Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Ehdotuksia voi jättää 17.3. asti.
Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteystyötä.
Vaikka olisit osallistunut vuosina 2015 tai 2017, osallistu ihmeessä uudestaan!
Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke lähtee maakuntakierrokselle.
Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke kattaa laaja-alaisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämisalat lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista. Yhteistyön tiivistämiseksi ja eri toimijoiden yhteen saattamiseksi järjestetään maakunnalliset Ruoka-ala kasvuun -tilaisuudet. Tilaisuuksiin kootaan yhteen ruoka-alan toimijoita ja mietitään, miten kehittämisaloihin liittyvää toimintaa alueella toteutetaan ja onnistuneita käytäntöjä levitetään. Samalla kuullaan, mitä valtakunnallisesti tällä hetkellä tehdään ja mitä sopivia paloja voidaan poimia oman maakunnan kehittämistoiminnan tueksi.
Ajankohtaisseminaarissa esitellään uutta tietoa maatilojen kehitysnäkymistä ja Suomi syö -tutkimuksesta. Kummassakin esityksessä keskitytään erityisesti lähi- ja luomuruoan näkökulmaan. Toisena kokonaisuutena kuullaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteutettujen luomu- ja lähiruokaohjelmien arvioinnin tuloksista, joiden pohjalta ko. ohjelmia päivitetään ja toteutetaan jatkossa. Yrittäjäpuheenvuoron pitää Simo Larmo Birkkalan tilalta.
Miniseminaari on suunnattu ruokasektorin toimijoille, yrittäjille, kouluttajille, hankkeiden vetäjille, kehittäjille, rahoittajille sekä muille alasta kiinnostuneille. Tilaisuus lähetetään reaaliaikaisesti myös verkossa ja puheenvuorot nauhoitetaan jälkikäteen katsottaviksi ja käytettäviksi.
Miniseminaari klo 12 – 14, puheenjohtajana Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö
Tilaisuuden avaus
Päivi Töyli, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Turun yliopiston Brahea-keskus
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Töyli Kehittämispäällikkö Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi tai 040 189 1929 heidi.valtari@utu.fi tai 0400 487 160
Turun yliopiston Brahea-keskus Turun yliopiston Brahea-keskus
Pyysimme elokuussa Aitoja makuja Facebook-sivulla makumuistoja suomalaisista nimisuojatuotteista. Muistelijoiden kesken arvottiin palkintomatka, Hotelli Punkaharjun sieniviikonloppu 22.-23.9.2018 yhdelle hengelle Saimaan Puruveden rannalla.
Kuva: Marika Lindström (kuviasuomesta.fi)
Nimisuojatuotekilpailun voittaja oli tällä erää elimäkeläinen Anita Laakso. Sieniviikonloppu teki Laaksoon vaikutuksen.
– En ole eläissäni saanut niin hienoja sieniruokia, kehuu Laakso.
Sienestäjien keräämistä sienistä tehtiin seitsemän ruokalajin illallinen – sieniä käytettiin ihan kaikissa ruokalajeissa alkudrinkkiä myöten, johon mukaan oli päässyt pippurirousku.
Viikonloppuna myös tutustuttiin yksityiskohtaisesti moniin uusiin sieniin ja käytiin läpi myrkyllisiä ja syömäkelvottomia sieniä. Viikonlopusta Laaksolle jäi käteen myös muiden osallistujien kesken perustettu viestiryhmä.
Karjalanpiirakoita saksalaisille ystävättärille
Laakson jakama ruokamuisto Aitoja makuja -Facebookissa on tietysti karjalanpiirakasta. Karjalanpiirakka oli ihmisten suosituin makumuisto elokuun kilpailussa ja myös vuonna 2015 järjestetyssä kesäkampanjassa karjalanpiirakka kiri kuluttajien lempituotteeksi suomalaisista nimisuojatuotteista.
– Asuin aikanaan kuusi vuotta Saksassa ja ystäväpiiriini kuului tuttavia ympäri Saksaa. Pääsin näyttämään kädentaitojani usein, sillä Saksassa ei opetettu käsitöitä eikä kotitaloustöitä, Laakso muistelee.
Hän pääsi esittelemään niin korvapuustien leipomisen kuin sukan kantapään neulomisen ystävilleen, mutta suurimman suosion saivat Laakson tekemät karjalanpiirakat. Puhe kansallisruoista inspiroi Laaksoa näyttämään kuinka piirakoita oikein tehdään.
