Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas

Yhä useampi asiakas edellyttää nykyään jonkinlaisen sertifikaatin takeeksi ostamansa elintarvikkeen turvallisuudesta ja esimerkiksi eurooppalaiset kauppaketjut hyväksyvät valikoimiinsa enää vain vähäisessä määrin sertifioimattomia tuotteita. Myös Suomessa on sertifiointivaatimus yleistynyt.

Asiakkaan sertifiointivaatimus on usein se tärkein syy laatujärjestelmän käyttöönottoon yrityksessä. Näin siitäkin huolimatta, että laatujärjestelmän avulla yritykseen saadaan tehokkuutta johtamiseen ja prosesseihin ja hyvää riskienhallintaa tuotantoon. Oppaassa korostetaan siksi asiakkaan vaatimusten selvittämisen tärkeyttä. Opas auttaa ymmärtämään kaupan hankintaprosessia ja siihen vaikuttavia valintakriteereitä, sekä miksi sertifiointijärjestelmät aikoinaan luotiin ja miksi ne ovat yleistymässä kaupan alalla.

Oikean laatujärjestelmän valintaa vaikeuttaa se, että yrityksen asiakkailla voi olla toisistaan poikkeavia laatujärjestelmävaatimuksia.  Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas on laadittu helpottamaan visaista valintatehtävää selkiyttämällä eri laatujärjestelmien käyttötarkoitus. Järjestelmällinen esitystapa auttaa vertailemaan erilaisia laatujärjestelmävaihtoehtoja keskenään, jotta tietää mihin vaihtoehtoihin kannattaa tutustua tarkemmin.

Oppaan ovat kirjoittaneet erityisasiantuntija Katarina Lassheikki ja kasvinsuojelun asiantuntija Hanna Skogster Puutarhaliitosta sekä asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä. Maa- ja metsätalousministeriö on ruokaketjun kehittämisen hankerahoituksella osallistunut oppaan kustannuksiin.

Lataa opas pdf:nä

Painotuotteena julkaisua voi tilata Puutarhaliitosta hintaan 5 euroa/kpl (sis alv) + postituskulut. Tilauskuponki  ja sähköinen julkaisu ovat osoitteessa www.puutarhaliitto.fi kohdassa Julkaisut.

Infotilaisuudet Foodservice-ketjun toimijoille ja elintarvikeyrittäjille jatkuvat

Keväällä tavataan mm. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Tule mukaan!

Ammattikeittiöt ja Foodservice-tukut ovat kiinnostuneita lisäämään paikallisten elintarvikkeiden määrää tarjonnassaan. Tämän asian edistämiseksi Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke järjestää infotilaisuuksia eri puolilla Suomea vuosina 2016-2017.

Jotta ammattikeittiöiden sekä Foodservice-tukkujen lähiruoan kysyntä ja paikallisten yritysten tarjonta voivat kohdata, on heidän tunnettava toinen toistensa toimintatavat nykyistä paremmin. Tällä hetkellä toimitusketjussa tilauksen tekijän (ammattikeittiö), tavarantoimittajan (elintarvikeyritys) ja keräilijän sekä kuljetuksen (Foodservice-tukun) väliset toimintatavat eivät ole tuttuja toisilleen. Se vaikeuttaa toiminnan kehittämistä, vaikka sekä ammattikeittiöissä että tukuissa on halukkuutta ja kiinnostusta paikallisten elintarvikkeiden lisäämiselle tarjonnassaan.

Eri puolilla Suomea järjestettävissä infotilaisuuksissa tutustutaan toisiinsa ja etsitään yhdessä toimintatapoja, joilla yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin. Tilaisuuksissa perehdytään tukkujen toimintaan ”Miten toimin Foodservice-tukkujen kanssa?” -täsmäoppaan avulla ja eri toimijoilla on mahdollisuus kertoa omista toimintatavoistaan. Lisäksi esitellään tavarantoimittajan tuotekortti ja Golli tilaus- ja toimitusjärjestelmä. Tilaisuuksiin kutsutaan Foodservice-tukkuja, ammattikeittiöitä sekä alueen elintarvikeyrittäjiä.

Tässä vaiheessa keväälle 2017 sovitut tilaisuudet (listaa täydennetään myöhemmin):


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Luomun käyttäjän käsikirja on julkaistu

Käsikirjaan on koottu perustiedot luomun hankinnasta, varmentamisesta, käytöstä sekä viestinnästä. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niitä havainnollistetaan piirroksin ja kuvin. Kierrekantisena ja erottuvien välilehtien ansiosta käsikirjaa on helppo käyttää ja asiat löytyvät nopeasti työtehtävien lomassa.

