Lähiruokakoordinaatiolta markkinointivinkkejä ruokayrityksille

Lähiruoan valtakunnallinen koordinaatiohanke on koonnut markkinointivinkeistä oppaan yrittäjille verkkoon. Oppaassa markkinointitietoutta käsitellään käytännönläheisesti, esimerkkien avulla. Kokonaisuus on suunnattu etenkin pienyrittäjille.

— Lähiruokakilpailuihin liittyvän selvityksen yhteydessä havaitsimme, että yrittäjä voisi hyödyntää kilpailuihin osallistumista vahvemmin oman näkyvyytensä lisäämisessä. Kun myös muissa yhteyksissä markkinointiin kaivattiin vinkkejä, päädyimme koordinaatiohankkeessa kokoamaan materiaalia. Yhteiseen käyttöön sekä yrittäjille että muille toimijoille tehdyn materiaalin koostaminen onkin ydintehtäviämme koordinaatiohankkeessa, toteaa Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Markkinointityötä edullisesti?

Pienyrityksessä markkinointi jää useimmiten yrittäjälle itselleen. Aina kysymys ei kuitenkaan ole hintavista toimenpiteistä, vaan esimerkiksi verkon välityksellä voi tavoittaa asiakasryhmiä monin tavoin, pienilläkin panostuksilla. Vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa kerrotaan muun muassa sisältö- ja jälkimarkkinointia käsittelevissä osioissa. Opas johdattaa myös tiedotteen, yrityksen tarinan ja markkinointisuunnitelman kirjoittamiseen. Markkinointivinkit sisältävät sekä perinteisiä että moderneja markkinoinnin keinoja.

Mielikuvat vaikuttavat myyntiin

Markkinointi ei ole irrallinen osa yritystä, päinvastoin, jopa pukeutuminen ja asiakirjojen ulkonäkö sisältyvät markkinointiin, koska ne luovat mielikuvaa yrityksestä.

— Voidaan sanoa, että kaikki yrityksen toiminta on osa markkinointia, näkyvyyttä ja menekinedistämistä. Kun hetken pysähtyy miettimään asioita, voi monilla pienillä toimenpiteillä saada lisänäkyvyyttä ja uusia asiakkaita. Toivon, että vinkit ovat tässä apuna ja auttavat eteenpäin, muistuttaa projektipäällikkö Päivi Töyli Brahea-keskuksesta.

Markkinointivinkkejä elintarvikeyritykselle -opas (pdf) ja issuu.com:issa

Teksti Tiina Paananen

Eviran webinaarit: elintarvikelainsäädännön joustavuus ja elintarvikeviennin ABC

Eviran ja Lähiruoan koordinaatiohankkeen syyskuun webinaareissa elintarvikelainsäädännöstä ja elintarvikeviennistä.

”Elintarvikeviennin ABC – mitä viennin viranomaisvaatimuksista pitää tietää” 21.9. pidetyssä webinaarissa ylitarkastaja Saara Lönnroth kertoi asiasta.

Elintarvikelainsäädännöstä löytyy paljon joustoa – miten sitä voi käyttää? 3.9. pidetyssä webinaarissa ylitarkastaja Tuuli Koskimies Evirasta avasi asiaa.

 

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Kesäkuu 2018

Ruoan tuottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018
Kolmannen kerran järjestettävässä valtakunnallisessa Osta tilalta -tapahtumassa tuhannet lähiruoan ystävät kiertävät maaseudulla ja kotipuutarhoissa tutustumassa ruoan alkuperään ja tuotantotapoihin. Kannustamme kaikkia ruoan tuottajia järjestämään tilallaan tai puutarhassaan avoimien ovien Osta tilalta -päivän. Lue lisää

Sopivien tuotteiden määrä elintarvikeviennin pullonkaulana: uusi konsepti kiihdyttää viennin kasvua
Suomalaisille elintarvikkeille on suurta kansainvälistä kysyntää, kun Business Finlandin Food from Finland -ohjelma avaa markkinoita ympäri maailmaa. Pullonkaulana kasvulle on kuitenkin kysyntää vastaavien elintarvikkeiden rajallinen määrä. Lue lisää

Kutsu osallistua näytteilleasettajaksi Grüne Woche -messuille Berliinissä 2019
Ruoka-, matkailu- ja puutuotealan yritys – lähde mukaan myymään ja markkinoimaan Suomea! Lue lisää

Uusimmassa Aitoja makuja -lehdessä paljon markkinointiin ja viestintään liittyvää asiaa https://aitojamakujalehti.fi/

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä: mm. Hanketreffit Huittisissa 24.8.