– Päädyin käyttämään pastakonetta, kun mukaani ei sattunut pulikkaa. Piirakoista tuli kuitenkin sellainen succé, että pääsin tekemään niitä kerta toisensa jälkeen, Laakso naurahtaa.
Metsiemme antimet ansaitsevat parempaa arvostusta
Suomalainen kotitalous- ja käsityöopetus on Laaksolle yhä ylpeyden aihe. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa suurempaa arvostusta kotimaisiin sieniin ja marjoihin.
Arvostus ei ole pelkästään Sieniviikonlopun peruja, vaan Laakso sienestää itse ahkerasti ja lähettää kuivattuja kantarelleja ja mustatorvisieniä jopa Englantiin saakka ystävälleen. Ovatpa kuivatut sienet välillä kulkeneet hänen tyttärensä mukana vieläkin kauemmas ympäri maailmaa.
– Muualla maailmassa arvostus suomalaisiin metsän antimiin on kova, niin sen pitäisi olla meillä kotonakin, Laakso pohtii.
Samoilla linjoilla on myös Birgitta Partanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Partanen näkee, että suomalaisissa sienissä ja marjoissa on potentiaalia moneen.
– Suomessa olosuhteet luonnontuotteiden kasvulle ovat ihan omaa luokkaansa! Ilmamme ja maaperämme ovat tutkitusti erittäin puhtaita. Lisäksi luonnontuotteemme kasvavat ilman keinokastelua ja -lannoitusta ja talven pakkasten ansiosta kasvitautien ja tuholaisten torjuntatarvetta ei juurikaan ole, Partanen kehuu.
Luonnontuotteet ovat myös ympäristöystävällisiä, sillä poimintaan saakka niiden hiili- ja vesijalanjälki on nollilla.
Nimisuojatuotteiden tunnettuus on melko alhaisella tasolla. Promo-hankkeen aikana tuotteita tehdään tunnetuiksi mm. videoiden avulla.
Vuoden 2018 alussa käynnistyi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Promo -nimisuojatuotteiden monimedia-hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvien tuotteiden ja niihin liittyvän merkintäjärjestelmän tunnettuutta Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa, sillä kaikki hankkeessa tuotettu aineisto on tarkoitus säilöä aitojamakuja.fi-sivustolle eri toimijoiden vapaaseen käyttöön.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on kuluttajat, sillä nimisuojamerkit ovat käytännössä vähittäispakkauksista löytyviä kuluttajamerkkejä. Merkin tuoma lisäarvo ei luonnollisesti toteudu, jos kuluttaja ei tunne ko. merkkejä. Nimisuojamerkkien tunnettuus kuluttajien keskuudessa on Euroopassa ollut toistaiseksi melko alhaisella tasolla ja hiljattain valmistuneen katsauksen mukaan keskimäärin 20-40 % kuluttajista tunnistaa merkit. EU panostaa tällä hetkellä kuitenkin vahvasti kuluttajille suunnatun informaation välittämiseen mm. sähköisten reaaliaikaisten järjestelmien avulla ja ylläpitämällä nimisuojatuista tuotteista kuluttajille avoimia tietokantoja. Voidaan siis olettaa, että erilaiset kuluttajille suunnatut kampanjat tulevat lisääntymään ja sitä kautta tunnettuus kasvaa koko Euroopassa.
Hankkeen alussa on tehty alkuperämerkkien tunnettuutta Suomessa kartoittava kuluttajakysely yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Kysely toistetaan ennen hankkeen päättymistä syksyllä 2019, jolloin nähdään, onko Promon toimenpiteillä ehditty saada vaikutusta tunnettuuteen. Esimerkiksi Italiassa merkit tunnetaan kuluttajien keskuudessa melko hyvin, koska maassa panostetaan erityisesti kuluttajamainontaan.
Suomalaisia nimisuojatuotteita on tällä hetkellä 12, joista kaksi on alkoholituotteita ja loput maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Tarvetta on ollut kuvalliselle materiaalille ja Promo-hankkeen yksi keskeinen toimenpide on tasokkaan ja yhtenäisen kuva- ja videomateriaalin koostaminen suomalaisista nimisuojatuotteista. Kuva-aineiston tuottamisessa on huomioitu materiaalin soveltuvuus myös matkailukontekstiin ja erilaiset ruokamatkailutoimijat Suomessa voivat hyötyä aineistosta. Stillkuvat ja videot on otettu jo lähes kaikista tuotteista. Puruveden muikun (SMM) osalta kuvaukset toteutetaan talvella 2019, jolloin saadaan kansainvälisestikin ainutlaatuista kuvaa talvinuottauksesta. Kesällä 2018 toteutettiin Aitojamakuja Facebookissa ja Instagramissa mukavasti onnistuneet kampanjat, joissa esiteltiin yksitellen suomalaiset nimisuojatuotteet. Monimediallinen osa hankkeesta pääsee kuitenkin toden teolla käyntiin alkuvuodesta 2019 uunituoreen kuva-aineiston ja videoiden myötä.
