Lähiruoka ammattikeittiöihin pientuottajien ja tukkujen yhteistyöllä

Paikallisen ruuan saamiseksi ammattikeittiöihin on tehty paljon työtä viime vuosina. Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeen tilaisuuksissa Foodservice-tukkujen, elintarvikeyritysten ja ammattikeittiöiden edustajat ovat etsineet keinoja yhteistyön kehittämiseksi. Osapuolten on tunnettava nykyistä paremmin toistensa toimintatavat, jotta lähiruoan kysyntä ja paikallisten yritysten tarjonta voivat kohdata.

Hanke julkaisee keväällä Miten toimin Foodservice-tukkujen kanssa -täsmäoppaan nettiversion, johon tulee esimerkkejä yhteistyön hyvistä käytännöistä. Kevään aikana järjestetään myös uusia infotilaisuuksia Pohjois- ja Länsi-Suomessa.

Kespron Oulun toimipisteen tukkupäällikkö Mikko Törmänen ja myyntipäällikkö Antti Meriläinen. Pohjois-Suomen Foodservice-infot järjestetään Kuusamossa, Oulussa, Ylivieskassa ja Rovaniemellä.

Foodservice-tukuista esimerkiksi Kespro on alkanut panostaa entistä enemmän lähiruuan saamiseen valikoimiinsa. Noin vuosi sitten Kespro lanseerasi Pientuottaja-konseptin, jossa pieniltä yrityksiltä voidaan ottaa tuotteita Kespron aluetukkujen valikoimiin ja sopia joustavasti yhteistyön käytännöistä.

Kespron pientuottajista ja lähiruuasta vastaava konseptipäällikkö Jussi Vainio toteaa vuoden työn tuottaneen hyvää tulosta. Valikoimiin on saatu mukaan viitisenkymmentä uutta pientuottajaa entisten lisäksi. Yrittäjät ottavat entistä aktiivisemmin yhteyttä tarjoten tuotteitaan, ja keittiöammattilaiset ovat alkaneet löytää paikalliset tuotteet myös tukun kautta. ”Kun kontakti on luotu, me Kesprossa tutkimme yhteistyön mahdollisuudet ja laatukriteerit tuottajan kanssa ja mietimme käytännön järjestelyt. Tilauksia varten riittää vähimmillään, että yrityksellä on nettiyhteys ja sähköposti.”

Tämän totesi käytännössä Kuopion Kalatuote Oy:n tuotantopäällikkö Markku Ylihärsilä Kespron ottaessa yhteyttä. Ylihärsilällä oli entuudestaan kokemusta tukkujen jäykistä tilausjärjestelmistä, mutta nyt tilanne oli toinen: ”Meillä oli tuotteet valmiina, täytettiin tuotetietokortit, Kespro avasi numerot sinne ja se oli siinä, nyt sieltä tulee tilauksia.”

Myös varkautelaisella Kotileipomo Kaivonurmella on hyviä kokemuksia. ”Mukavia on nuo Kespron porukat Kuopiossa, yhteistyö on ollut joustavaa. Esimerkiksi ratkaisut logistiikkaan löytyivät kivuttomasti ja entisiä systeemejä pystyttiin hyödyntämään”, toteaa yrittäjä Rauni Kaivonurmi.

Foodservice-tukku, toimittaja ja asiakas voivat hakea yhdessä ratkaisut muun muassa pakkauskokoon.

Monet käytännöt ovat helpottuneet, mutta tukussakaan tuotteet eivät myy itse itseään. Kaikki kolme korostavat tuotteen laatua ja makua sekä elintarvikeyrityksen aktiivisuutta yhteistyön käytännöistä sovittaessa ja yhteistyön alettua. Kaivonurmen yhteistyö Kespron kanssa alkoi lähiruokamessuilla, joilla hän oli markkinoimassa leipomonsa tuotteita. Rukiisia, kiviarinauunissa paistettuja riisipiirakoita maistettuaan Kespron edustajat halusivat ne valikoimaansa. Yhteistyön alettua Kaivonurmi on osallistunut Kespron markkinointitapahtumiin ja saanut niiden kautta uusia asiakkaita sekä yhteydet Joensuun ja Jyväskylän tukkuihin. On myös tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä tukun suuntaan ja huolehtia siitä, että tuotteita riittää ja niistä on helposti saatavilla ajantasaista tietoa.

