Haluatko olla mukana edistämässä suomalaista artesaaniruokaa?

Vastaperustettu Suomen artesaaniruokayhdistys toimii jo vakiintuneiden ruoka-artesaanien etujärjestönä ja kaikkien artesaaniruoasta kiinnostuneiden yhdyslinkkinä. Suuri osa ruoka-artesaaneja tukevasta toiminnasta on tänä päivänä hankepohjaista ja sen takia on ilmennyt selkeä tarve luoda pysyvä foorumi ruoka-artesaaneille. Toivotamme ruoka-artesaaneja koko Suomesta tervetulleiksi mukaan toimintaan!

http://www.mathantverkarna.fi/?lang=fi

Lehdistötiedote

Lisätietoja:

Mats Nurmio, Artesaaniruoka ry, puheenjohtaja
mats.nurmio@kimitoon.fi
puh.0400 539 179

Katja Bonnevier, Artesaaniruoka Suomessa ry, sihteeri
katja.Bonnevier@pargas.fi;
puh.040 356 2655

Tulevana lauantaina 16.9. toisen kerran järjestettävään valtakunnalliseen Osta tilalta! -päivään osallistuu yli 180 maatilaa ja ruoantuottajaa ympäri Suomea.

Kiinnostus lähellä tuotettua ruokaa kohtaa näyttää yhä kasvavan. Kuluttajat arvostavat läpinäkyvää ja lyhyttä ruokaketjua. Moni haluaa paitsi tietää ruoan alkuperän, myös tuntea tuotannon vaiheet ja varmistua tuotteen tuoreudesta. Lähiruoka on myös yksi maamme ruokapolitiikan kärjistä*.

Valtaosa Suomen elintarvikeyrityksistä on pienyrityksiä. Lukumääräisesti niitä on noin 3000 (2014**). Pienelintarvikeyritysten vahvuuksia ovat paikallisuus ja omaleimaiset korkealaatuiset tuotteet. Tuotteisiin ja tuotantoon liitetään positiivisia mielikuvia, jotka johtuvat tuotannon läheisyydestä ja tuoreudesta. Ne antavat lähiruualle kasvot.

Osta tilalta! -päivä mahdollistaa ruoantuottajien ja kuluttajien kohtaamisen, ja on yhdenlainen tapa juhlia kotimaista ruoantuotantoa. Tapahtuman tavoite on kutsua ihmiset maaseudulle näkemään ja kokemaan mistä ruoka tulee, sekä ostamaan tuoreita raaka-aineita ja suoraan tuottajilta. Tuoreiden ruokaostosten lisäksi monella tilalla kävijät voivat tutustua muun muassa tilan historiaan, tuotantomenetelmiin, koneisiin, eläimiin ja maistaa korkealaatuisia käsityön leimaamia tuotteita.

Tapahtumassa 16.9. mukana olevat tilat, kotipuutarhat ja maatilamatkailuyritykset löytyvät sivustolta ostatilalta.fi. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 180 maatilaa ja ruoantuottajaa ympäri Suomea. Tiloille ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan niille voi saapua tilojen sivustolla ilmoittamina aukioloaikoina.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuma näkyy tunnuksilla #ostatilalta ja #kopavbonden. Tiloilla koettuja elämyksiä pääsee jakamaan myös osallistumalla #elämystilalla -kuvakilpailuun. Lisätietoja osoitteesta ostatilalta.fi/kuvakilpailu.

Instagramissa @marttailu @marthaforbundet neuvoo valmistamaan ruokaa oudoimmistakin ostoksista.

Tervetuloa mukaan, tiloilla tavataan!

Lisätietoja:
Leena Arjanne, Lähiruoan koordinaatiohanke
p. +358 50 357 9204, leena.arjanne@utu.fi

#ostatilalta, #kopavbonden

#elämystilalla –kuvakilpailu 15.-24.9.2017

Facebookissa @ostatilalta Osta tilaltal! Köp av Bonden! 16.9.2017

Instagramissa @marttailu @marthaforbundet neuvoo valmistamaan ruokaa oudoimmistakin ostoksista.

*Maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa valmisteltu Lähiruokaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.5.2013.

**RuokaSuomi-tilasto 2014: www.aitojamakuja.fi/tilastot.php

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

 

Hävikkiviikkoa vietetään 11.-17.9.2017 – osallistu sinäkin!