Kirjan tekstit on asiatarkastanut ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Järvenmäen kanssa. Kirja on tarkoitettu luomun käytön perusteokseksi ammattikeittiöille, kaupan alalle sekä myös oppikirjaksi ravitsemis- ja elintarvikealan oppilaitoksiin.

Käsikirjan lisäksi julkaistiin pikaopas Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä. Esitteessä on lyhyesti ja selkeästi, mitä luomutuotteiden hankinnassa ja tuotteita vastaanotettaessa tulee tarkistaa. Siinä tuodaan esille myös tietoja luomuelintarvikkeiden varastoinnista ja valmistamisesta.

Kirja ja pikaopas löytyvät Viesti luomusta oikein -hankkeen kotisivuilta www.mamk.fi/luomuviestinta. Viesti luomusta oikein -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Uuselintarvikeasetus koskee villikasvien käyttöä elintarvike-alan yrityksissä, mutta myös ammattikeittiöissä

Villiruoasta on muodostunut viime vuosina tuoreen, terveellisen ja sesonginmukaisen lähiruoan sanomaa julistava ilmiö. Julkisia keittiöitä kannustetaan tuomaan lautasille paikallista ja sesonkien mukaista ruokaa. Villiruokainnostuksen kasvaessa on viranomaisia kuitenkin mietityttänyt luonnontuotteiden turvallinen käyttö muun muassa ammattikeittiöissä ja ravintoloissa. Tuttujen metsämarjojen ja -sienten lisäksi elintarvikkeissa hyödynnetään yhä enemmän myös luonnonkasveja.

EU:n uuselintarvikeasetuksen (2283/2015) tavoitteena on turvata kuluttajien terveyttä ja sen perusajatus on selkeä: merkittävässä määrin ennen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa eli 15.5.1997 EU-alueella käytetyt elintarvikkeet voidaan käyttöhistoriansa perusteella katsoa turvallisiksi ja luokitella ”ei-uuselintarvikkeiksi” (NOT NF, not novelfood). Uuselintarvikkeet puolestaan ovat – nimensä mukaisesti – uusia, vuoden 1997 jälkeen elintarvikemarkkinoille tulleita tai tulevia tuotteita. Osalla syötävistä villikasveista on olemassa todennettua käyttöhistoriaa perinteisenä ihmisravintona, osalla ei.

Luonnonkasvien turvallisen käytön edistämiseksi Evira laati jo vuonna 2014 listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista ja niille sallituista käyttötavoista. Elintarvikekäytössä olevia villikasveja ajatellen Eviran alun perin alle 40 kasvin luettelo oli liian suppea sekä lajivalikoimansa että etenkin hyväksyttyjen käyttötapojen puolesta. Ihmetystä aiheutti muun muassa se, etteivät esimerkiksi mustaherukan lehdet olleet viralliselta taholta elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä huolimatta siitä, että niitä tiedettiin perinteisesti käytetyn ihmisravintona. Olennaista asiassa oli kuitenkin se, että tarpeellinen käyttöhistoriatieto puuttui viranomaisilta.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) koottiin ja toimitettiin vuoden 2016 aikana Eviralle kasvinosakohtaista aineistoa sekä kotimaisen käyttöhistoriatiedon että muiden maiden kasvilistausten osalta. Viranomaisille toimitetun aineiston perusteella Evira täydensi kasviluetteloaan syyskuun lopussa lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville/kasvinosalle. Tehtävää hyväksyttyjen kasvilajien ja käyttötapojen laajentamiseksi on jäljellä vielä runsaasti, mutta keskustelu jatkuu, ja lisätietoa villikasvien käyttöhistoriasta voidaan toimittaa Eviralle joustavasti jatkossakin.

Elintarvikekäytössä sallittuja ovat muun muassa voikukkien maanpäälliset osat ja juuret, niittysuolaheinän ja maahumalan maanpäälliset osat, vuohenputken ja väinönputken lehdet lehtiruoteineen, kuusen kerkät, nokkosen versot ja lehdet, maitohorsman versot, ruiskaunokin kukat, mustaherukan lehdet ja marjat sekä pettu. Lisäksi useille kasveille on sallittu kansallinen pienimuotoinen käyttö eli yrttitee-, mauste- ja/tai annoskoristekäyttö. Lisätietoa luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä on Eviran www-sivuilla.

Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset -selvitystyöstä tietoa Lapin AMKin www-sivuilla.
Seija Niemi, puh. 040 181 3296, seija.niemi@lapinamk.fi
Johanna Kinnunen, puh. 040 646 2474, johanna.kinnunen@lapinamk.fi

 

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaarin antia

Päivän esitykset ja tallenne

Tallenne seminaarista löytyy täältä https://tem.videosync.fi/aitojamakuja. Videon alta löytyy valikko, josta voi valita halutun puheenvuoron ja video siirtyy siihen kohtaan automaattisesti.

Esitysdiat:

Ohjelma 

Aamupäivällä käsiteltiin lähiruokaan liittyen kestävyyttä, alan uudistuvaa lainsäädännön neuvontaa sekä pk-yritysten viennin tukitoimenpiteitä. Aamupäivän järjesti valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke ja tämä oli toinen lähiruokatoimijat kokoava laaja valtakunnallinen lähiruokafoorumi.

Iltapäivällä julkistettiin Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, joka avaa elintarvikesektorin merkitystä. Tähän liittyen kuultiin myös yrityksen sekä Elintarviketeollisuusliiton puheenvuorot. Viennin kasvumahdollisuuksia ja verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia avasi Finpron katsaus. Iltapäivän järjesti TEM toimialapalvelu.

Päivän esite

Lisätietoja:
Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, leena.hyryla@ely-keskus.fi
Projektipäällikkö Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi
Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi

Lähiruoan koordinaatiohanke
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteuttavan lähiruoan koordinaatiohankkeen
tavoitteena on lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa
alan kilpailukykyä. Lähiruokakoordinaatio sovittaa yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä
lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä sekä vahvistaa lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä
tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa. www.aitojamakuja.fi

Toimialaraportit
Toimialaraportit on analyyttinen ja vuosittain päivitettävä julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan
tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Elintarvikealan toimialalta ilmestyy tänä vuonna yleinen
elintarviketeollisuuden toimialaraportti ja viime vuonna ilmestyi leipomoteollisuuden raportti. www.temtoimialapalvelu.fi/toimialaraportit

Uusimmassa Aitoja makuja lehdessä tietoa mm. lähiruokatutkimuksista

Vastaa lukijakyselyyn 19.12.2016 mennessä!

am_nro4_kansiVuoden 2016 alussa lähiruoka-alan tiedotukseen keskittyvä Aitoja makuja -lehti uudistui. Nimen lisäksi uudistui ulkoasu. Luettavuutta on parannettu jäsentämällä sisältöä asiakokonaisuuksiksi ja valitsemalla lehteen aina jokin teema, johon keskitytään. Artikkeleista on tehty kevyesti luettavia lisäämällä infolaatikoita, valokuvien määrää ja erilaisia nostoja.

Nyt haluamme tietää, miten olemme onnistuneet. Onko lukijaystävällisyys lisääntynyt, tulevatko asiat kootummin esiin tai ovatko muut lehden laatuun liittyvät asiat lukijaa entistä paremmin palvelevia?

Lehden tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia lähiruoka-alan toimijoita ja yrityksiä kertomalla alan asioista monipuolisesti sekä valtakunnallisesti että alue- ja paikallisnäkökulmasta. Tavoitteena on myös välittää eri toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hyödynnettäväksi.

Vastaamalla lukijakyselyyn autat meitä kehittämään lehdestä vieläkin paremman!

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme 20 euron lähiruokalahjakorttia!
Vastaa kyselyyn viimeistään 19.12. Kyselyyn: https://www.webropolsurveys.com/S/5D12C690ADD070E3.par

Tutustu lehteen (pdf) tai Issuu.com:ssa

Lisätietoja:
Heidi Valtari
heidi.valtari@utu.fi

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Marraskuu 2016

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaari Säätytalolla Helsingissä
Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskiössä tämän vuoden
Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa 13.12. Lue lisää

Tutustu ammattikeittiöalaan Ammattikeittiön ABC -videoiden avulla

Viisi lyhyttä teemavideota esittelee ammattikeittiöalan keskeiset toiminnat ja osaamisvaatimukset. Lue lisää

Suomen 12 kansallista ruoka-aarretta valittu
100-vuotias Suomi saa herkullisen syntymäpäivälahjan. Suomelle valitaan kansallisruoka. Äänestä 5.12. mennessä Lue lisää