Kirjoittaja ja kuvat: Satu Massa, satu.massa (at) gmail.com


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Suomen kansallisruoka on ruisleipä

Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saatiin noin 40 000 ääntä, joista reilut sata saapui perinteisellä postikortilla. Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Kansa ja raati samaa mieltä

Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita  muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.

Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Suomi100 -juhlavuosi on ruisleivän vuosi – millainen on sinun ruisleipäsi?

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.

Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Äänestys todisti ruisleivän ikonisen aseman suomalaisten sydämissä. Jokaisella meistä on siihen oma suhteemme ja tarinanne. Rukiin ympärillä tehtävä työ raaka-aineen kotimaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen vahva osaaminen terveysvaikutuksista yhdessä uudentyyppisten napostelutuotteiden kehittämisen kanssa ennustavat rukiille hyvää tulevaisuutta. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.

Käy katsomassa raadin jäsenen tarinoita aiheesta ”Minun ruisleipäni”, ja jaa oma tarinasi tai kuvasi hashtagilla #minunruisleipäni.

ELO-säätiö yhteistyökumppaneineen nostaa jokaisen 12:sta ruoka-aarteesta esiin omana nimikkokuukautenaan. Käy katsomassa www.kansallisruoka.fi sivuilta.

#kansallisruoka #nationalrätt

Video voittajasta ja kuvia kansallisista ruoka-aarteista sekä äänestyksen tulokset.

Lisätietoja:

ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Seija Kurunmäki, johtaja
+358 400 460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
ja
Susanna Haavisto, tiedottaja
susanna.haavisto@elo-saatio.fi, +358 40 5060185

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Anni-Mari Syväniemi, Ruokakulttuuriasiamies
+358 50 5118909, Anni-Mari.Syvaniemi@mtk.fi

Kansallisruokaraati
Raatiin kuuluvat Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Maija Silvennoinen, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula, Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Finnjävel-ravintoloitsija Henri Alén, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, historioitsija ja kirjailija Lasse Lehtinen, Svenska Litteratursälskapetin arkistonhoitaja Yrsa Lindqvist, Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Kim Palhus, Mondo-lehden päätoimittaja Kati Kelola sekä MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

Ehdota Suomen parasta ruokamatkailutuotetta

Hungry for Finland – kansallinen ruokamatkailukilpailu 2017 on nyt avattu.

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Tutustu tarkemmin www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu

Lähiruokakuluttajalle on tärkeää tuntea ruokansa tuottaja

Lähiruoan suosio on vakiintumassa trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat haluavat tietää, missä heidän ruokansa kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Heille on tärkeää kohdata lähiruokatuottajat ja he ovat valmiita maksamaan lähellä tuotetusta ruoasta oikeudenmukaisen korvauksen tuottajalle.

Lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat arvostavat vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tämä käy ilmi Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos) -hankkeen selvityksestä, jossa tarkasteltiin, kuinka suuri osa lähiruoan suosiosta perustuu lopulta itse tuotteeseen, ja kuinka paljon muihin tekijöihin. Selvitys toteutettiin case-yrityksille ja heidän asiakkailleen järjestettyjen verkkokeskustelujen avulla.

– Lähiruokaa kuluttavien asiakkaiden esiin nostamia tekijöitä voidaan pitää lähiruokayritysten ja -verkostojen sosiaalisena pääomana, jota suurempien yritysten on vaikea saavuttaa. Lähiruokayritysten tulisi vaalia näitä tekijöitä oman liiketoimintansa ja menestyksensä eteen, sanoo LähiSos-hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna.