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä.  Syyskuussa vietettävän hävikkiviikon tarkoitus on kannustaa ruuantuottajia, yrityksiä, kauppoja, ravintoloita ja kuluttajia miettimään keinoja tahallisen ruokahävikin vähentämiseen. Suomessa kotitaloudet ovat merkittävin syömäkelpoisen ruuan poisheittäjä. Hävikkiviikko näkyy vaikuttamalla erityisesti kuluttajien asenteisiin ja lisäämällä tietoa ja taitoja hävikin vähentämiseen. Lähiruoan koordinaatiohanke on yksi Hävikkiviikon yhteistyökumppaneista.

Seuraa sivustolla www.havikkiviikko.fi ja somessa tunnuksella #havikkiviikko.

 

Kilpailuun osallistui 73 korkeatasoista ehdokasta. Raati totesi, että tänä vuonna juomakulttuuri oli vahvasti edustettuna. Palkinnot jakoivat elinkeinoministeri Mika Lintilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä TEMin matkailun vuosiseminaarissa 6.9.

– Matka on taitavasti toteutettu vuorovaikutteinen elämys, jossa yhdistyvät innovatiivinen toteutus, visuaalisuus ja erinomaiset maut – jokainen yksityiskohta on mietitty, raati kiteytti voittajan vahvuuksia. Sen ansioksi nähtiin myös toimiva palvelupolku.

Olon perustajiin kuuluvat Pekka Terävä kuvaili Olon ainutkertaisen luovuuden kumpuavan läheisestä vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Ravintola suosii sesongin mukaisia mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita ja tuottajia, joilla on tietty toimitusvarmuus. – Odotan malttamattomana tuoreen mädin sesonkia, kertoi Luova johtaja ja ravintoloitsija Jari Vesivalo. Ravintoloitsija ja toimitusjohtaja Katja Henttunen nosti yhdeksi suosikkiraaka-aineekseen varhaisperunan.

Lisäksi palkittiin kolme merkittävää ruokamatkailutekoa. Palkinnot saivat:

• Hotelli Punkaharju: sienet ja yrtit
• Fiskarsissa artesaanijuomatuottajien opastettu kierros: Fiskarsin panimo, Kuura Cider ja Ägräs Distillery ja
• Skördefesten: vuosittaiset sadonkorjuujuhlat Ahvenanmaalla.

Kunniamaininnat saivat

• SMAKU, porvoolaisten ravintoloiden yhteinen ruoan ja juoman elämyksellinen makumatka opastettuna kävelykierroksena.
• Studioravintola Tundra, Kuusamo: villiruoka ja villiyrttejä keittiömestari-keraamikon käsityönä.

Kilpailussa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä.

Lisätietoja voittajista:

http://olo-ravintola.fi/creative-kitchen/

http://hotellipunkaharju.fi/tapahtumat/

http://www.agrasdistillery.com/the-distillery-tap-room/

http://www.skordefest.ax/etusivu/

SMAKU Porvoo Facebookissa

www.tundra.fi

Hungry for Finland-ruokamatkailukilpailu

Ruokamatkailukilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita. Lisätietoja http://www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu.

Eviran pk-neuvonnan kehittämishanke käynnistää erityisesti pk-yrittäjille suunnatun neuvonnallisen kiertueen liittyen elintarvikelainsäädäntöön. Tavoitteena on lisätä ja välittää tietoa elintarvikeyrityksen perustamisesta ja toiminnasta.

Suurimmat asiakokonaisuudet ovat

• yrityksen perustamiseen liittyvät yleiset kysymykset
• ravintolan perustaminen
• lihalaitoksen perustaminen
• elintarvikkeiden käsitteleminen ja myynnin aloittaminen maatilalla

Työ on edennyt erityisesti yrityksen perustamiseen liittyen ja myös sähköistä, valmista materiaalia on. Lisätietoja https://www.evira.fi/pkneuvonta/yrityksenperustaminen

Eviran pk-neuvontahanke (www.evira.fi/pkneuvonta) järjestää yhdessä alueellisten kehittämishankkeiden kanssa tiedon levittämiseksi alueellisia tilaisuuksia, joihin toivotaan erityisesti mukaan pk-yrityksiä, aloittavia yrityksiä ja elintarvikealan paikallisia valvontaviranomaisia. Tilaisuuksissa esitellään myös niitä toimenpiteitä, joita on tehty elintarviketoiminnan helpottamiseksi.

