Lehdessä juttuja liittyen brändäykseen, markkinointiviestintään, tunnettuuden lisäämiseen, vastuullisuuteen ja viennin aloittamiseen, unohtamatta tulevia tapahtumia.
Lehti on luettavissa verkkolehtenä https://aitojamakujalehti.fi sekä ladattavissa
pdf:nä (1,1 Mt) ja selattavissa issuu.com:issa
Suomalaisille elintarvikkeille on suurta kansainvälistä kysyntää, kun Business Finlandin Food from Finland -ohjelma avaa markkinoita ympäri maailmaa. Pullonkaulana kasvulle on kuitenkin kysyntää vastaavien elintarvikkeiden rajallinen määrä.
Finnish Food Innovations -ohjelma (FFI) on lähtenyt ratkaisemaan edellä mainittua haastetta luomalla uusia keinoja menestystuotteiden kehittämiseen. Myös pk-sektorin pääsyä vientimarkkinoille on haluttu vauhdittaa.
– Analysoimme, että elintarvikealan tuotekehityksessä on aukkoja, ja siitä FFI-ohjelma sai alkunsa vuonna 2016, ohjelman innovaatiojohtaja Jukka-Pekka Inkinen kertoo.
– Kysyntää suomalaisille tuotteille on, mutta tarjonta on edelleen harvojen, pääasiassa suuren kokoluokan yritysten varassa. Kauppaa tehdään yhä myös liikaa myymällä maailmanluokan raaka-aineita muualle jalostettavaksi, jolloin tuotto menee muualle.
CoDesign ratkaisuna tuotekehityspulmiin
FFI toi yritysten käyttöön uuden systemaattisen tuotekehitystavan, CoDesing -menetelmän, jossa yritykset ja asiantuntijat kehittävät tuotteita yhdessä. Menetelmä tuo myös pienten ulottuville perinteisesti vain suurten yritysten saatavilla olleet tuotekehitysresurssit ja osaamisen.
– Ensimmäisenä CoDesign -menetelmässä nostetaan esille markkinatiedon tärkeys. Syntyy oivaltava näkemys siitä, mikä on niche-markkinatarve ja mistä muodostuu tuotteen uniikkius. Sen jälkeen käydään läpi, miten jalostusarvoa nostetaan ja kuinka suomalainen erikoisosaaminen kytketään tuotteeseen tuomaan lisäarvoa ja kilpailuetua.
CoDesign -työryhmissä tuotekehitykseen osallistuu laaja joukko osaajia poikkitieteellisen tutkimuksen, kuluttajakäyttäytymisen, designin, pakkaussuunnittelun, gastronomian ja vientikaupan aloilta.
– Tuotteisiin syntyy ainutlaatuista lisäarvoa, jota on vaikea jäljitellä, ja joka voidaan väljemmin hinnoitella. Tuotekehitysprosessi nopeutuu, kun olennainen tieto vaihtaa omistajaa ryhmissä. Menetelmä on aikaa ja rahaa säästävä.
FFI mukana kasvattamassa Suomen elintarvikevientiä
Lähes 95 % suomalaisista elintarvikeyrityksistä on alle 50 henkeä työllistäviä mikro- ja pk-yrityksiä (lähde: Lähiruoan koordinointihanke/www.aitojamakuja.fi). Vientitavoitteiden saavuttamiseksi, ja ennenkaikkea viennistä koituvien hyötyjen jakautumiseksi laajasti, vientitoimintaan on tarpeen kytkeä pienetkin tuottajat, mukaan lukien maaseudun pienyritykset. Näiden yritysten aktivoinnilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Myös mikro- ja pk-yritysten pääsy vientimarkkinoille auttaa turvaamaan ruoantuotannon ja elinkeinon harjoittamisen jatkuvuutta läpi maan.
Suomalaisten tuotteiden vahvuuksia ovat muun muassa lyhyet tuotantoketjut, läpinäkyvyys, luonnon raaka-aineiden monipuolinen käyttö ja artesaanityyppiset tuotantoprosessit. Erityisesti pienet yritykset pystyvät nostamaan esille näitä kilpailuetuja tuotteissaan.
