Ruoka on parhaimmillaan elämys, johon kytkeytyy tarina sen alkuperästä ja tekotavasta: mistä raaka-aineet ovat peräisin, kuka sen on tehnyt ja millä tavalla valmistanut.

Suomessa on 2860 elintarvikealan jalostavaa yritystä (www.aitojamakuja.fi/tilastot.php), joista 85 % on pieniä alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Näistä monet toimivat paikallisilla markkinoilla valmistaen meille kaikille sen alueen raaka-aineisiin ja ruokakulttuuriin perustuvia tuotteita. Paikallisten tuotteiden ostaminen tukee oman alueen taloutta, pitää yllä ja lisää työllisyyttä sekä edistää yleisemminkin alueen ja ihmisten hyvinvointia.

Luomuelintarvikkeita valmistaa ja markkinoi Suomessa noin 450 yritystä, joista useimmat ovat leipomoita ja hedelmä- ja marjavalmisteita tekeviä yrityksiä, mutta merkittävässä roolissa ovat myös maidon- ja lihanjalostusalan yritykset. Luomutuotteiden myynnin osuus päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2018 2,4 % arvossa mitattuna Pro Luomun arvion mukaan (https://proluomu.fi/luomun-myynnin-kasvu-jatkui-viime-vuonna). Lisäystä edelliseen vuoteen oli 9 %. Kuluttajien tärkeimmät syyt ostaa luomua ovat puhtaus, terveellisyys, hyvä maku ja ympäristöystävällisyys.

Luonnontuotealalla on noin 750 yritystä, joista suurin osa toimii alkutuotannossa tai elintarvikkeiden valmistuksessa. Laajinta toiminta on marja-alalla, marjoja kerätään myyntiin hyvänä satovuotena yli 15 miljoonaa kiloa. Metsämarjojen jalostusketju työllistää noin 2 200 henkilöä. Luonnontuotteilla on edelleen monia mahdollisuuksia, esimerkiksi terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja luontomme puhtaus ovat ainutlaatuisten luonnontuotteidemme valtteja.

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistä lähiruoan, luomun ja luonnontuotealan osalta. Viikolla 12 vietettävällä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ruokaviikolla nostetaan esiin lähiruokaan, luomuun ja luonnontuotteisiin liittyviä näkökulmia kuvin ja muun teemaan liittyvän materiaalin avulla.

Luomuvideo #fiksuvalinta https://youtu.be/9_Gkv5oPk70

Elämyksellistä, paikallista ja kestävää http://www.aitojamakuja.fi/arkisto/Aitoja-makuja-viesti.pdf

Viestintäsprintin kuvat

Lisätietoja: www.aitojamakuja.fi, www.aitoluonto.fi, www.proluomu.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vientivalmiuksien kehittäminen Saksan markkinoille – Internationale Grüne Woche IGW2019 -aktivointihanke kokosi ja vei kaksi suomalaista yritysryhmää näytteilleasettajiksi Berliinissä järjestettäville Internationale Grüne Woche -messuille 16.-27.1.2019. Hankkeen tavoitteena on kehittää pk-yritysten vientivalmiuksia Saksan markkinoille.

Hankkeessa muodostettiin kaksi yritysryhmää, joihin kuului 7-10 mikro- ja pienyritystä. Haasteena ryhmien kasaamisessa oli tiukka aikataulu ja sopivien yrittäjien löytäminen. Yhteyttä otettiin yhteensä noin 70 keskisuomalaiseen yritykseen, käyttäen apuna aitojamakuja.fi -sivustoa ja ottamalla yhteyttä Keski-Suomen Ruokakoordinaatio -hankkeen tapahtumissa aktiivisiksi kehittäjiksi osoittautuneisiin yrityksiin. Yhteistyötä tehtiin myös Pirkanmaalla ja Hämeessä sijaitsevien toimijoiden kanssa, jotka ottivat yhteyttä noin 45 vastaavaan yritykseen alueella.

Osallistuminen innosti yrittäjiä kansainväliseen vientiin

IGW2019-messut ovat maailman suurin ruoka-aiheinen elintarvike-, maatalous- ja puutarha-alan tapahtuma. Tänä vuonna järjestetyllä Suomi-osastolla vieraili yhteensä noin 40 000 asiakasta. Hankkeen kahdessa yritysryhmässä valmistauduttiin yhteisin ja yrityskohtaisin kehittämistoimenpitein IGW2019-messuille syksystä lähtien.