Vuoden 2017 tilaisuudet:

• 5.9. Juva,  Myy tuotteitasi suoraan tilalta
• 6.9. Pori, Eviran infopäivä, Tilalla tapahtuva myynti ja tarjoilu sekä omien tuotteiden jatkojalostus
• 29. 9. Loppi, lisätietoja sanna.lento@hamk.fi
• 31.10. Raasepori, svenskspråkig infotillfälle, lisätietoja/mer info ann-Louise.erlund@novia.fi
• 6.11. klo 13-16 Lohja (Laurea Lohja, Nummentie 6) Elintarviketuotannon käynnistäminen ja laajentaminen alkutuotannossa, lisätietoja ritva.jaattela@laurea.fi
• 13.11. klo 13-16 Porvoo (Laurea Porvoo, Taidetehtaankatu 1) Elintarviketuotannon käynnistäminen ja laajentaminen alkutuotannossa, lisätietoja ritva.jaattela@laurea.fi
• 14.11. Vääksy, lisätietoja sanna.lento@hamk.fi
• 20.11. klo 13-16 Hyvinkää (Hyria Hyvinkää, Uudenmaankatu 249 (ent. maatalousoppilaitos)) Elintarviketuotannon käynnistäminen ja laajentaminen alkutuotannossa, lisätietoja ritva.jaattela@laurea.fi
• 21.11. svenskspråkig infotillfälle på Österbottten, lisätietoja/mer info jonas@dynamohouse.fi

Lisätietoja on tulossa myöhemmin edellä mainittuihin päiviin liittyen. Vuonna 2018 järjestetään lisää elintarvikeyritysten toimintaan liittyviä neuvontatilaisuuksia ja työpajoja. Näistä on saatavilla tarkempia tietoja myöhemmin tänä vuonna.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuottama uusi verkkojulkaisu http://aitojamakuja.fi/foodservice avaa ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessia ja asioita, joita pk-elintarvikeyrittäjän kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa ostajiin.

Vastajulkaistu verkkosivusto http://aitojamakuja.fi/foodservice esittelee, millainen on uusien tuotteiden valintaprosessi ammattikeittiöissä ja tukuissa. Sivuston materiaalin pohjana on Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeen opas, joka on koostettu pääosin haastattelemalla tukkutoimijoita.

— Julkaisu on luotu helpottamaan elintarvikeyrittäjän sekä ammattikeittiön ja tukun yhteistyön aloittamista. Yrittäjän on tärkeää miettiä, mikä on oman tuotteen lisäarvo ja erityisyys verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin. Tuotteen ja yrityksen tarinaa on hyvä miettiä jo etukäteen. Nykykuluttajat ovat kiinnostuneita tarinoista tuotteiden takana, projektipäällikkö Päivi Töyli toteaa.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke on esitellyt eri puolilla Suomea, millaisten prosessien kautta tuotteet tulevat osaksi tukkujen valikoimia ja sitä kautta osaksi ammattikeittiöiden ruokatarjoiluja. Lisäksi elintarvikeyrittäjillä on ollut mahdollisuus tavata kerralla useampia paikallisen ja valtakunnan tason ostajia, saada palautetta ja ideoita tuotteen kehittämiseen sekä kuulla, millaisille tuotteille on kysyntää.

Sivustolla esitellään valintaprosessiin ja elintarvikeyrittäjyyteen liittyviä seikkoja erilaisten yhteistyöesimerkkien kautta sekä tekstimuodossa että videoilla. Mukana on myös kokemuksia tuotekortin käytöstä.

— On myös hyvä huomioida, että liikkeelle voi lähteä myös pienemmässä mittakaavassa, paikallisesti, jolloin tuotteet voivat olla tarjolla vain tietylle rajatulle alueelle tai asiakasryhmälle. Kaikkien osapuolien yhteinen tavoite on, että paikallisia tuotteita saataisiin tarjolle enemmän ja että erikoistuotteita haluavat asiakkaat löytäisivät omaan tarjontaansa sopivia tuotteita, Töyli kertoo.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä-hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja Foodservice-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. Hanketta toteutetaan vuosina 2015–2017 ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja
Päivi Töyli
projektipäällikkö
Turun yliopiston Brahea-keskus
040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi

Tiedote pdf:nä

Pohjois-Savo on mukana ruokafestivaaleilla.

Pohjoismaiden suurimmat Food Festival – ruokafestivaalit järjestetään Tanskassa 1.-3.9.2017.  Kuudetta kertaa järjestettävän tapahtuman teemallisissa työpajoissa on mukana nyt ensimmäistä kertaa suomalainen ruoka. Tapahtuma kerää vuosittain yhteen 30 000 ruoasta kiinnostusta kuluttajaa ja ruoka-alan ammattilaista.