Suomi on vahvemmin kasvattamassa elintarvikevientiä FFI-ohjelman ansiosta. Ohjelma on muuttanut alan toimintakulttuuria. Yritykset voivat jatkossa järjestää yhdessä tuotekehitystyöpajoja ja alan kehittäjät saavat mallista uuden työkalun käyttöönsä.
– Yhdessä tehty luova ideointi on voimavara. Saimme pienet toimijat tekemään yhteistyötä ja kasvamaan osiensa summaa suuremmaksi.
Ohjelma aktivoi yrityksiä toimintaan
Uusia tuoteideoita syntyi ohjelman aikana useita satoja. Ohjelmaan osallistuneiden noin 200:n yritysten edustajan joukosta tehdyssä haastatteluotoksessa peräti yli 80 %:a kertoi saaneensa markkinatietoa, joka auttoi heitä kehittämään uusia vientituotteita. Lähes 50 %:a vastaavista oli hyötynyt verkostoitumisesta toisten yritysten tai asiantuntijoiden kanssa, ja yli 40 %:a vastaajista oli tehnyt olemassa oleviin tuotteisiin parannuksia vientikilpailukyvyn lisäämiseksi. Lähes 20 % vastaajista oli pystynyt innovoimaan suoraan hyödyntämiskelpoisia uutuusvientituotteita itselleen.
– Pystyimme luomaan toimintamallin, jota elintarvikeala voi hyödyntää pitkällä aikavälillä. Finnish Food Innovations -ohjelman vaikutus tulee kumuloitumaan vienninedistämisessä monilla tasoilla. Toimintatapa on skaalattavissa myös muuhunkin kuin elintarvikealan innovointiin, Inkinen summaa.
Lisätiedot:
Finnish Food Innovations -ohjelma,
Jukka-Pekka Inkinen, innovaatiojohtaja, + 358 40 500 2896, jukka-pekka.inkinen@fennopromo.fi
Eeva-Liisa Lilja, toimitusjohtaja, + 358 40 833 7727, eeva-liisa.lilja@fennopromo.fi
www.finnishfoodinnovations.fi
facebook.com/finnishfoodinnovations/
FFI:n YouTube-kanava
Twitter @FFI_ohjelma
FINNISH FOOD INNOVATIONS -ohjelma 1.5.2016 – 30.6.2018 opastaa suomalaisia elintarvikealan pk-yrityksiä innovoimaan asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita kansanvälisille markkinoille. Ohjelma auttaa yrityksiä hankkimaan tietoa ulkomaisista markkinamahdollisuuksista ja luomaan tiedon pohjalta uusia tuotekehitysideoita sekä kokoaa poikkitieteellisen osaajaverkoston yritysten tekemän tuotekehityksen tueksi. Ohjelman tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa vientituotteiden määrää, jota suomalaiset elintarvikeyritykset tarjoavat vientimarkkinoille. Ohjelmassa käytetään Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä kehitettyä CoDesign –menetelmää. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Business Finlandin operoiman Food from Finland -kasvuohjelman kanssa. Rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisvaroista. Ohjelma on valtakunnallinen. Päävastuullisena toteuttajana toimii Fennopromo Oy.
Uusi EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan 25.5.2018
Oheisissa tietosuojaselosteissa kerrotaan, miten henkilötietoja käsitellään
Kolmannen kerran järjestettävässä valtakunnallisessa Osta tilalta -tapahtumassa tuhannet lähiruoan ystävät kiertävät maaseudulla ja kotipuutarhoissa tutustumassa ruoan alkuperään ja tuotantotapoihin. Kannustamme kaikkia ruoan tuottajia järjestämään tilallaan tai puutarhassaan avoimien ovien Osta tilalta -päivän.
Tarkoitus on tavoittaa uusia ja vanhoja asiakkaita sekä markkinoida tiloja ja tuotteita. Tilavierailulla asiakkaiden tietämys ruoan tuotannosta lisääntyy, ja samalla tuottajat saavat arvokasta tietoa asiakkaiden toiveista.