Tilaa uutiskirje

Mukavaa kesää!

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Aitojamakuja.fi tietosuojailmoituksissa kerrotaan, miten henkilötietoja käsittellään:

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

Sopivien tuotteiden määrä elintarvikeviennin pullonkaulana: uusi konsepti kiihdyttää viennin kasvua

Suomalaisille elintarvikkeille on suurta kansainvälistä kysyntää, kun Business Finlandin Food from Finland -ohjelma avaa markkinoita ympäri maailmaa. Pullonkaulana kasvulle on kuitenkin kysyntää vastaavien elintarvikkeiden rajallinen määrä.

Finnish Food Innovations -ohjelma (FFI) on lähtenyt ratkaisemaan edellä mainittua haastetta luomalla uusia keinoja menestystuotteiden kehittämiseen. Myös pk-sektorin pääsyä vientimarkkinoille on haluttu vauhdittaa.

– Analysoimme, että elintarvikealan tuotekehityksessä on aukkoja, ja siitä FFI-ohjelma sai alkunsa vuonna 2016, ohjelman innovaatiojohtaja Jukka-Pekka Inkinen kertoo.

– Kysyntää suomalaisille tuotteille on, mutta tarjonta on edelleen harvojen, pääasiassa suuren kokoluokan yritysten varassa. Kauppaa tehdään yhä myös liikaa myymällä maailmanluokan raaka-aineita muualle jalostettavaksi, jolloin tuotto menee muualle.

CoDesign ratkaisuna tuotekehityspulmiin

FFI toi yritysten käyttöön uuden systemaattisen tuotekehitystavan, CoDesing -menetelmän, jossa yritykset ja asiantuntijat kehittävät tuotteita yhdessä. Menetelmä tuo myös pienten ulottuville perinteisesti vain suurten yritysten saatavilla olleet tuotekehitysresurssit ja osaamisen.

– Ensimmäisenä CoDesign -menetelmässä nostetaan esille markkinatiedon tärkeys. Syntyy oivaltava näkemys siitä, mikä on niche-markkinatarve ja mistä muodostuu tuotteen uniikkius. Sen jälkeen käydään läpi, miten jalostusarvoa nostetaan ja kuinka suomalainen erikoisosaaminen kytketään tuotteeseen tuomaan lisäarvoa ja kilpailuetua.

CoDesign -työryhmissä tuotekehitykseen osallistuu laaja joukko osaajia poikkitieteellisen tutkimuksen, kuluttajakäyttäytymisen, designin, pakkaussuunnittelun, gastronomian ja vientikaupan aloilta.

– Tuotteisiin syntyy ainutlaatuista lisäarvoa, jota on vaikea jäljitellä, ja joka voidaan väljemmin hinnoitella. Tuotekehitysprosessi nopeutuu, kun olennainen tieto vaihtaa omistajaa ryhmissä. Menetelmä on aikaa ja rahaa säästävä.

FFI mukana kasvattamassa Suomen elintarvikevientiä

Lähes 95 % suomalaisista elintarvikeyrityksistä on alle 50 henkeä työllistäviä mikro- ja pk-yrityksiä (lähde: Lähiruoan koordinointihanke/www.aitojamakuja.fi). Vientitavoitteiden saavuttamiseksi, ja ennenkaikkea viennistä koituvien hyötyjen jakautumiseksi laajasti, vientitoimintaan on tarpeen kytkeä pienetkin tuottajat, mukaan lukien maaseudun pienyritykset. Näiden yritysten aktivoinnilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Myös mikro- ja pk-yritysten pääsy vientimarkkinoille auttaa turvaamaan ruoantuotannon ja elinkeinon harjoittamisen jatkuvuutta läpi maan.

