ruoasta ja hän toivoo, että kauppa ja tukkutoimijat pitäisivät oman marginaalinsa kohtuullisina.

Yrittäjä Sami Vilppula Vilppulan tilalta Asikkalasta avasi marjatilansa kehityskulkua. Vuonna 1972 tilalla on aloitettu mansikanviljely. Yksivuotisen vadelman tuotanto kasvutunneleissa aloitettiin 2013 ja pari vuotta myöhemmin mansikan tuotanto. Laadun mittareina ovat IP kasvikset ja Laatutarha auditoinnit. Vadelmaa myydään omalla tuotemerkillä, mutta toimitetaan myös Pirkan private label:ina (on ainoa toimittaja, mikä on poikkeuksellista). Kysyntää tuotteille on, sillä kasvu esim. vähittäiskaupan puolella on ollut 70 %. Sami korosti sitä, että hyvä laatu alusta loppuun, aina taimien valinnasta, poimijoiden koulutukseen ja rasioiden punnitukseen, on tärkeää. Toki hyvä laatu maksaa ja siksi ulkomaisen vadelman kanssa on haastavaa kilpailla erityisesti julkisella sektorilla, jos määräävänä tekijänä on hinta. Yhteistyön on perustuttava avoimuuteen, pitkäjänteisyyteen sekä sen pitäisi olla ennakoivaa ja säännöllistä. Tämä korostuu erityisesti tuoreiden marjojen kohdalla eli niitä poimitaan ja toimitetaan satokaudella päivittäin tilauksien mukaan.

Tilaisuuden tiedote (pdf)

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään Foodservice-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Kaninlihaan liittyvä kysely kuluttajille

Vastaa 5.11. mennessä!

Kaninlihantuotanto on saanut Suomessa kasvavaa kiinnostusta. Suomesta löytyy jo noin kymmenkunta kaninlihaa myyvää tuottajaa, ja takapihan kasvattamoitakin on jo reilusti toistasataa. Kotimainen kaninliha nähdään terveellisenä, turvallisena ja eettisenä vaihtoehtona suomalaiseen ruokakulttuuriin. Esimerkiksi Euroopan ja Aasian ruokakulttuureissa kaninliha on merkittävässä asemassa. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, voisiko kotimaisella kaninlihalla olla Suomessa kysyntää ja voitaisiinko kaninlihan kohdalla saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

Kysely on osa SeAMKin opinnäytetyötä, jossa selvitetään kaninlihan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa kuluttajien ja ravintoloiden näkökulmasta.

Kuva: Bob Bennet: Storey’s Guide to Raising Rabbits picture (page 111)

Vastaa kyselyyn 5.11. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/FDCA6843E58D5A6E.par

 

Äktasmak.fi nyhetsbrev

Oktober 2017

En ny förening har grundats: Mathantverk i Finland rf.
Vill du vara med och främja mathantverket i Finland? Läs mer

Restaurang Olos Creative Kitchens klassikermeny Matka vann nationella matturismtävlingen Hungry for Finland 2017
I tävlingen deltog 73 högklassiga kandidater. Läs mer

Åbo Universitets nya nätpublikation underlättar livsmedelsföretagarens vardag
Den nya nätpublikationen http://aitojamakuja.fi/foodservice/sv/frontsida/, som Brahea-centret vid Åbo Universitet producerat, belyser yrkeskökens och partiaffärernas process vid sina val av nya produkter samt ärenden som det lönar sig för små och medelstora företag att ta i beaktande innan de kontaktar köparna. Läs mer och titta på videor

Köp av bonden! -dagen firades 16.9.2017
Det fanns över 200 medverkande gårdar i hela Finland. Titta på videor

Kommande evenemang och andra aktuella för företagare:

Aktuell information om ekofrågor finns på luomu.fi-webbplatsen

Beställ vårt nyhetsbrev


Aitojamakuja.fi eller äktasmak.fi-webbplatsen främjar småföretagares synlighet och sökbarhet samt ökar kännedomen om småskalig produktion av livsmedel.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Mer info:     Brahea Centrum vid Åbo Universitet
Päivi Töyli, projektledare, tfn. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi

 

 

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Lokakuu 2017

Lauantaina 16.9. vietettiin valtakunnallista koko perheen Osta tilalta -päivää
Kuluttajilla oli mahdollisuus vierailla yli 200 maatilalla ja ruoantuottajalla ympäri Suomea. Tunnelmapaloja videoilla. Lue lisää

Uusi yhdistys on perustettu: Artesaaniruoka Suomessa ry.
Haluatko olla mukana edistämässä suomalaista artesaariruokaa? Lue lisää