Viime vuosien aikana lähiruokatuotteiden markkinointikanavat ovat siirtyneet nettiin ja vuorovaikutus tapahtuu paljon juuri sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Reko-lähiruokarenkaita on ympäri Suomen toistasataa ja kananmunia myydään Facebookin avulla enemmän kuin yksi kanala pystyy tuottamaan.

– Digitaalinen kehitys on antanut pienille yrityksille loistavat mahdollisuudet kohdata asiakkaansa entistä helpommin. Samoin asiakkaiden on entistä helpompi löytää lähiruoan tuottajat ja toisensa, Erälinna sanoo.

Vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää kuluttajan luottamusta

Lähiruoka yhdistää luontevasti samanhenkisiä kuluttajia. Sosiaalisen median verkostoissa syntyy lähiruokayhteisöjä, joissa jaetaan esimerkiksi vinkkejä, tietoa ja reseptejä. Verkostoissa asiakkaat saavat enemmän tietoa tuotteista kuin kaupassa asioidessaan.

– Sosiaalinen media on pienille yrityksille elinehto jo löydettävyydenkin kannalta, mutta asiakkaille on erityisen tärkeä henkilökohtainen kontakti lähiruokayrittäjän kanssa. Henkilökohtainen vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää asiakkaan luottamusta, Erälinna toteaa.

Kohtaamalla tuottajan asiakas voi varmistua tuotteen alkuperästä ja tuotantotavoista. Erälinnan mukaan on selvää, että tuotannon läpinäkyvyys ja luottamus lisäävät asiakkaan osto- ja maksuhalukkuutta.

Uusia mahdollisuuksia lähiruoan tuottajille ovat erilaiset jakamistalouden mallit, kuten kumppanuusmaatalous. Ne voivat tarjota palveluita ja osaamistaan kiireisille ja tiedostaville kuluttajille. Erälinnan mukaan jakamistalouden avulla voidaan kasvattaa myös ruoan ja sen tuotannon arvostusta.

Uusi verkkojulkaisu antaa vinkkejä lähiruokayrittäjälle

Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja hyödyntämismahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja heidän asiakkaidensa välillä. Selvityksessä on koottu Mikä lähiruoassa koukuttaa? -verkkojulkaisu, www.lähiruokakoukuttaa.fi.

– Verkkojulkaisu on tarkoitettu lähinnä lähiruokayrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville sekä lähiruokaverkostoille. Julkaisussa kerrotaan keskeisistä sosiaalisen pääoman tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä lähiruokayrittäjien menestykselle. Tietoa annetaan myös jakamistalouden tuomista uusista liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista, Erälinna sanoo.

Turun yliopiston koordinoimaa valtakunnallista LähiSos -hanketta toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Kaksivuotista hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju, MTK r.y.

Lisätietoja:
Leena Erälinna, p 040 684 7450, leena.eralinna@utu.fi

Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla. Vuoden lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.  Palkinnon saajaa voi ehdottaa helmikuun loppuun asti. Voittaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla Messukeskuksessa 6.4.2017.

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2. mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.lahiruokaluomu.fi. Vuoden lähiruokateko -palkinnon tuomaristona toimii Messukeskuksen Lähiruoka & Luomu -messujen suunnitteluryhmä, puheenjohtajanaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkinnonsaaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla torstaina 6.4. Messukeskuksessa. 2 000 euron arvoisen palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon voi saada henkilö, yritys tai yhteisö. Palkitsemisen arvoisia ovat muun muassa teot, jossa saaja on raaka-ainevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen tai kehittänyt lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuotevalikoimaa. Myös merkittävät markkinointi- tai viestintäteot lähiruoan puolesta voivat olla Vuoden lähiruokateko -palkinnon arvoisia. Palkintokriteerit esitellään kokonaisuudessaan nettisivuilla.