Suomalaisten tuotteiden vahvuuksia ovat muun muassa lyhyet tuotantoketjut, läpinäkyvyys, luonnon raaka-aineiden monipuolinen käyttö ja artesaanityyppiset tuotantoprosessit. Erityisesti pienet yritykset pystyvät nostamaan esille näitä kilpailuetuja tuotteissaan.

Suomi on vahvemmin kasvattamassa elintarvikevientiä FFI-ohjelman ansiosta. Ohjelma on muuttanut alan toimintakulttuuria. Yritykset voivat jatkossa järjestää yhdessä tuotekehitystyöpajoja ja alan kehittäjät saavat mallista uuden työkalun käyttöönsä.

– Yhdessä tehty luova ideointi on voimavara. Saimme pienet toimijat tekemään yhteistyötä ja kasvamaan osiensa summaa suuremmaksi.

Ohjelma aktivoi yrityksiä toimintaan

Uusia tuoteideoita syntyi ohjelman aikana useita satoja. Ohjelmaan osallistuneiden noin 200:n yritysten edustajan joukosta tehdyssä haastatteluotoksessa peräti yli 80 %:a kertoi saaneensa markkinatietoa, joka auttoi heitä kehittämään uusia vientituotteita. Lähes 50 %:a vastaavista oli hyötynyt verkostoitumisesta toisten yritysten tai asiantuntijoiden kanssa, ja yli 40 %:a vastaajista oli tehnyt olemassa oleviin tuotteisiin parannuksia vientikilpailukyvyn lisäämiseksi. Lähes 20 % vastaajista oli pystynyt innovoimaan suoraan hyödyntämiskelpoisia uutuusvientituotteita itselleen.

– Pystyimme luomaan toimintamallin, jota elintarvikeala voi hyödyntää pitkällä aikavälillä. Finnish Food Innovations -ohjelman vaikutus tulee kumuloitumaan vienninedistämisessä monilla tasoilla. Toimintatapa on skaalattavissa myös muuhunkin kuin elintarvikealan innovointiin, Inkinen summaa.

Lisätiedot:

Finnish Food Innovations -ohjelma,
Jukka-Pekka Inkinen, innovaatiojohtaja, + 358 40 500 2896, jukka-pekka.inkinen@fennopromo.fi
Eeva-Liisa Lilja, toimitusjohtaja, + 358 40 833 7727, eeva-liisa.lilja@fennopromo.fi

www.finnishfoodinnovations.fi 
facebook.com/finnishfoodinnovations/
FFI:n YouTube-kanava
Twitter @FFI_ohjelma

FINNISH FOOD INNOVATIONS -ohjelma 1.5.2016 – 30.6.2018 opastaa suomalaisia elintarvikealan pk-yrityksiä innovoimaan asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita kansanvälisille markkinoille. Ohjelma auttaa yrityksiä hankkimaan tietoa ulkomaisista markkinamahdollisuuksista ja luomaan tiedon pohjalta uusia tuotekehitysideoita sekä kokoaa poikkitieteellisen osaajaverkoston yritysten tekemän tuotekehityksen tueksi. Ohjelman tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa vientituotteiden määrää, jota suomalaiset elintarvikeyritykset tarjoavat vientimarkkinoille. Ohjelmassa käytetään Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä kehitettyä CoDesign –menetelmää. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Business Finlandin operoiman Food from Finland -kasvuohjelman kanssa. Rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisvaroista. Ohjelma on valtakunnallinen. Päävastuullisena toteuttajana toimii Fennopromo Oy.

Ruoan tuottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018

Kolmannen kerran järjestettävässä valtakunnallisessa Osta tilalta -tapahtumassa tuhannet lähiruoan ystävät kiertävät maaseudulla ja kotipuutarhoissa tutustumassa ruoan alkuperään ja tuotantotapoihin. Kannustamme kaikkia ruoan tuottajia järjestämään tilallaan tai puutarhassaan avoimien ovien Osta tilalta -päivän.