Viisi suomalaista kokkia pakkaa parhaillaan matkalaukkujaan kaupunkilomalle Aarhusiin. Jyllannissa sijaitseva merenrantakaupunki kantaa tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta, mutta matkan pääpaino on kulttuurinähtävyyksien sijaan tällä kertaa edistää ruokamatkailua Suomeen ja hakea inspiraatiota Kuopion alueen ruokamatkailun ja -tapahtumien kehittämiseen.

Matkalaukkuihin on pakattu tuulen pitävien vaatteiden lisäksi erityisesti lähiruokaa Kuopion alueelta, sillä matka on osa ProAgrian Savon –yksikön European Region of Gastronomy – kehityshanketta.

– Tuomme tullessamme muun muassa ruisleipää, savumuikkuja, mustatorvisieniä, poroa, puikulapottuja, puolukoita, erilaisia hilloja, tyrnimarjoja, mesimarjalikööriä, kertoo kv-koordinaattori ja European Region of Gastronomy – hankevastaava Ilona Sares ProAgrian Pohjois-Savon yksiköstä.

Hieman Tamperetta asukasmäärältään suurempi Aarhusin kaupunki kantaa kuluvana vuonna harteillaan Euroopan kulttuuripääkaupungin viitan lisäksi eurooppalaisen gastronomisen alueen tunnustusta. Tapahtumaan odotetaankin tästä syystä tänä vuonna kaikkien aikojen kävijäennätystä. Kuopion alueelle haetaan  tunnustusta vuodelle 2020.

Suomiruoan työpajassa markkinoidaan Suomea puhtaalla suomalaisella lähiruoalla

FOOD Festivaalien laajasta yleisöohjelmasta vastaa kokonaisuudessaan 250 toimijaa. Osana tapahtumaa järjestetään erilaisia teemallisia ruokatyöpajoja ja yksi työpajoista esittelee suomalaista ruokaa. Työpajan vetovastuussa on viisi Kuopion alueella toimivaa kokkia.  Kokit ovat suunnitelleet menun yhteistyössä viiden ruokalajin kokonaisuudeksi.

– Alkupalaksi valmistamme savumuikkumoussea Liepuskan leipomon ruisleivällä, mustatorvisienikeittoa ja kyytipoikana maistelemme maailman parhaaksi vodkaksi tänä vuonna valittua Lignell & Piispasen Tillivodkaa, esittelee menua Bowld1nerin ravintolan keittiöpäällikkönä Kuopiossa työskentelevä Lasse Herd.

Pääruokana on luvassa poroa ja jälkiruoissa painottuvat juustot ja marjat.

– Itse ruoka ei välttämättä ole se juttu työpajassa vaan yleisesti kaikki muu ruoan ympärillä kuten vinkkien ja mielipiteiden jakaminen, kuvailee VS Ravintoloiden Catering – toiminnasta työkseen vastaava Aki Hiltunen.

Kaikille kokeille ruokatapahtumissa mukana olo on tuttua Kuopiossa järjestettävän SATOA–ruokatapahtuman kautta. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Kuopiossa elokuussa 2014. Tapahtumat ovat osa RuokaSavo-hanketta. Pohjois-Savon maaseutustrategian visiona on, että Pohjois-Savo on vuonna 2020 valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta.

Food Festarit  – tapahtumaraportin toimitti Aarhusin kaupungissa asuva suomalainen viestinnän ammattilainen Marjoannika Nyman, joka on toimittanut myös Aarhusin kaupunkioppaan suomeksi.

Lisätiedot:

Food Festivaalit – Pohjoismaiden suurin ruokafestivaali Aarhusissa Tanskassa 1.-3.9.2017
Aarhusin kaupunkiopas suomeksi
SATOA – ruokatapahtuma Kuopiossa
European Region of Gastronomy – kehityshanke
RuokaSavo – hanke

 

Syyskuun alussa treffit Pohjanmaalla. Tule mukaan!

---

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Slow Food Västnyland rf järjestää kahdeksannet lähiruokamarkkinat 7. – 8.10.2017.

Tänä vuonna lähiruokatuottajat, ravintolat ja muut ruoka-alan ammattilaiset Länsi Uudenmaan kymmenestä kunnasta kokoontuu ensimmäistä kertaa Vanhaan Veitsitehtaaseen Fiskarsissa. Samaisessa rakennuksessa järjestetään vuosittain suosittu Fiskarsin Antiikkipäivät -tapahtuma, joka houkuttelee paikalle reilut 10 000 kävijää. Samassa rakennuksessa toimii sekä Fiskarsin Panimo että Ägräs Distillery ja tislaamon maisteluhuone Ägräs Tap Room.