Lähiruokateko-palkinnon ovat aiemmin saaneet Sodankylän kunnan ruokapalvelut (vuonna 2016), Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman (2015), LähiPuoti Remes (2014) ja keittiömestari Heikki Ahopelto (2013).

Lisätietoja:
Messukeskus, tiedottaja Johanna Suni, p. 040 515 4216, johanna.suni@messukeskus.com

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma järjestetään osana Kevätmessuja 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä samaan aikaan Kevätpuutarha, Oma Koti, OmaMökki ja Sisusta!-messujen kanssa. Messut avoinna to-la klo 10–18 ja su klo 10–17. Liput verkkokaupasta tai ovelta. www.kevatmessut.fi

Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas

Yhä useampi asiakas edellyttää nykyään jonkinlaisen sertifikaatin takeeksi ostamansa elintarvikkeen turvallisuudesta ja esimerkiksi eurooppalaiset kauppaketjut hyväksyvät valikoimiinsa enää vain vähäisessä määrin sertifioimattomia tuotteita. Myös Suomessa on sertifiointivaatimus yleistynyt.

Asiakkaan sertifiointivaatimus on usein se tärkein syy laatujärjestelmän käyttöönottoon yrityksessä. Näin siitäkin huolimatta, että laatujärjestelmän avulla yritykseen saadaan tehokkuutta johtamiseen ja prosesseihin ja hyvää riskienhallintaa tuotantoon. Oppaassa korostetaan siksi asiakkaan vaatimusten selvittämisen tärkeyttä. Opas auttaa ymmärtämään kaupan hankintaprosessia ja siihen vaikuttavia valintakriteereitä, sekä miksi sertifiointijärjestelmät aikoinaan luotiin ja miksi ne ovat yleistymässä kaupan alalla.

Oikean laatujärjestelmän valintaa vaikeuttaa se, että yrityksen asiakkailla voi olla toisistaan poikkeavia laatujärjestelmävaatimuksia.  Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas on laadittu helpottamaan visaista valintatehtävää selkiyttämällä eri laatujärjestelmien käyttötarkoitus. Järjestelmällinen esitystapa auttaa vertailemaan erilaisia laatujärjestelmävaihtoehtoja keskenään, jotta tietää mihin vaihtoehtoihin kannattaa tutustua tarkemmin.

Oppaan ovat kirjoittaneet erityisasiantuntija Katarina Lassheikki ja kasvinsuojelun asiantuntija Hanna Skogster Puutarhaliitosta sekä asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä. Maa- ja metsätalousministeriö on ruokaketjun kehittämisen hankerahoituksella osallistunut oppaan kustannuksiin.

Lataa opas pdf:nä

Painotuotteena julkaisua voi tilata Puutarhaliitosta hintaan 5 euroa/kpl (sis alv) + postituskulut. Tilauskuponki  ja sähköinen julkaisu ovat osoitteessa www.puutarhaliitto.fi kohdassa Julkaisut.

Infotilaisuudet Foodservice-ketjun toimijoille ja elintarvikeyrittäjille jatkuvat

Keväällä tavataan mm. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Tule mukaan!

Ammattikeittiöt ja Foodservice-tukut ovat kiinnostuneita lisäämään paikallisten elintarvikkeiden määrää tarjonnassaan. Tämän asian edistämiseksi Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke järjestää infotilaisuuksia eri puolilla Suomea vuosina 2016-2017.

Jotta ammattikeittiöiden sekä Foodservice-tukkujen lähiruoan kysyntä ja paikallisten yritysten tarjonta voivat kohdata, on heidän tunnettava toinen toistensa toimintatavat nykyistä paremmin. Tällä hetkellä toimitusketjussa tilauksen tekijän (ammattikeittiö), tavarantoimittajan (elintarvikeyritys) ja keräilijän sekä kuljetuksen (Foodservice-tukun) väliset toimintatavat eivät ole tuttuja toisilleen. Se vaikeuttaa toiminnan kehittämistä, vaikka sekä ammattikeittiöissä että tukuissa on halukkuutta ja kiinnostusta paikallisten elintarvikkeiden lisäämiselle tarjonnassaan.

