Kevät näkyy kalatiskillä

Useiden kotimaisten kalojen sesonkiaika on juuri nyt. Kannattaa ottaa tilanteesta kaikki hyöty irti ja kokeilla kotimaisia kaloja joko perinteisin tai tuorein ottein.

Kevät on kalasesongin kulta-aikaa. Jäiden lähdettyä vapaana vellova vesi houkuttelee kalat liikkeelle. Maaliskuusta toukokuulle kannattaa suosia ainakin ahventa, kiiskeä, kuhaa, kuoretta ja särkeä. Kotimainen kala on puhdasta ja ravintorikasta ruokaa, jota tulisi syödä ainakin kahdesti viikossa. Varsinkin eri kalalajeja ja valmistustapoja kokeilemalla löytää omat suosikkinsa.

Oulun kupeessa sijaitsevassa Vihiluodon kalassa sesonkien mukaan eläminen on arkipäivää. Yrityksen ravintolassa tarjotaan päivittäin niitä kaloja, joita lähialueen kalastajat saavat. Toki tarjolla on myös norjalaista kalaa, joka varsinkin savustettuna on paikan ehdoton hittituote.

– Kalat tulevat meille lähialueelta eli Perämerestä ja Oulujärvestä. Onhan tämä haastava ala, jossa pitää vain luottaa siihen, että saalista tulee. Sen vuoksi kokkimme ovat oppineet tekemään ruokalistat aamuisin, jolloin tiedämme mitä on sinä päivänä tarjolla, kertoo Vihiluodon kalan toimitusjohtaja Seppo Helanen.

Luonnonkalan arvostus  nousussavihiluodon_kala2

Helasella johtama Vihiluodon kala on 25-vuotias kalan tukku- ja jalostusyritys, joka kolme vuotta sitten avasi myös ravintolan uusien toimitilojen yhteyteen. Helanen on vuosien aikana nähnyt miten kotimaisen luonnonkalan arvostus on noussut.

– Nykyään ollaan valmiita maksamaan villistä kalasta. Silti valitettavasti kalastajat ovat usein tosi tiukilla, sillä saaliit ovat pienenneet ja kalastuksen rajoitukset ajavat heidät tiukoille.

Helanen on jatkuvasti yhteydessä kalastajiin, jotka toimittavat hänelle saalista sitä mukaan kun sitä merestä nostavat. Kotimainen kala on herättänyt kuluttajien huomion terveellisyytensä lisäksi ekologisuudellaan. Vihiluodon kalaankin saaliin matka on Hailuodosta reilu viisikymmentä kilometriä. Samalla kuluttajat pääsevät kokeilemaan myös vähän tuntemattomampia kaloja kuten norssia eli kuoretta.

– Asiakkaat uskaltavat maistaa oudompiakin kaloja ja ne jotka ovat ikänsä kalaa syöneet, ottavat vanhat tutut mielihyvin vastaan. Mutta kyllä siinä on oma haasteensa tehdä kalalajit tunnetuksi.

Kalan terveyshyödyt ovat lyömättömät

Vaikka luonnonkalan arvostus on noussut, suuret massat kulkevat edelleen hinnan perässä. Kotimaisen kalan edut ovat kuitenkin lyömättömät. Sen lisäksi, että kala on terveellistä ja sisältää paljon hyviä rasvoja sekä D-vitamiinia, tuo kotimaisen kalan suosiminen hyötyä myös paikallisille toimijoille työllistymisen kautta.

– Tämä on sitä lähiruokaa, sillä näillä kaloilla on lyhyt matka merestä kuluttajan lautaselle. Siitä myös tietää mistä se on tullut ja mitä se on. Kun syö sesongin mukaan, saa myös vaihtelua, eikä tarvitse kyllästyä yksipuolisuuteen, Helanen toteaa.