– Osallistuneet yritykset olivat hankkeeseen osallistuessaan viennin suhteen hyvin alkutasolla. Vienti kiinnosti, mutta sen itsenäinen aloittaminen oli yrityksille haastavaa, kertovat projektipäälliköt Sanna Ojala ja Suvi-Tuulia Leinonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Yritysryhmään osallistuneet kokivat hankkeen tukevan heitä hyvin niin rahoituksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden kuin ohjauksenkin osalta. Valmiuksia toimia Saksan markkinoilla avustettiin muun muassa uusien kieliversioiden lisäämisellä nettisivuille ja tuotekehityksellä. Koulutuksissa taas käsiteltiin niin pakkaussuunnittelua ja brändiä kuin asiakkaan arvopolkuakin. Arvokkaaksi osallistuneet yrittäjät näkivät myös mahdollisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

– Palautteen perusteella yrittäjät ovat olleet yritysryhmäosallistumiseen ja messukokemukseen tyytyväisiä, Ojala ja Leinonen iloitsevat.

IGW2019-messuille osallistuminen antoi yrittäjille myös konkreettisia työkaluja oman markkinatutkimuksen tekoon ja lisää ymmärrystä omasta tuotevalikoimasta sekä kansainvälisillä markkinoilla toimimisesta.

– Moni mukana olleista yrittäjistä ilmaisi haluavansa tämän kokemuksen myötä osallistua uudestaan kansainvälisille messuille, kun omaan toimintaan on tullut lisää itsevarmuutta, kertovat Ojala ja Leinonen.

Tietoa ja kokemuksia viennistä myös muille elintarvikeyrityksille

Hanke on myös järjestänyt neljä vienti-  ja kansainvälistymisosaamista edistävää työpajaa, joissa on käsitelty viranomaiskäytänteitä, pakkauksia sekä markkinointiviestintää ja kannustettu kansainvälisille markkinoille myös niitä yrityksiä, jotka eivät osallistuneet yritysryhmähankkeisiin. Huhtikuussa 2019 järjestettävän viimeisen työpajan teema liittyy oman verkoston hahmottamiseen sekä hyötyihin ja verkostojen johtamiseen etenkin kansainvälisten asiakassuhteiden sekä kumppanien näkökulmasta. Yritysryhmät ja aktivointityöpajoihin osallistuvat yritykset muodostavat samalla myös paikallisia verkostoja.

IGW2019-messuilta kerättiin myös tietoa ja kokemuksia muillekin keskisuomalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla toimimisesta ja messukokemuksesta. Sähköinen julkaisu valmistautumisen ja osallistumisen kokemuksista, hyvistä käytänteistä sekä tuloksista ilmestyy vielä vuonna 2019.

Ojala ja Leinonen kokevat, että hankkeen rakenne oli erityisen onnistunut päämäärää ajatellen.

– Aktivointihankeen takaama rahoitus mahdollisti yritysryhmähankkeen suunnittelun ja yritysten kontaktoinnit todella hyvin. Yritysryhmien sitoutuminen on ollut mahtavaa ja on ollut ilo huomata, että osallistuneista yrityksistä on muodostunut toimiva verkosto, projektipäälliköt kertovat tyytyväisinä.

Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Sanna Ojala ja Suvi-Tuulia Leinonen

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Ehdotuksia voi jättää 17.3. asti.

Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteystyötä.

Vaikka olisit osallistunut vuosina 2015 tai 2017, osallistu ihmeessä uudestaan!

Kilpailuun voivat osallistua Manner-Suomen alueella toimivat yritykset ja yhteisöt 17.1-17.3.2019 välisenä aikana http://www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu -sivulla.

Voit myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun!

 

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke lähtee maakuntakierrokselle.

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke kattaa laaja-alaisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämisalat lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Yhteistyön tiivistämiseksi ja eri toimijoiden yhteen saattamiseksi järjestetään maakunnalliset Ruoka-ala kasvuun -tilaisuudet. Tilaisuuksiin kootaan yhteen ruoka-alan toimijoita ja mietitään, miten kehittämisaloihin liittyvää toimintaa alueella toteutetaan ja onnistuneita käytäntöjä levitetään. Samalla kuullaan, mitä valtakunnallisesti tällä hetkellä tehdään ja mitä sopivia paloja voidaan poimia oman maakunnan kehittämistoiminnan tueksi.