Eri puolilla Suomea järjestettävissä infotilaisuuksissa tutustutaan toisiinsa ja etsitään yhdessä toimintatapoja, joilla yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin. Tilaisuuksissa perehdytään tukkujen toimintaan ”Miten toimin Foodservice-tukkujen kanssa?” -täsmäoppaan avulla ja eri toimijoilla on mahdollisuus kertoa omista toimintatavoistaan. Lisäksi esitellään tavarantoimittajan tuotekortti ja Golli tilaus- ja toimitusjärjestelmä. Tilaisuuksiin kutsutaan Foodservice-tukkuja, ammattikeittiöitä sekä alueen elintarvikeyrittäjiä.

Tässä vaiheessa keväälle 2017 sovitut tilaisuudet (listaa täydennetään myöhemmin):


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Luomun käyttäjän käsikirja on julkaistu

Käsikirjaan on koottu perustiedot luomun hankinnasta, varmentamisesta, käytöstä sekä viestinnästä. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niitä havainnollistetaan piirroksin ja kuvin. Kierrekantisena ja erottuvien välilehtien ansiosta käsikirjaa on helppo käyttää ja asiat löytyvät nopeasti työtehtävien lomassa.

Kirjan tekstit on asiatarkastanut ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Järvenmäen kanssa. Kirja on tarkoitettu luomun käytön perusteokseksi ammattikeittiöille, kaupan alalle sekä myös oppikirjaksi ravitsemis- ja elintarvikealan oppilaitoksiin.

Käsikirjan lisäksi julkaistiin pikaopas Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä. Esitteessä on lyhyesti ja selkeästi, mitä luomutuotteiden hankinnassa ja tuotteita vastaanotettaessa tulee tarkistaa. Siinä tuodaan esille myös tietoja luomuelintarvikkeiden varastoinnista ja valmistamisesta.

Kirja ja pikaopas löytyvät Viesti luomusta oikein -hankkeen kotisivuilta www.mamk.fi/luomuviestinta. Viesti luomusta oikein -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Uuselintarvikeasetus koskee villikasvien käyttöä elintarvike-alan yrityksissä, mutta myös ammattikeittiöissä

Villiruoasta on muodostunut viime vuosina tuoreen, terveellisen ja sesonginmukaisen lähiruoan sanomaa julistava ilmiö. Julkisia keittiöitä kannustetaan tuomaan lautasille paikallista ja sesonkien mukaista ruokaa. Villiruokainnostuksen kasvaessa on viranomaisia kuitenkin mietityttänyt luonnontuotteiden turvallinen käyttö muun muassa ammattikeittiöissä ja ravintoloissa. Tuttujen metsämarjojen ja -sienten lisäksi elintarvikkeissa hyödynnetään yhä enemmän myös luonnonkasveja.

EU:n uuselintarvikeasetuksen (2283/2015) tavoitteena on turvata kuluttajien terveyttä ja sen perusajatus on selkeä: merkittävässä määrin ennen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa eli 15.5.1997 EU-alueella käytetyt elintarvikkeet voidaan käyttöhistoriansa perusteella katsoa turvallisiksi ja luokitella ”ei-uuselintarvikkeiksi” (NOT NF, not novelfood). Uuselintarvikkeet puolestaan ovat – nimensä mukaisesti – uusia, vuoden 1997 jälkeen elintarvikemarkkinoille tulleita tai tulevia tuotteita. Osalla syötävistä villikasveista on olemassa todennettua käyttöhistoriaa perinteisenä ihmisravintona, osalla ei.