Päivä on mitä loistavin kaikenlaisen yhteistyön rakentamiseen. Yhä useampi tila on lähtenyt tapahtuman järjestäjäksi yhteistyössä naapurien kanssa. Yhteistyö auttaa keskittämään markkinointi- ja valmistelutyötä.
Tilat houkuttelevat kävijöitä monella tavalla. Suoramyynnin lisäksi jotkut tilat tarjoavat esimerkiksi mahdollisuutta osallistua sadonkorjaamiseen ja esittelevät toimintaansa. Samana päivänä järjestetään Makumatka Maalle -teemapäivä, joka kutsuu kävijät tutustamaan myös maaseudun matkailuyritysten matkailu- ja elämyspalveluihin.
Mitä aiemmin ruoan tuottaja päättää osallistua, sitä laajemmin ehtii markkinoida ja valmistautua tapahtumaan. Tuottajat markkinoivat tapahtumaa paikallisesti, jonka lisäksi järjestäjäorganisaatiot viestivät valtakunnallisissa medioissa. https://ostatilalta.fi -sivustolta löytyy monipuolisesti vinkkejä tapahtuman järjestämiseen. Tuottajien Facebook-ryhmässä voi vaihtaa ideoita ja ajatuksia muiden tuottajien kanssa. Liity ryhmään Osta tilalta! -päivän tuottajat.
Pähkinänkuoressa
Lisätietoja
Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä: #ostatilalta, #elämystilalla ja #köpavbonden
Facebookissa: Osta tilalta! Köp av bonden!
Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkostopalvelut, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. Maakunnalliset yhteyshenkilöt: Aitojamakuja.fi.
Lähiruokakoordinaatio kutsuu ruoka-alan hankkeita hanketreffeille.
Toiset ruoka-alan hanketreffit järjestetään Huittisissa 24.8.2018 klo 12 – 15. Paikka on Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin Katu 36. Pysäköintipaikkoja on kaupungintalon ympärillä sekä lähialueella. Tilaisuus on maksuton.
Tapahtuma järjestetään samaan aikaan Lauhan lähiruokafestivaalien kanssa (www.facebook.com/Lauhan-L%C3%A4hiruokafestivaali-226202424592937/). Festivaalit avautuvat ko. päivänä klo 14 ja noin klo 16 lähiruokaan liittyvä miniseminaari. Hanketreffien jälkeen kannattaa siis suunnata tutustumaan festivaaleihin ja sen ohjelmaan. Huittisten keskustasta on lähiruokafestivaalien alueelle matkaa noin 10 km.
PÄIVÄN SISÄLTÖ
Päivän tavoitteena on tukea lähiruokaan liittyvien kehittämiskäytäntöjen leviämistä, toimijoiden vuorovaikutusta, kokemusten vaihtoa ja uusien hankeideoiden syntymistä verkottumalla muiden alan kehittäjien kanssa.
KENELLE
Läntisen Suomen hanketreffit ovat erityisesti suunnattu satakuntalaisille, pohjalaisille, pirkanmaalaisille ja keskisuomalaisille hankkeille. Myös muut ovat tervetulleita!
ILMOITTAUTUMINEN
Ilmoittaudu tilaisuuteen 17.8.2018 mennessä http://ty.fi/hanketreffit2408
Kiinan Shanghaihin suuntautuvaan EU:n korkean tason vienninedistämisdelegaatioon on valittu Rovaniemen Kehitys Oy:n vetämä vientihanke Lapland Food Club, jonka luoman brändin alle on koottu useita lappilaisia elintarviketuottajia. Matkalle oli yhteensä 180 hakijaa 24:stä EU-maasta.
Toukokuun 14. päivänä matkaan lähtevässä, maatalouskomissaari Phil Hoganin johtamassa delegaatiossa on mukana Lapland Food Clubin vetäjä Juho Ikonen. Ikonen on noin 70-jäsenisen delegaation ainoa suomalainen kaupallisen puolen edustaja. Mukana on muun muassa maailman tunnetuimpia, eurooppalaisia brändejä kuten Moët & Chandonin shampanja, Parman kinkku ja Torresin viinitalo.