Tarkoitus on tavoittaa uusia ja vanhoja asiakkaita sekä markkinoida tiloja ja tuotteita. Tilavierailulla asiakkaiden tietämys ruoan tuotannosta lisääntyy, ja samalla tuottajat saavat arvokasta tietoa asiakkaiden toiveista.

Päivä on mitä loistavin kaikenlaisen yhteistyön rakentamiseen. Yhä useampi tila on lähtenyt tapahtuman järjestäjäksi yhteistyössä naapurien kanssa. Yhteistyö auttaa keskittämään markkinointi- ja valmistelutyötä.

Tilat houkuttelevat kävijöitä monella tavalla. Suoramyynnin lisäksi jotkut tilat tarjoavat esimerkiksi mahdollisuutta osallistua sadonkorjaamiseen ja esittelevät toimintaansa.  Samana päivänä järjestetään Makumatka Maalle -teemapäivä, joka kutsuu kävijät tutustamaan myös maaseudun matkailuyritysten matkailu- ja elämyspalveluihin.

Mitä aiemmin ruoan tuottaja päättää osallistua, sitä laajemmin ehtii markkinoida ja valmistautua tapahtumaan. Tuottajat markkinoivat tapahtumaa paikallisesti, jonka lisäksi järjestäjäorganisaatiot viestivät valtakunnallisissa medioissa. https://ostatilalta.fi -sivustolta löytyy monipuolisesti vinkkejä tapahtuman järjestämiseen. Tuottajien Facebook-ryhmässä voi vaihtaa ideoita ja ajatuksia muiden tuottajien kanssa. Liity ryhmään Osta tilalta! -päivän tuottajat.

Pähkinänkuoressa

  • Päivän voi järjestää omalla tilalla, naapurin kanssa tai kotipuutarhuri voi myydä satoa omassa pihapiirissään.
  • Ruoan tuottajien ja maaseudun matkailuyritysten ilmoittautuminen: https://ostatilalta.fi.
  • Tuottajien ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 15.9.18 saakka.
  • Ilmoittautuminen on maksutonta.

Lisätietoja
Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä: #ostatilalta, #elämystilalla ja #köpavbonden
Facebookissa: Osta tilalta! Köp av bonden!

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkostopalvelut, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. Maakunnalliset yhteyshenkilöt: Aitojamakuja.fi.

Hanketreffit Huittisissa elokuussa

Lähiruokakoordinaatio kutsuu ruoka-alan hankkeita hanketreffeille.

Toiset ruoka-alan hanketreffit järjestetään Huittisissa 24.8.2018 klo 12 – 15. Paikka on Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin Katu 36. Pysäköintipaikkoja on kaupungintalon ympärillä sekä lähialueella. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuma järjestetään samaan aikaan Lauhan lähiruokafestivaalien kanssa (www.facebook.com/Lauhan-L%C3%A4hiruokafestivaali-226202424592937/). Festivaalit avautuvat ko. päivänä klo 14 ja noin klo 16 lähiruokaan liittyvä miniseminaari. Hanketreffien jälkeen kannattaa siis suunnata tutustumaan festivaaleihin ja sen ohjelmaan. Huittisten keskustasta on lähiruokafestivaalien alueelle matkaa noin 10 km.

PÄIVÄN SISÄLTÖ

Päivän tavoitteena on tukea lähiruokaan liittyvien kehittämiskäytäntöjen leviämistä, toimijoiden vuorovaikutusta, kokemusten vaihtoa ja uusien hankeideoiden syntymistä verkottumalla muiden alan kehittäjien kanssa.

KENELLE

Läntisen Suomen hanketreffit ovat erityisesti suunnattu satakuntalaisille, pohjalaisille, pirkanmaalaisille ja keskisuomalaisille hankkeille. Myös muut ovat tervetulleita!

ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen on päättynyt. Ota yhteyttä heidi.valtari@utu.fi.