Helasen on vaikea valita omaa suosikkikalaansa ja hänelle maistuu niin kuha, siika, ahven kuin hauki. Tärkeintä on, että se on tuoretta ja kotimaista. Tuoreesta kalasta syntyvät myös yrityksen tuotteet, kuten savustettu siika ja paistetut muikut. Niitä kannattaa myös kotikokin kokeilla, sillä maailma on pullollaan hyviä kalareseptejä, eikä raaka-aineita tarvitse kaukaa hakea.

Teksti ja kuvat: Saara Kärki

vihiluodon_kala1

Ammattitapahtumassa kohtasi yritys ja ostaja

Paikallista ruokaa! -lähiruokatreffeillä verkostoiduttiin ja maisteltiin tuotteita sekä tutustuttiin yritysten toimintaan.

Helsingin Messukeskuksen Talvipuutarhassa järjestettiin Gastron yhteydessä oma ammattilaistapahtuma 21.3.2014. Sisäänostajilla oli mahdollisuus tutustua ja maistella paikallisten yritysten tuotteita eri puolilta Suomea. Tapahtumaan osallistui 21 yritystä ja vajaat sata sisäänostajaa. Ammattitapahtuma järjestettiin erillisenä Gastrosta, koska se oli vain lyhyen aikaa, mutta ajankohta Gastron aikaan taas mahdollisti sen, että kävijät voivat yhdistää sekä käynnin tässä tilaisuudessa että vierailla Gastrossa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Aitoja makuja II-hanke, Lähiruokaohjelma ja Ruoka-Suomi -verkosto.

Sisäänostajia olisi voinut tapahtumassa vierailla enemmänkin. Yritykset olivat panostaneet omiin esittelypöytiinsä ja tuoneet tuotteita maistateltavaksi. Yrittäjät kiittelivät, että tilaisuuteen oli helppo tulla, kun perusrakenteet olivat valmiina ja sai vain tuoda paikalle itsensä ja tuotteensa. Lisäksi se, että tapahtuma kesti rajallisen ajan ja oli siten tiivis, sai kiitosta. Kokonaisuudessaan yrittäjiltä saatu palaute oli varsin positiivista ja useampi totesi, että voisi tulla vastaavanlaiseen tapahtumaan uudestaankin ja on hyvä, että tällaisia järjestetään. Yrittäjät näkivät hyväksi myös sen, että oli mahdollisuus tutustua toisten yritysten tuotteisiin ja samalla verkostoitua.

Mikään asia ei ole kerralla valmis ja kehitettävää on myös tilaisuuden järjestämisessä. Muutamat tuotteet olisivat vaatineet lämmittämistä, että tuotteen käyttötarkoitus ja maku olisivat päässeet oikeuksiinsa. Tähän ei ollut mahdollisuutta Talvipuutarhassa. Se, että tapahtuma ei ollut Gastron sisällä, verotti kävijöiden määrää, kun tilaisuuteen piti tulla ihan erikseen ja sinne oli myös vähän haastavaa löytää. Jatkossa vastaavan tilaisuuden kohdalla olisikin tärkeää, että se olisi jonkin tapahtuman sisällä, vaikka olisikin jotenkin erillisesti huomioitu ja rajattu. Lisäksi täytyisi panostaa siihen, että paikalle saataisiin juuri oikeaa kohderyhmää.

Mukana olivat seuraavat yritykset
Hauhalan Hanhifarmi, Ollinmäen Viinitila, Tmi Juvan Hapankaali, Saariston Marjamaa Oy, Kyröntarhat Oy, He-Vi Hasila, Roberts Oy, Kainuun Country Food Oy, Vuokatin Viini Oy, Veraisen Leipomo Oy, Kotilan tila, LAromit Oy, Ritvan herkku, Viskaalin tila ja teurastamo, Pohjolan Peruna Oy, Herkkujuustola Oy, Penttilän tila, Rönnvikin Viinitila, Lapin Maria Oy, Vuonoksen Jäätelö ja Svarfvars – Hyvän Elämän Ruokakauppa Oy.

Lisää tunnelmia ja kuvia Lähiruokaohjelman blogista

paikallista_ruokaa