Maakunnalliset tilaisuudet:

• Keski-Pohjanmaa: 3.12. klo 12.30 – 16 Kokkolassa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 26.11. mennessä
• Etelä-Pohjanmaa: 4.12. klo 9.00 – 12.30 Seinäjoella, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 27.11. mennessä
• Keski-Suomi: 11.12. klo 10.00 – 12.00 Keuruulla, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 28.11. mennessä
• Kainuu: Elintarvikepäivä 10.1.2019 klo 9 – 16 Kajaanissa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 2.1. mennessä
• Varsinais-Suomi: 25.1.2019 klo 8.15 – 12 Turussa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 17.1. mennessä
• Lappi 4.2.2019 klo 9 – 16 Rovaniemellä, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu
• Pirkanmaa 8.2.2019 klo 8.30 – 12.30 Tampereella, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 30.1. mennessä
• Pohjois-Pohjanmaa 28.3.2019 klo 12.30 – 16 Oulussa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 20.3. mennessä
• Pohjois-Savo 23.4.2019 klo 13.00 – 16.15 Kuopiossa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 15.4. mennessä
• Pohjois-Karjala 24.4.2019 klo 9.00 – 13.15 Joensuussa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 16.4. mennessä
• Etelä-Savo 15.5. iltapäivällä. Lisätietoja tulossa myöhemmin.
• Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 16.5. Lisätietoja tulossa myöhemmin.

Uusien tilaisuuksien paikkakunnat ja ohjelmat lisätään sitä mukaa kuin ne varmistuvat.

Tervetuloa ruoka-alan kehittäjät, hankerahoittajat, sidosryhmät, yrittäjät ja muut toimijat Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuteen!

 

Miniseminaarin tallenteet ja esitykset ovat nyt katsottavissa.

Lataa alta videot ja diaesitykset. Videot avautuvat klikkaamalla esityksen otsikkoa.

• Tilaisuuden avaus, Päivi Töyli, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Turun yliopiston Brahea-keskus, esitys (pdf)
• Maatilojen kehitysnäkymät, Anne Kallinen, TNS Kantar, esitys (pdf)
• Suomi syö -tutkimuksen tuloksia, Merja Lintunen, Taloustutkimus
• Lähiruoka- ja luomuohjelmien arvioinnin tulokset, Tommi Ålander, TK-Eval, esitys (pdf)
• Birkkalan speltin kasvutarina – Lisäpotkua hankkeella?, Simo Larmo, Birkkalan tila
• Koko seminaari

---

Ajankohtaisseminaarissa esitellään uutta tietoa maatilojen kehitysnäkymistä ja Suomi syö -tutkimuksesta. Kummassakin esityksessä keskitytään erityisesti lähi- ja luomuruoan näkökulmaan. Toisena kokonaisuutena kuullaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteutettujen luomu- ja lähiruokaohjelmien arvioinnin tuloksista, joiden pohjalta ko. ohjelmia päivitetään ja toteutetaan jatkossa. Yrittäjäpuheenvuoron pitää Simo Larmo Birkkalan tilalta.

Miniseminaari on suunnattu ruokasektorin toimijoille, yrittäjille, kouluttajille, hankkeiden vetäjille, kehittäjille, rahoittajille sekä muille alasta kiinnostuneille. Tilaisuus lähetetään reaaliaikaisesti myös verkossa ja puheenvuorot nauhoitetaan jälkikäteen katsottaviksi ja käytettäviksi.

Miniseminaari klo 12 – 14, puheenjohtajana Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö

Tilaisuuden avaus

Päivi Töyli, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Turun yliopiston Brahea-keskus

Maatilojen kehitysnäkymät

Anne Kallinen, TNS Kantar

Suomi syö -tutkimuksen tuloksia

Merja Lintunen, Taloustutkimus

Lähiruoka- ja luomuohjelmien arvioinnin tulokset

Tommi Ålander, TK-Eval

Birkkalan speltin kasvutarina – Lisäpotkua hankkeella?

Simo Larmo, Birkkalan tila

 

Aika                            17.12.2018 klo 12.00-14.00 (kahvitarjoilu klo 11.30 lähtien)

Paikka                        Opastinsilta 12, Helsinki, pieni auditorio

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu 7.12.2018 mennessä http://ty.fi/ruokaminiseminaari17122018

Seuraa tilaisuutta nettilähetyksenä: https://mmm.videosync.fi/ruoka-alan-ajankohtaista-miniseminaari

 

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät: Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Ohjelma pdf:nä

 

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Töyli                               Kehittämispäällikkö Heidi Valtari
paivi.toyli@utu.fi tai 040 189 1929                    heidi.valtari@utu.fi tai 0400 487 160
Turun yliopiston Brahea-keskus                        Turun yliopiston Brahea-keskus

 

Pyysimme elokuussa Aitoja makuja Facebook-sivulla makumuistoja suomalaisista nimisuojatuotteista. Muistelijoiden kesken arvottiin palkintomatka, Hotelli Punkaharjun sieniviikonloppu 22.-23.9.2018 yhdelle hengelle Saimaan Puruveden rannalla.