Ohjelma pdf:nä

 

Lapland Food Club valittiin Suomen edustajaksi maatalouskomissaarin vientimatkaseurueeseen

Kiinan Shanghaihin suuntautuvaan EU:n korkean tason vienninedistämisdelegaatioon on valittu Rovaniemen Kehitys Oy:n vetämä vientihanke Lapland Food Club, jonka luoman brändin alle on koottu useita lappilaisia elintarviketuottajia. Matkalle oli yhteensä 180 hakijaa 24:stä EU-maasta.

Toukokuun 14. päivänä matkaan lähtevässä, maatalouskomissaari Phil Hoganin johtamassa delegaatiossa on mukana Lapland Food Clubin vetäjä Juho Ikonen. Ikonen on noin 70-jäsenisen delegaation ainoa suomalainen kaupallisen puolen edustaja. Mukana on muun muassa maailman tunnetuimpia, eurooppalaisia brändejä kuten Moët & Chandonin shampanja, Parman kinkku ja Torresin viinitalo.

– Olemme arvokkaassa seurassa, joten pääsy mukaan näin korkean tason matkalle osoittaa Lapin herkkujen eteen tehdyn työn tuottavan tulosta. Yhdessä lappilaisten pientuottajien kanssa olemme onnistuneet luomaan kansainvälistä kiinnostusta, uskottavuutta ja potentiaalia omaavan konseptin, brändin ja uuden tuoteperheen, Juho Ikonen kertoo.

EAKR-rahoitteisen Lapland Food Club -vientihankkeen kokoamaan tuoteperheeseen kuuluu mm. marjapohjaisia kastikkeita ja hilloja, marjamarmeladeja, marjoista ja yrteistä valmistettavia eväspatukkoja, yrttipohjaisia ravintolisiä sekä premium-lihatuotteita.

– Brändilupauksemme on maailman puhtaimpien raaka-aineiden hyvät terveysominaisuudet. Olemme myös kiinnittäneet erityistä huomiota raaka-aineiden hankintaan, valmistusprosessiin ja logistiikkaan, jotta pystymme vastaamaan kysyntään ja toimitusvarmuuteen, kertoo Ikonen.

EU:n maatalouskomissaarin vientimatka ajoittuu Kiinan suurimman elintarvikealan tapahtuman, SIAL China 2018 -messujen yhteyteen. Matkaan sisältyy vienninedistämistapahtumia, ennalta sovittuja BtoB-tapaamisia sekä lehdistötilaisuus, jonne on tulossa yli 100 kiinalaista journalistia.

High Level Mission to China

  • Vienninedistämismatka, jonka järjestää maatalouskomissaari Phil Hogan
  • Hakijoita matkalle 180 organisaatiota 24:sta EU-maasta
  • Etukäteen sovitut myyntitapaamiset kiinalaisten ostajien kanssa
  • Osallistumisen vahvistanut lähes 100 Kiinan median edustajaa
  • Lapland Food Club on Suomen ainoa kaupallinen edustaja
  • Kiinan suurimmat elintarvikemessut http://www.sialchina.com/

Lapland Food Club

  • EAKR-vientihanke, jossa kootaan yhden brändin alle lappilaisia elintarviketuottajia
  • Tuotteet ovat puhtaita jalosteita Lapin marjoista ja villiyrteistä
  • Erikoisuutena myös Northern Lights Beef -lihatuotteet
  • Rovaniemen Kehityksen vetämä hanke tukee hallituksen kärkihankkeena olevaa elintarvikevientiä
  • Primääriset vientialueet Saksa ja Kaukoitä
  • Hankkeen kesto: 01.05.2017 – 31.12.2018
  • Rahoittajat: Lapin Liitto, Rovaniemen kaupunki sekä osallistuvat yritykset

https://laplandfoodclub.com/en/

LISÄTIETOJA:
Lapland Food Club, Rovaniemen Kehitys Oy, juho.ikonen@businessrovaniemi.fi, +358 40 532 6756

Kuvat: Petri Teppo

 

Kutsu osallistua näytteilleasettajaksi Grüne Woche -messuille Berliinissä 2019

Ruoka-, matkailu- ja puutuotealan yritys – lähde mukaan myymään ja markkinoimaan Suomea!