– Olemme arvokkaassa seurassa, joten pääsy mukaan näin korkean tason matkalle osoittaa Lapin herkkujen eteen tehdyn työn tuottavan tulosta. Yhdessä lappilaisten pientuottajien kanssa olemme onnistuneet luomaan kansainvälistä kiinnostusta, uskottavuutta ja potentiaalia omaavan konseptin, brändin ja uuden tuoteperheen, Juho Ikonen kertoo.
EAKR-rahoitteisen Lapland Food Club -vientihankkeen kokoamaan tuoteperheeseen kuuluu mm. marjapohjaisia kastikkeita ja hilloja, marjamarmeladeja, marjoista ja yrteistä valmistettavia eväspatukkoja, yrttipohjaisia ravintolisiä sekä premium-lihatuotteita.
– Brändilupauksemme on maailman puhtaimpien raaka-aineiden hyvät terveysominaisuudet. Olemme myös kiinnittäneet erityistä huomiota raaka-aineiden hankintaan, valmistusprosessiin ja logistiikkaan, jotta pystymme vastaamaan kysyntään ja toimitusvarmuuteen, kertoo Ikonen.
EU:n maatalouskomissaarin vientimatka ajoittuu Kiinan suurimman elintarvikealan tapahtuman, SIAL China 2018 -messujen yhteyteen. Matkaan sisältyy vienninedistämistapahtumia, ennalta sovittuja BtoB-tapaamisia sekä lehdistötilaisuus, jonne on tulossa yli 100 kiinalaista journalistia.
High Level Mission to China
Lapland Food Club
https://laplandfoodclub.com/en/
LISÄTIETOJA:
Lapland Food Club, Rovaniemen Kehitys Oy, juho.ikonen@businessrovaniemi.fi, +358 40 532 6756
Kuvat: Petri Teppo
Ruoka-, matkailu- ja puutuotealan yritys – lähde mukaan myymään ja markkinoimaan Suomea!
Suomi on pääyhteistyökumppani 18.-27.1.2019 Berliinissä pidettävillä maailman suurimmilla ruoka-alan kuluttajamessuilla. Suomalainen puhdas arktinen ruoka puhtaasta luonnosta, kestävä suomalainen metsätalous, vihreän talouden puutuotteet ja Suomi rentouttavana elämys- ja luontomatkailumaana saavat erityistä näkyvyyttä vuoden 2019 messuilla.
Messut keräävät vuosittain 400 000 kävijää, 90 000 ruoka-alan ammattilaista, yli 4 000 median edustajaa ja poliittisia päättäjiä. Tarjolla on siis runsaasti medianäkyvyyttä ja kontakteja sekä Saksassa että kansainvälisesti.
Tutustu tarkemmin esitteestä ja MTK:n esittelymateriaalista.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Maakunta-/ matkailuosastot, suuret elintarvikeyritykset, yhteistyökumppanit:
Klaus Hartikainen, 040 169 2060, klaus.hartikainen@mtk.fi
Pk-yritykset:
Anni-Mari Syväniemi, 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi
Eteläisen Suomen hanketreffejä vietettiin Helsingissä, Lähiruoka & Luomu -messujen yhteydessä. Tilaisuuden teemana oli ravintoloiden sekä ruoka-alan pienyritysten yhteistyö. Avauspuheenvuoron piti kanamunaravintola EGGin yrittäjä, Suvi Widgren. Vaatetusalan yrittäjyydestä ravintolamaailmaan singahtunut Widgren peräänkuulutti verkostoitumista ja brändäystä myös ruoka-alalle. Avauksen siivittämänä ryhmäydyttiin ideariihiin, joissa keskusteltiin muun muassa ruoka-alan pienyritysten kehittämistyöstä.