Nimisuojatuotekilpailun voittaja oli tällä erää elimäkeläinen Anita Laakso. Sieniviikonloppu teki Laaksoon vaikutuksen.

– En ole eläissäni saanut niin hienoja sieniruokia, kehuu Laakso.

Sienestäjien keräämistä sienistä tehtiin seitsemän ruokalajin illallinen – sieniä käytettiin ihan kaikissa ruokalajeissa alkudrinkkiä myöten, johon mukaan oli päässyt pippurirousku.

Viikonloppuna myös tutustuttiin yksityiskohtaisesti moniin uusiin sieniin ja käytiin läpi myrkyllisiä ja syömäkelvottomia sieniä. Viikonlopusta Laaksolle jäi käteen myös muiden osallistujien kesken perustettu viestiryhmä.

Karjalanpiirakoita saksalaisille ystävättärille

Laakson jakama ruokamuisto Aitoja makuja -Facebookissa on tietysti karjalanpiirakasta. Karjalanpiirakka oli ihmisten suosituin makumuisto elokuun kilpailussa ja myös vuonna 2015 järjestetyssä kesäkampanjassa karjalanpiirakka kiri kuluttajien lempituotteeksi suomalaisista nimisuojatuotteista.

– Asuin aikanaan kuusi vuotta Saksassa ja ystäväpiiriini kuului tuttavia ympäri Saksaa. Pääsin näyttämään kädentaitojani usein, sillä Saksassa ei opetettu käsitöitä eikä kotitaloustöitä, Laakso muistelee.

Hän pääsi esittelemään niin korvapuustien leipomisen kuin sukan kantapään neulomisen ystävilleen, mutta suurimman suosion saivat Laakson tekemät karjalanpiirakat. Puhe kansallisruoista inspiroi Laaksoa näyttämään kuinka piirakoita oikein tehdään.

– Päädyin käyttämään pastakonetta, kun mukaani ei sattunut pulikkaa. Piirakoista tuli kuitenkin sellainen succé, että pääsin tekemään niitä kerta toisensa jälkeen, Laakso naurahtaa.

Metsiemme antimet ansaitsevat parempaa arvostusta

Suomalainen kotitalous- ja käsityöopetus on Laaksolle yhä ylpeyden aihe. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa suurempaa arvostusta kotimaisiin sieniin ja marjoihin.

Arvostus ei ole pelkästään Sieniviikonlopun peruja, vaan Laakso sienestää itse ahkerasti ja lähettää kuivattuja kantarelleja ja mustatorvisieniä jopa Englantiin saakka ystävälleen. Ovatpa kuivatut sienet välillä kulkeneet hänen tyttärensä mukana vieläkin kauemmas ympäri maailmaa.

– Muualla maailmassa arvostus suomalaisiin metsän antimiin on kova, niin sen pitäisi olla meillä kotonakin, Laakso pohtii.

Samoilla linjoilla on myös Birgitta Partanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Partanen näkee, että suomalaisissa sienissä ja marjoissa on potentiaalia moneen.

– Suomessa olosuhteet luonnontuotteiden kasvulle ovat ihan omaa luokkaansa! Ilmamme ja maaperämme ovat tutkitusti erittäin puhtaita. Lisäksi luonnontuotteemme kasvavat ilman keinokastelua ja -lannoitusta ja talven pakkasten ansiosta kasvitautien ja tuholaisten torjuntatarvetta ei juurikaan ole, Partanen kehuu.

Luonnontuotteet ovat myös ympäristöystävällisiä, sillä poimintaan saakka niiden hiili- ja vesijalanjälki on nollilla.

Teksti: Ellinoora Havaste

Nimisuojatuotteiden tunnettuus on melko alhaisella tasolla. Promo-hankkeen aikana tuotteita tehdään tunnetuiksi mm. videoiden avulla.