Materiaalia yrittäjille

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä

  • Infotilaisuudet Foodservice-ketjun toimijoille ja elintarvikeyrittäjille jatkuvat. Lue lisää

Luomuasioiden ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

 

Suomi näyttävästi esillä Terra Madre Salone del Gusto -tapahtumassa Italiassa

Ensimmäistä kertaa historiassa Suomi oli suuremmalla joukolla mukana Slow Foodin joka toinen vuosi järjestettävässä suurtapahtumassa. Food from Finland ja VisitFinland olivat valinneet teemoiksi hyvinvoinnin ja suomalaisen luonnon.

etana-minnajunttila
Slow Foodin etanat ympäri Torinoa ohjasivat tapahtumapaikoille (Kuva: Minna Junttila)

Tapahtuman teemana oli tällä kertaa ’Loving the Earth’. Uutta oli se, että tapahtuma levittäytyi ympäri Torinoa, sen puistoihin, aukioille, kaduille, museoihin, palatseihin, teattereihin – ilman sisäänpääsymaksua. Muutos oli rohkea ja haasteellinenkin, mutta Slow Food International halusi osoittaa sillä avoimuuden ja suvaitsevaisuuden tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan ratkaisu oli toimiva, tosin vaati kävijöiltä hieman aiempaa enemmän suunnittelua ja liikuntaa.  Kuluttajille suunnatun myyntitapahtuman paikkana oli laaja Valentino -puisto; erilaiset teemat, työpajat ja luennot oli ripoteltu ympäri kaupungin keskustaa.

Valentino -puistossa oli oma alue Italian maakunnille ja niiden tuotteille, muut maat oli sijoitettu puistoon maanosittain. Pohjoismaista oli Suomen lisäksi mukana Norja ja Ruotsi.  Suomesta tapahtumaan osallistui järjestävien tahojen lisäksi kuusi ruokayritystä (Dammenberg, Puhdistamo, Biokia-Superberry, FP-Kotaja, Mahla Forest, Vavesaaren tila), yksi tiedotusorganisaatio (Arktiset aromit) ja kahdeksan matkailuyritystä (Rukan alueen yrittäjiä sekä Serlachius museot). Suomen osasto oli valoisa ja tilava, paljon luonnonpuuta ja taustana suomalainen koivumetsä.

fff1-niina-ala-fossi
Sari Aapola edustaa Italiassa Biokiaa yrityksensä Superberryn kautta (Kuva: Niina Ala-Fossi)

Tuote-esittelyn ja myynnin lisäksi Suomen osastolla oli B2B –tapahtuma kontaktien luomiseksi. Lisäksi kokit Joona Lehto ja Jarmo Pitkänen loihtivat kutsuvieraille maistiaisia hyödyntäen mukana olevien tuottajien raaka-aineita. Tapahtuma onnistui yli odotusten ja oli tunnelmaltaan innostava ja iloinen. Puhdas suomalainen ruoka ja Suomi matkailumaan vaikuttaa olevan hyvä yhdistelmä tällaisessa pääasiassa kuluttajalle suunnatussa tapahtumassa. Kävijät maistelivat suomalaisia tuotteita mielenkiinnolla, niin että osa tuotteista loppui jo ennen tapahtuman sulkeutumista. Tuuli Kotaja kertoo: ”Teimme neljän päivän aikana n. 8000 maistatusta ja ruusunlehtihillomme myytiin loppuun. Tämä tapahtuma oli meille tärkeä askel Italian markkinoille.” Kaiken kaikkiaan Food from Finland kiinnosti kävijöitä ja sai hyvin näkyvyyttä mm. Italian pääuutislähetyksessä.

Yksi tapahtuman keskeisistä pysyvistä tavoitteista on tuoda yhteen ympäri maailman ruuan parissa toimivat ihmiset, niin tuottajat, kuluttajat, päättäjät, kouluttajat kuin muutkin. Siitä hyvänä esimerkkinä oli iloinen kansainvälinen Terra Madre -suurkulkue Torinon hämärtyvässä syyskuisessa illassa – mottona suuryritysten ylivallan kyseenalaistava slogan ’They are giants but we are millions’ (Ne ovat jättiläisiä, mutta meitä on miljoonia).

kulkue-niina-ala-fossi
Terra Madre –kulkue Torinon hämärtyvässä keskustassa (Kuva: Niina Ala-Fossi)