Tarinalla someen
Läsnäolo sosiaalisessa mediassa, brändäys ja tarinallistaminen ovat tarpeellisia ja paikoin puuttuvia taitoja. Mitä löytyy, kun yrityksen nimi kirjoitetaan googlen hakukenttään? Brändäyksen ensiaskeleita on yrityksen tarinan aukikirjoittaminen. Tarinan punainen lanka toistuu kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Brändin kasvatustyö tehdään kerronnan keinoin. Tarinallistamisen avulla asiakaskokemukseen luodaan sisältöä, merkityksiä ja arvolähtöisyyttä. Vaikka tuote menisikin kaupaksi ilman vipstaakeja, on lisätieto tuotteesta kuluttajalle lisäarvo. Varsinkin ympärivuotiset tuotteet ovat brändäyksen tarpeessa.
”Pakkaus on lupaus, jonka tuote lunastaa”
Tärkeä osa brändiä on visuaalinen ilme, joka näkyy erityisesti pakkauksessa. Pakkaussuunnittelu koetaan kalliiksi ja hankalaksi, mutta hieno pakkaus myy tuotetta. Hanketoteuttajien mielestä panostus pakkaussuunnitteluun maksaa itsensä takaisin myynnissä. Nykyisin suunnittelua ja toteutusta on mahdollista tilata myös edullisemmin ulkomailta.
Yhdeltä luukulta sparraus ja neuvonta
Markkinointityö tuntuu helpommalta, kun sitä pilkotaan pienempiin osiin. Keskusteluissa kävi ilmi, että yritysten tuotteistamisen tueksi tarvittaisiin sparraajia, joiden kanssa uusia ajatuksia voi pyöritellä ja kehittää. Matalan kynnyksen sparrauspalveluille olisi tilausta useammankin hankkeen piirissä. Pohjois-Savossa käynnistyneen Ruokalaakso-hankkeen konseptin monistaminen herätti kiinnostusta. Ruokalaakso neuvoo yrittäjiä yhden luukun periaatteella. Luukun takana löytyy yhteistyötä tekevä palveluverkosto.
Teksti: Tiina Paananen
Seuraavat hanketreffit Lähiruoan läntisen Suomen hanketreffit Huittisissa 24.8.2018. Seuraa Aitojamakuja.fi tapahtumakalenteria!
Lähiruoka & Luomu -tapahtumassa julkistettu Vuoden lähiruokateko on myönnetty paikallisviljelijän ja lounasravintolaketjun väliselle yhteistyölle. 2 000 euron arvoisen, Suomen Messusäätiön rahoittaman palkinnon pokkasivat Messukeskuksessa Stadin puutarhuri ja Juuri Yhtiöt Helsingistä. Lähiruoka & Luomu on osa Kevätmessuja, jotka järjestetään Messukeskuksessa, Helsingissä 12.-15.4.
Vuoden lähiruokateko -palkinto myönnettiin paikallisviljelijän ja lounasravintolatoimijan yhteistyölle. Palkinnon vastaanottivat Stadin puutarhurin puolesta Jan Liesaho ja Juuri Yhtiöistä ravintoloitsija Ilja Björs taustajoukkoineen messujen avajaispäivänä, torstaina. Vuoden lähiruokateko on tunnustus, jonka voi saada henkilö, yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan edistänyt lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.
Raati perustelee valintaansa seuraavasti:
– Stadin puutarhurin ja Juuri Yhtiöiden välinen yhteistyö osoittaa, että luottamuksellinen toiminta pientuottajan ja ammattikeittiön välillä on mahdollista ja ennen kaikkea tehokasta. Kun ammattikeittiö on sitoutunut tuottajan koko sadon ostamiseen, on saatu aikaan kilpailukykyinen hinta- ja logistiikkarakenne. Tämä mahdollistanut jopa 20 000 kg sadon kasvisten käytön vuosittain, jolloin hävikki jää pieneksi tai sitä ei tule lainkaan. Puutarhuri ennakoi ja tiedottaa keittiöitä sadon kypsymisestä, jolloin saadaan aina sesongin parhaat tuotteet pöytään. Ravintolan työntekijät käyvät kesäisin pellolla myös talkootöissä. Moni ravintolayritys ja yrittäjä voisivat ottaa tästä mallia, toteaa raadin puheenjohtaja, lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tunnustus kannustaa jatkamaan lähiruoan parissa
– Stadin puutarhuri on todella iloinen palkinnosta ja huomiosta. Maanviljelijän työ on aika ajoin raskasta ja tällainen palkinto kannustaa puurtamaan lähiruoan ja luomun puolesta entistä sinnikkäämmin – yhteistyössä Juuri Yhtiöiden kanssa tietenkin, toteaa Stadin puutarhurin taustalla oleva Jan Liesaho.