Vuoden 2018 alussa käynnistyi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Promo -nimisuojatuotteiden monimedia-hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvien tuotteiden ja niihin liittyvän merkintäjärjestelmän tunnettuutta Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa, sillä kaikki hankkeessa tuotettu aineisto on tarkoitus säilöä aitojamakuja.fi-sivustolle eri toimijoiden vapaaseen käyttöön.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on kuluttajat, sillä nimisuojamerkit ovat käytännössä vähittäispakkauksista löytyviä kuluttajamerkkejä. Merkin tuoma lisäarvo ei luonnollisesti toteudu, jos kuluttaja ei tunne ko. merkkejä. Nimisuojamerkkien tunnettuus kuluttajien keskuudessa on Euroopassa ollut toistaiseksi melko alhaisella tasolla ja hiljattain valmistuneen katsauksen mukaan keskimäärin 20-40 % kuluttajista tunnistaa merkit. EU panostaa tällä hetkellä kuitenkin vahvasti kuluttajille suunnatun informaation välittämiseen mm. sähköisten reaaliaikaisten järjestelmien avulla ja ylläpitämällä nimisuojatuista tuotteista kuluttajille avoimia tietokantoja. Voidaan siis olettaa, että erilaiset kuluttajille suunnatut kampanjat tulevat lisääntymään ja sitä kautta tunnettuus kasvaa koko Euroopassa.

Hankkeen alussa on tehty alkuperämerkkien tunnettuutta Suomessa kartoittava kuluttajakysely yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Kysely toistetaan ennen hankkeen päättymistä syksyllä 2019, jolloin nähdään, onko Promon toimenpiteillä ehditty saada vaikutusta tunnettuuteen. Esimerkiksi Italiassa merkit tunnetaan kuluttajien keskuudessa melko hyvin, koska maassa panostetaan erityisesti kuluttajamainontaan.

Suomalaisia nimisuojatuotteita on tällä hetkellä 12, joista kaksi on alkoholituotteita ja loput maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Tarvetta on ollut kuvalliselle materiaalille ja Promo-hankkeen yksi keskeinen toimenpide on tasokkaan ja yhtenäisen kuva- ja videomateriaalin koostaminen suomalaisista nimisuojatuotteista. Kuva-aineiston tuottamisessa on huomioitu materiaalin soveltuvuus myös matkailukontekstiin ja erilaiset ruokamatkailutoimijat Suomessa voivat hyötyä aineistosta. Stillkuvat ja videot on otettu jo lähes kaikista tuotteista. Puruveden muikun (SMM) osalta kuvaukset toteutetaan talvella 2019, jolloin saadaan kansainvälisestikin ainutlaatuista kuvaa talvinuottauksesta. Kesällä 2018 toteutettiin Aitojamakuja Facebookissa ja Instagramissa mukavasti onnistuneet kampanjat, joissa esiteltiin yksitellen suomalaiset nimisuojatuotteet. Monimediallinen osa hankkeesta pääsee kuitenkin toden teolla käyntiin alkuvuodesta 2019 uunituoreen kuva-aineiston ja videoiden myötä.

Muistutamme lopuksi, että Promo on myös tiedotushanke, joten nimisuoja-asioista tullaan kertomaan mielellään erilaisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin!

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti
puh. 044-590 6849, email marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi
Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus
puh. 040-189 1929 paivi.toyli@utu.fi

---

Suomalaiset nimisuojatuotteet

• Lapin Puikula (SAN)
• Lapin Poron liha (SAN)
• Lapin Poron kuivaliha (SAN)
• Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN)
• Kitkan viisas (SAN)
• Kainuun Rönttönen (SMM)
• Puruveden muikku (SMM)
• Sahti (APT)
• Kalakukko (APT)
• Karjalanpiirakka (APT)

Lisätietoja:

www.mavi.fi/nimisuoja

www.aitojamakuja.fi/nimisuoja.php

DOOR-tietokanta: http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/list.html?locale=fi

 

 

Uusi EU:n tietosuoja-asetus astui voimaan 25.5.2018

Oheisissa tietosuojaselosteissa kerrotaan, miten henkilötietoja käsitellään

• Aitojamakuja.fi sivustolla
• Aitojamakuja.fi yrityshakupalveluun jätettävien tietojen osalta
• Tietosuojaseloste ruokasektorin sähköpostilista

 

Syksyn Aitoja makuja -lehdessä tarjolla tietoa mm. yhteisöllisen elintarvikekehityksen tuloksista ja toimintamallista, kaninlihan markkinatilanteesta ja ruokaviennin ajankohtaisista asioista. Alan kehittämistoiminnan tuloksista kerrotaan kuulumisia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta sekä valtakunnallisesta lähiruoan koordinaatiohankkeesta. Esittelyssä on myös uusia oppaita ja palveluita, joita on tarjolla ruokayrittäjille.

Lehti on luettavissa verkkolehtenä https://aitojamakujalehti.fi sekä ladattavissa

pdf:nä tai issuuna