Luonnonkasvien turvallisen käytön edistämiseksi Evira laati jo vuonna 2014 listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista ja niille sallituista käyttötavoista. Elintarvikekäytössä olevia villikasveja ajatellen Eviran alun perin alle 40 kasvin luettelo oli liian suppea sekä lajivalikoimansa että etenkin hyväksyttyjen käyttötapojen puolesta. Ihmetystä aiheutti muun muassa se, etteivät esimerkiksi mustaherukan lehdet olleet viralliselta taholta elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä huolimatta siitä, että niitä tiedettiin perinteisesti käytetyn ihmisravintona. Olennaista asiassa oli kuitenkin se, että tarpeellinen käyttöhistoriatieto puuttui viranomaisilta.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) koottiin ja toimitettiin vuoden 2016 aikana Eviralle kasvinosakohtaista aineistoa sekä kotimaisen käyttöhistoriatiedon että muiden maiden kasvilistausten osalta. Viranomaisille toimitetun aineiston perusteella Evira täydensi kasviluetteloaan syyskuun lopussa lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville/kasvinosalle. Tehtävää hyväksyttyjen kasvilajien ja käyttötapojen laajentamiseksi on jäljellä vielä runsaasti, mutta keskustelu jatkuu, ja lisätietoa villikasvien käyttöhistoriasta voidaan toimittaa Eviralle joustavasti jatkossakin.

Elintarvikekäytössä sallittuja ovat muun muassa voikukkien maanpäälliset osat ja juuret, niittysuolaheinän ja maahumalan maanpäälliset osat, vuohenputken ja väinönputken lehdet lehtiruoteineen, kuusen kerkät, nokkosen versot ja lehdet, maitohorsman versot, ruiskaunokin kukat, mustaherukan lehdet ja marjat sekä pettu. Lisäksi useille kasveille on sallittu kansallinen pienimuotoinen käyttö eli yrttitee-, mauste- ja/tai annoskoristekäyttö. Lisätietoa luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä on Eviran www-sivuilla.

Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset -selvitystyöstä tietoa Lapin AMKin www-sivuilla.
Seija Niemi, puh. 040 181 3296, seija.niemi@lapinamk.fi
Johanna Kinnunen, puh. 040 646 2474, johanna.kinnunen@lapinamk.fi

 

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaarin antia

Päivän esitykset ja tallenne

Tallenne seminaarista löytyy täältä https://tem.videosync.fi/aitojamakuja. Videon alta löytyy valikko, josta voi valita halutun puheenvuoron ja video siirtyy siihen kohtaan automaattisesti.

Esitysdiat:

Ohjelma 

Aamupäivällä käsiteltiin lähiruokaan liittyen kestävyyttä, alan uudistuvaa lainsäädännön neuvontaa sekä pk-yritysten viennin tukitoimenpiteitä. Aamupäivän järjesti valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke ja tämä oli toinen lähiruokatoimijat kokoava laaja valtakunnallinen lähiruokafoorumi.

Iltapäivällä julkistettiin Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, joka avaa elintarvikesektorin merkitystä. Tähän liittyen kuultiin myös yrityksen sekä Elintarviketeollisuusliiton puheenvuorot. Viennin kasvumahdollisuuksia ja verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia avasi Finpron katsaus. Iltapäivän järjesti TEM toimialapalvelu.

Päivän esite

Lisätietoja:
Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, leena.hyryla@ely-keskus.fi
Projektipäällikkö Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi
Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi

Lähiruoan koordinaatiohanke
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteuttavan lähiruoan koordinaatiohankkeen
tavoitteena on lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa
alan kilpailukykyä. Lähiruokakoordinaatio sovittaa yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä
lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä sekä vahvistaa lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä
tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa. www.aitojamakuja.fi

Toimialaraportit
Toimialaraportit on analyyttinen ja vuosittain päivitettävä julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan
tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Elintarvikealan toimialalta ilmestyy tänä vuonna yleinen
elintarviketeollisuuden toimialaraportti ja viime vuonna ilmestyi leipomoteollisuuden raportti. www.temtoimialapalvelu.fi/toimialaraportit