Suomi on pääyhteistyökumppani 18.-27.1.2019 Berliinissä pidettävillä maailman suurimmilla ruoka-alan kuluttajamessuilla. Suomalainen puhdas arktinen ruoka puhtaasta luonnosta, kestävä suomalainen metsätalous, vihreän talouden puutuotteet ja Suomi rentouttavana elämys- ja luontomatkailumaana saavat erityistä näkyvyyttä vuoden 2019 messuilla.

Messut keräävät vuosittain 400 000 kävijää, 90 000 ruoka-alan ammattilaista, yli 4 000 median edustajaa ja poliittisia päättäjiä. Tarjolla on siis runsaasti medianäkyvyyttä ja kontakteja sekä Saksassa että kansainvälisesti.

Tutustu tarkemmin esitteestä ja MTK:n esittelymateriaalista.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Maakunta-/ matkailuosastot, suuret elintarvikeyritykset, yhteistyökumppanit:
Klaus Hartikainen, 040 169 2060, klaus.hartikainen@mtk.fi
Pk-yritykset:
Anni-Mari Syväniemi, 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi

 

Hanketreffeillä puhuttivat verkostot ja brändäys

Eteläisen Suomen hanketreffejä vietettiin Helsingissä, Lähiruoka & Luomu -messujen yhteydessä. Tilaisuuden teemana oli ravintoloiden sekä ruoka-alan pienyritysten yhteistyö. Avauspuheenvuoron piti kanamunaravintola EGGin yrittäjä, Suvi Widgren. Vaatetusalan yrittäjyydestä ravintolamaailmaan singahtunut Widgren peräänkuulutti verkostoitumista ja brändäystä myös ruoka-alalle. Avauksen siivittämänä ryhmäydyttiin ideariihiin, joissa keskusteltiin muun muassa ruoka-alan pienyritysten kehittämistyöstä.

Tarinalla someen

Läsnäolo sosiaalisessa mediassa, brändäys ja tarinallistaminen ovat tarpeellisia ja paikoin puuttuvia taitoja. Mitä löytyy, kun yrityksen nimi kirjoitetaan googlen hakukenttään? Brändäyksen ensiaskeleita on yrityksen tarinan aukikirjoittaminen. Tarinan punainen lanka toistuu kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Brändin kasvatustyö tehdään kerronnan keinoin. Tarinallistamisen avulla asiakaskokemukseen luodaan sisältöä, merkityksiä ja arvolähtöisyyttä. Vaikka tuote menisikin kaupaksi ilman vipstaakeja, on lisätieto tuotteesta kuluttajalle lisäarvo. Varsinkin ympärivuotiset tuotteet ovat brändäyksen tarpeessa.

”Pakkaus on lupaus, jonka tuote lunastaa”

Tärkeä osa brändiä on visuaalinen ilme, joka näkyy erityisesti pakkauksessa. Pakkaussuunnittelu koetaan kalliiksi ja hankalaksi, mutta hieno pakkaus myy tuotetta. Hanketoteuttajien mielestä panostus pakkaussuunnitteluun maksaa itsensä takaisin myynnissä. Nykyisin suunnittelua ja toteutusta on mahdollista tilata myös edullisemmin ulkomailta.

Yhdeltä luukulta sparraus ja neuvonta

Markkinointityö tuntuu helpommalta, kun sitä pilkotaan pienempiin osiin. Keskusteluissa kävi ilmi, että yritysten tuotteistamisen tueksi tarvittaisiin sparraajia, joiden kanssa uusia ajatuksia voi pyöritellä ja kehittää. Matalan kynnyksen sparrauspalveluille olisi tilausta useammankin hankkeen piirissä. Pohjois-Savossa käynnistyneen Ruokalaakso-hankkeen konseptin monistaminen herätti kiinnostusta. Ruokalaakso neuvoo yrittäjiä yhden luukun periaatteella. Luukun takana löytyy yhteistyötä tekevä palveluverkosto.

Teksti: Tiina Paananen

Seuraavat hanketreffit Lähiruoan läntisen Suomen hanketreffit Huittisissa 24.8.2018. Seuraa Aitojamakuja.fi tapahtumakalenteria!