Ravintola Olon Creative Kitchenin klassikkomenu Matka voitti Hungry for Finland kansallisen ruokamatkakilpailun
Kilpailuun osallistui 73 korkeatasoista ehdokasta. Lue lisää

Turun yliopiston uusi verkkojulkaisu helpottaa elintarvikeyrittäjien arkea
Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuottama uusi verkkojulkaisu http://aitojamakuja.fi/foodservice avaa ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessia ja asioita, joita pk-elintarvikeyrittäjän kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa ostajiin. Lue lisää ja katso uudet videot

Uutta materiaalia ja tilaisuuksia sekä webinaareja yrittäjille

  • Eviran neuvontakiertue syksyllä 2017, katso paikkakunnat
  • Eviran elintarvikelainsäädännön tietoiskuja webinaareissa lokakuussa, lue lisää
  • REKO-toiminta elintarvikelainsäädännön näkökulmasta, katso esitys
  • Lähiruokaviestinnän tueksi infograafeja ja kuvia, tutustu

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä: muun muassa

  • Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat-kiertue (lisätietoja myös http://www.ekocentria.fi/)
  • Elintarvikevientiin liittyviä päiviä

Luomuasioiden ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

Artesaaniruuan SM-kilpailun 2017 voittajat

Artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailu on ratkottu. Mitalit jaettiin perjantai-iltana 6.10.2017 Fiskarsin Ruukissa Raaseporissa. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 50 yrittäjää yhteensä 120 tuotteella. Osallistujia oli Suomen lisäksi Ahvenanmaalta, Ruotsista sekä Virosta. Kilpailu oli avoin suomalaisille, pohjoismaalaisille sekä Baltian maiden osallistujille.

Kilpailun tulokset (voittajat)

Lihatuotteet

  • Tuoremakkarat: Marskogens lamm (Ahvenanmaa) – Lammsnäcka

Kalatuotteet

  • Säilötty kala: Jörre & Johannas fisk (Pellinki) Gräddfil-Chili strömming

Leipomotuotteet

  • Vehnähapanleipä (vain hapantaikina):Aroma Bageri & Konditori (Vaasa) – Linvete
  • Ruishapanleipä (vain hapantaikana):Backers Baker Ab (Raasepori) – Backers ekologiska Rågsurbröd
  • Kovat leivät: Aroma Bageri & Konditori (Vaasa) – Speltknäcke

Marja- ja hedelmätuotteet

  • Maustetut hillot: Närboden (Kemiönsaari) – Jordgubbs-rabarbersylt
  • Marmeladi: Sara´s Kitchen Garden (Raasepori) – Godmorgon-marmelad
  • Maustetut hyytelöt: Toores Jôud Oû (Viro) – Meadowsweet Jelly.

Kylmät mauste- ja ruokakastikkeet 

  • Chutney: Ingvalsby Gård (Raasepori) – Söt chili
  • Maustekastikkeet: (2 voittajaa) Vikbo torp (Parainen) – Zing! ja Huhtasrinne Ky (Juornaankylä, Askola) – Salmiakki & Hunaja-puriste

Pohjoismaiset juomat

  • Marjamehut / hedelmämehut: Öfvergårds (Ahvenanmaa) – sorts specifik äppelmust
  • Glögi (alkoholiton): Kullas Gård (Kemiönsaari) – Hallonglögg

Pohjoismaiset juomat (alkoholipitoiset)

  • Ruokaviini: Vuokatin Viini Oy (Vuokatti) – Erland valkoinen marjaviini
  • Jälkiruoka- ja herkkuviinit: Kuura Cider AB (Raasepori) – Kuura Ice Cider 2015

Innovatiivinen artesaariruoka: Smakverket AB (Ahvenanmaa) – Picklade äppelskott

Pakkauskilpailu (2 voittajaa): Nord-T (Helsinki) – Moose on the Loose ja Kuura Cider (Raasepori) – Ice cider 2015

Lisätietoa kilpailusta: https://www.novia.fi/mathantverkfm/fi/

Artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailu järjestetään myös ensi vuonna Raaseporissa Yrkeshögskolan Noviassa. Ajankohta on 21-23. maaliskuuta 2018. Pääjärjestäjänä jatkaa Rannikon Ruoka-niminen artesaaniruokahanke, joka on Pohjanmaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Uudenmaan yhteistyöhanke. Kilpailu toteutetaan yhdessä alan yhdistysten ja muiden elintarvikealan toimijoiden kanssa.

Yhteyshenkilöt:
Ann-Louise Erlund, Yrkeshögskolan Novia, 044 799 8406, ann.louise.erlund@novia.fi
Jonas Harald, Yritystalo Dynamo, 050 548 3400, jonas@dynamohouse.fi