Fiskars Oyj:n Kiinteistöliiketoiminnan johtaja Kari Selkälä kertoo miksi festivaali siirtyy Yläruukin suuntaan. ”Vanhan Makasiinin sillan kunnostus alkaa syksyllä ja kestää talven yli 2017-18 ja ilman Makasiinia ei Kuparipajan tilat riitä tapahtumalle. Vaihtoehtona olisi ollut jakaa tapahtuma Kuparipajaan ja Puimalaan, mutta yleisö ei ehkä olisi pitänyt siitä, että he joutuvat siirtymään yhdestä paikasta toiseen.”

Kaikki saman katon alla

Mitkä asiat paranevat uuden tilan myötä? ”Vanhassa veitsitehtaassa kaikki tuottajat ja myyjät mahtuvat saman katon alle ja heillä on samat olosuhteet. Pystytys ja purku myös helpottuvat. Veitsitehtaan pihalla on runsaasti tilaa myyntikojuille, eläimille ja traktoreille. Miljöö ei ehkä ole kaikkien mieleen, mutta myös nelipäiväinen tapahtuma Antiikkipäivät käyttävät Veitsitehdasta ja ovat olleet tyytyväisiä. Pienellä ”stailauksella” Veitsitehtaasta saadaan mukava ja eri tavalla rustiikkinen tila”, kertoo Selkälä.

Slow Food Festivaalia edeltävinä päivinä järjestetään Artesaaniruuan SM-kilpailut Noviassa, Tammisaaressa. Palkintojen jako tapahtuu Fiskarsissa pe 6.10. Samaan aikaa Finlands svenska Marthaförbund jakaa vuoden ruokakulttuuripalkinnon. Martat osallistuvat tuttuun tapaan myös festivaaliin. Pohjoismaiset ruoka-artesaanit saavat myös myydä Fiskarsissa viikonlopun aikana 7.-8.10 Rannikon Ruoka -hankkeen myötä, vaikkakin festivaaliin saa osallistua ainoastaan tuotteita Länsi Uudeltamaalta. Viikonlopun aikana näkee paljon ruuanlaittoa, maistiaisia sekä muuta oheistoimintaa ja -tuotteita. Ohjelmistossa on jo nyt hapettumispaja, jota vetää  palkittu fermentointiekspertti Jenny ”Surtanten” Neikell Malmöstä, sekä keskustelua ruotsalaisten vieraiden kanssa ajankohtaisista mehiläiskuolemista. Villiyrtit-kirjan tekijät joilla on menestyvä start up yritys Helsinki Wild foods sekä norjalainen Hirvi keittiössa -kirjailija Helena Neraal ovat myös lupautuneet tulla esiintymään.

”Markkinat ovat Slow Food festival -tapahtuman runko. Monet luomuviljelijät ja lihatuottajat, lammastilat ja kalastajat, sekä ruoka-artesaanit ja ravintolat ovat jo esittäneet kiinnostuksensa”, kertoo tuottajakoordinaattori Pontus Berglund.

Slow Food Västnyland rf:n puheenjohtaja Diana Lindholm uskoo viime vuoden huiman 7 000 kävijän määrän nousevan jopa 10 000 kävijään.

Slow Food on tasaisesti kasvava kansainvälinen verkosto. Ilmiö näkyy luentoina, maistatuksina, ja julistuksina hyvän, puhtaan ja reilusti tuotetun ruuan puolesta. Tänään Slow Foodilla on yli 150 000 jäsentä 153 maassa. Kansainvälisesti Slow Food työskentelee säilyttääkseen paikallisen ja alueellisen ruokakulttuurin sekä pientuotannon kehityksen. Tärkeä aihe Slow Food Västnylandille on julkisen sektorin ruokapalvelu; minkälaista ruokaa tulisi tarjoilla päiväkodeissa, kouluissa ja vanhuksille kotiin kuljetettuna ja palvelutaloissa?

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Diana Lindholm 0500-776 156   diana@backers.fi
Lehdistö ja ohjelma Bitte Westerlund 040-524 7743   bitte.westerlund@gmail.com
Tuottajakoordinaattori Pontus Berglund 040 53 17451   pontus@slowfoodvastnyland.org