Juuri Yhtiöiden ravintoloitsija on iloinen huomionosoituksesta ja kertoo toiminnan jatkuvan entiseen malliin.
– Kolmen vuoden yhteistyö on jalostunut jokaisena vuonna, ja etsimme jatkuvasti myös parempia tapoja hyödyntää kokonaisuutta. Palkinto on suuri kunnia ja tunnustus pitkäaikaiselle toiminnallemme tuottajien ja erityisesti Stadin puutarhurin kanssa, ja olemme erittäin iloisia, että olemme löytäneet työllemme molempia toimijoita hyödyntävän ja palkitsevan mallin. Palkinto alleviivaa toimintaamme sekä filosofiaamme ja toimii merkkinä siitä työstä, jota olemme jo vuosia tehneet suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämiseksi”, ravintoloitsija Ilja Björs Juuri Yhtiöistä toteaa.
Vuoden lähiruokateon raadissa toimivat lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM, (pj.), ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, kampanjakoordinaattori Aura Lamminparras, Pro Luomu ry, kehittämispäällikkö Heidi Valtari, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Jarmo Myllysilta, Suomen AMT. Raadin sihteerinä toimi tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus Messukeskuksesta.
Lähiruoka & Luomu -tapahtuma on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Messuilla voi tavata tuottajia, keskustella ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista ja samalla oppia uutta suomalaisen ruoan tekemisestä ja tuottamisesta. Mukana olevien lähiruoka- ja luomutuottajien valikoimissa on muun muassa juustoja, viljatuotteita, perinneherkkuja, hampputuotteita, marjajauheita, luomu- ja biodynaamisia öljyjä, kalasäilykkeitä, gluteenittomia leipiä ja leivonnaisia sekä kotimaistan koirien kuivaruokaa.
Facelive-tallenne www.facebook.com/aitojamakuja.fi
Lisätietoja:
Messukeskus, tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus, puh. 050 385 5482, taira.sjoblom-tallus@messukeskus.com
Juuri Yhtiöt, ravintoloitsija Ilja Björs, puh. 040 585 2100, ilja.bjors@juuri.fi
Stadin puutarhuri, Jan Liesaho, puh. 050 321 0223, www.stadinpuutarhuri.fi
lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM, puh. 040 509 8986, kirsi.viljanen@mmm.fi
Tiedolla ja osaamisella kasvuun -hankkeessa on testattu videoita tiedonvälityksen lähettiläinä.
— Meille on tullut positiivista palautetta. On kuulemma kätevää, että videosta voi tarkistaa tietoja uudelleen, kertoo projektipäällikkö Sanna Vähämiko Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Hankkeen äskettäin julkaistu video ”Tarkastamatonta riistanlihaa markkinoille”, on saanut mukavasti katselukertoja.
— Tietysti parasta palautetta on katselukertojen määrä, hän sanoo.
Vähämikon mukaan hankkeessa haetaan koko ajan parasta tiedonvälityksen tapaa. Videolla on mahdollista viestiä selkeästi, lyhyesti ja helposti välitettävässä muodossa. Kolmen minuutin katselu ei haukkaa liian suurta siivua kiireisestä päivästä.
— Halusimme tarjota lyhyeksi ja simppeliksi pureskellun tietopaketin, joka on helpompi sisäistää, kun näkee ja kuulee samalla, hän jatkaa.
Teksti: Tiina Paananen
Follow