Kirjoittaja
Minna Junttila
asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
040 588 6533
minna.junttila@jamk.fi

Lisää aiheesta:

www.salonedelgusto.com/en/

www.foodfromfinland.fi/-/terra-madre-salone-del-gusto-naturally-delicious-food-from-finland-present-22-26-9-2016

www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/suomalainen-eksotiikka-myy-italiassa-tervasuolan-kysynta-loi-allikalta/6088320

 

 

Suoramyyntiin liittyvä webinaarisarja

Syksyn 2016 järjestetään neljä erillistä noin puolen tunnin pituista webinaaria, joissa käsitellään suoramyyntiin liittyviä asioita neljästä näkökulmasta. Ensimmäinen näistä oli pienimuotoinen ja vähäriskinen toiminta. Webinaareja voi seurata suorana, mutta niistä tehdään myös tallenteet.

5.10. Suoramyynti osa 1: Pienimuotoinen ja vähäriskinen toiminta, josta ei tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta

2.11. Suoramyynti osa 2: Alkutuotannon suoramyynti kuluttajille, kauppoihin ja ammattikeittiöihin onnistuu pienillä lainsäädännöllisillä toimenpiteillä

  • tallenne webinaarista https://webmeeting.utu.fi/p5n40mi8cc2/ HUOM! Tallenteessa diat vaihtuvat noin 1,5 – 2 min myöhemmin kuin mitä puhe etenee (syynä tekninen ongelma nauhoituksessa). Kun kuuntelee esitystä, kannattaa ottaa esille esityskalvot pdf:nä.
  • esitys pdf:nä

11.11. Suoramyynti osa 3: Vähittäismyyntitoiminta voi tapahtua myymälästä, verkkokaupasta, tilapuodista, kauppa-autosta tai tienvarsikojusta

Tutustu tarkemmin asiaan www.aitojamakuja.fi/suoramyynti ja sen usein kysyttyä -palstaan.

29.11. Suoramyynti osa 4: Elintarvikkeiden valmistus ja myynti, kuten lihan leikkuu ja leipomotoiminta, on mahdollista elintarvikemyymälässä

 

Kyselytutkimus lähiruokayritysten tilasta ja kehittämishaasteista

Lähiruokayrittäjä, vastaa kyselyyn 25.11. mennessä!

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa marraskuussa 2016 lähiruokayrityksille suunnatun verkkokyselyn. Kyselyllä selvitetään yrittäjien näkemyksiä toiminnan taloudellisesta tilasta sekä vertaillaan kannattavuutta eri jakelukanavien kuten verkkokaupan, lähiruokamyymälöiden ja vähittäiskaupan osalta. Jakelukanavien tarkastelussa painotetaan erilaisia suoramyynnin muotoja. Lisäksi selvitetään yrittäjien näkemyksiä mm. toiminnan kehittämistarpeista sekä esim. verotuksen ja lainsäädännön vaikutuksista liiketoimintaan. Yrityksiltä kysytään myös suppeat taustatiedot.

Kyselyn toteuttamisessa hyödynnetään Luken ja Aitoja makuja -sivuston yritysrekistereitä. Kysely on suunnattu yrityksille, jotka joko kokonaan tai osittain myyvät jalostamattomia tai jatkojalostettuja tuotteitaan esim. suoramyynnin (mukaan lukien REKO, ruokapiirit) kautta sekä yrityksille, jotka toteuttavat tukku- tai vähittäiskauppatoimintaa. Selvityksen tekijät toivovat, että kyselyn saaneiden yritysten toiminnasta vastaava henkilö vastaisi kyselyyn 25.11.2016 mennessä. Vastaajien kesken arvotaan Samsungin kosketusnäytöllinen tabletti. Kyselyvastauksia käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettöminä.

Kyselyyn https://www.webropolsurveys.com/S/2F6497D67184E359.par

Vastaamalla kyselyyn yritykset antavat arvokasta tietoa lähiruoan kehittämistarpeista toimialan päätöksenteon ja kehittämisen tueksi lähitulevaisuudessa.

Lisätietoja kyselystä antavat Luonnonvarakeskuksessa
Erikoistutkija Pasi Rikkonen, p. 040 703 7777
Erikoistutkija Minna Väre, p. 050 551 9105
Tutkimusharjoittelija Anni-Sofia Helander, anni-sofia.helander@luke.fi

Lisätietoa projektista: https://www.luke.fi/projektit/lahikanna