Muistutamme lopuksi, että Promo on myös tiedotushanke, joten nimisuoja-asioista tullaan kertomaan mielellään erilaisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin!
Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti
puh. 044-590 6849, email marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi
Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus
puh. 040-189 1929 paivi.toyli@utu.fi
Hunajaa, kananmunia, juureksia, lampaan ja pihvikarjan lihaa ja yllin kyllin kaikkea muuta! Tuotteiden lisäksi yli 200 maatilaa ja maaseutumatkailuyritystä kutsuu kokemaan elämyksiä, nauttimaan sadonkorjuun herkuista ja tutustumaan tilan elämään. Valtakunnallinen Osta tilalta! -päivä järjestetään nyt kolmannen kerran lauantaina 15.9.2018.
Syksyn Aitoja makuja -lehdessä tarjolla tietoa mm. yhteisöllisen elintarvikekehityksen tuloksista ja toimintamallista, kaninlihan markkinatilanteesta ja ruokaviennin ajankohtaisista asioista. Alan kehittämistoiminnan tuloksista kerrotaan kuulumisia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta sekä valtakunnallisesta lähiruoan koordinaatiohankkeesta. Esittelyssä on myös uusia oppaita ja palveluita, joita on tarjolla ruokayrittäjille.
Lähiruoan valtakunnallinen koordinaatiohanke on koonnut markkinointivinkeistä oppaan yrittäjille verkkoon. Oppaassa markkinointitietoutta käsitellään käytännönläheisesti, esimerkkien avulla. Kokonaisuus on suunnattu etenkin pienyrittäjille.
— Lähiruokakilpailuihin liittyvän selvityksen yhteydessä havaitsimme, että yrittäjä voisi hyödyntää kilpailuihin osallistumista vahvemmin oman näkyvyytensä lisäämisessä. Kun myös muissa yhteyksissä markkinointiin kaivattiin vinkkejä, päädyimme koordinaatiohankkeessa kokoamaan materiaalia. Yhteiseen käyttöön sekä yrittäjille että muille toimijoille tehdyn materiaalin koostaminen onkin ydintehtäviämme koordinaatiohankkeessa, toteaa Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Markkinointityötä edullisesti?
Pienyrityksessä markkinointi jää useimmiten yrittäjälle itselleen. Aina kysymys ei kuitenkaan ole hintavista toimenpiteistä, vaan esimerkiksi verkon välityksellä voi tavoittaa asiakasryhmiä monin tavoin, pienilläkin panostuksilla. Vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa kerrotaan muun muassa sisältö- ja jälkimarkkinointia käsittelevissä osioissa. Opas johdattaa myös tiedotteen, yrityksen tarinan ja markkinointisuunnitelman kirjoittamiseen. Markkinointivinkit sisältävät sekä perinteisiä että moderneja markkinoinnin keinoja.
Mielikuvat vaikuttavat myyntiin
Markkinointi ei ole irrallinen osa yritystä, päinvastoin, jopa pukeutuminen ja asiakirjojen ulkonäkö sisältyvät markkinointiin, koska ne luovat mielikuvaa yrityksestä.
— Voidaan sanoa, että kaikki yrityksen toiminta on osa markkinointia, näkyvyyttä ja menekinedistämistä. Kun hetken pysähtyy miettimään asioita, voi monilla pienillä toimenpiteillä saada lisänäkyvyyttä ja uusia asiakkaita. Toivon, että vinkit ovat tässä apuna ja auttavat eteenpäin, muistuttaa projektipäällikkö Päivi Töyli Brahea-keskuksesta.
Elintarvikelainsäädännöstä löytyy paljon joustoa – miten sitä voi käyttää? 3.9. pidetyssä webinaarissa ylitarkastaja Tuuli Koskimies Evirasta avasi asiaa.
Vaikka olisit osallistunut vuosina 2015 tai 2017, osallistu ihmeessä uudestaan!
Follow
