Aitojamakuja.fi uutiskirje

Elokuu 2014

Vaihtoehtoisia tapoja ostaa suoraan tuottajalta
Haluat ostaa suoraan tuottajalta, mutta et halua lähteä kiertelemään jokaisen tuottajan luona erikseen. Miten tämän yhtälön voi ratkaista? Vaihtoehtoisia ostokanavia löytyy, joista tässä esitellään REKO-malli, ruokapiirit ja ruokaosuuskunnat. Lue lisää

Iloitaan kauden kotimaisista kasviksista!
Elo-syyskuussa kotimaisten kasvisten tarjonta on erityisen runsasta. Kauppojen ja torien hyllyiltä sekä omista puutarhoistakin löytyy kesäporkkanoita, salaatteja, kesäkurpitsaa, punaisiksi kypsyneitä tomaatteja, monenlaisia yrttejä, marjoja ja vaikka mitä. Suurin osa kasviksista on nyt myös maukkaimmillaan. Lue lisää

Perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan
Hiljattain julkaistuun Argumenttipankkiin on koottu kaikki tärkeimmät lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet. Argumentit antavat kuluttajille perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan ja tuottajille eväitä kertoa asiasta. Lue lisää

Maaseudun mahtavin Kauppa-auto tuo maut lähelle
Onko tämä ihan oikea myymäläauto? Kysymys on kuulunut alkukesän aikana lukuisien kiinnostuneiden huulilta, kun he ovat astuneet sisään Maaseudun mahtavimpaan Kauppa-autoon. Lue lisää

Tapahtumia syksyllä 2014

Lähiruoka on bisnes! -seminaari
Tampereella 9.10. Aitoja makuja II ja Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hankkeiden yhteisseminaari. Lue lisää

Aitoja makuja -kiertue maakunnissa

Aitojamakuja.fi esittäytyy tämän vuoden aikana eri puolilla Suomea Aitoja makuja -kiertueella. Tavoitteena on, että saadaan sivustolle lisää näkyvyyttä eri puolilla Suomea ja samalla palautetta sivustosta niin käyttäjiltä kuin sivustolla mukana olevilta yrityksiltä. Palaute on tähän mennessä ollut positiivista ja saatuja kehittämisideoita viedään eteenpäin mahdollisuuksien mukaan.

Seuraavat kiertuekohteet ovat:

Uutisia muualta


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde, jota ylläpitää Aitoja makuja II -hanke. Sivusto lisää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä tietoisuutta alan pientuotannosta.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

 

Lisätietoja:   Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinaattori, puh. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

Äktasmak.fi nyhetsbrev

Augusti 2014

Alternativa sätt att köpa direkt från producenten
Du vill köpa direkt från producenten, men du vill inte åka runt till varje producent var för sig. Hur kan man lösa denna situation? Det finns alternativa köpkanaler och av dem presenteras här REKO-modellen, matkretsar och matandelslag. Läs mer

Vi gläds åt säsongens inhemska grönsaker!
Utbudet av inhemska grönsaker är särskilt stort i augusti-september. På butiks- och torghyllor samt i den egna trädgården finns det sommarmorötter, sallad, zucchini, rödmogna tomater, många slags örter, bär och mycket annat. Dessutom är största delen av grönsakerna som godast nu. Läs mer

Motiveringar till att ansvarsfullt välja närmat
I den nyligen publicerade Argumentbanken har man samlat alla de viktigaste delområdena inom närmatens ekologiska hållbarhet. Argumenten ger konsumenterna motiveringar till att göra ett ansvarsfullt val och välja närmat, samt ger producenterna vägledning i att berätta om ämnet. Läs mer

Landsbygdens häftigaste butiksbil för smakerna närmare
Är det här en alldeles riktig Butiksbil? I början av sommaren frågan har hörts från läpparna på många intresserade när de har stigit in i Landsbygdens häftigaste Butiksbil. Läs mer

Kommande evenemang

Lähiruoka on bisnes! (Närmat är en business!)-seminarium arrangeras 9.10 kl. 10-14.30 i Tammerfors. Seminariet som arrangeras i samarbete med projekten Äkta smaker II och Parasta Pöytään Pirkanmaalta. Läs mer (på finska)

Äkta smaker-turné i landsorten

Under detta år presenterar Aitojamakuja.fi sig på olika platser i Finland i samband med den s.k. Äkta smaker-turnén. Målet är att under turnén öka webbplatsens synlighet på olika områden i Finland och samtidigt få feedback på webbplatsen både från användarna och företagen som finns med på den.

Nästa turnéstopp är:

Nyheter från andra håll

  • Undersökning i projektet ”Ekonomiska effekter av närproducerad mat och främjande av användningen av närproducerad mat i professionella kök på den offentliga sektorn”: Publikation
  • Projektet FOREFOOD: Lähiruokayrittäjän työkirja www.mtt.fi/lahiruokatyokirja
  • Finska naturens dag 30.8., evenemang på ekogårdar luomuailmanmuuta.fi
  • Aktuell information om ekofrågor finns på www.luomu.fi-webbplatsen

Aitojamakuja.fi eller aktasmak.fi-webbplatsen drivs av det riksomfattande Äkta smaker II-projektet (2012-2014), som främjar småföretagares synlighet och sökbarhet samt ökar kännedomen om småskalig produktion av livsmedel. Projektet genomförs inom Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland och det finansieras av Tavastlands ELY-central som ett riksomfattande projekt.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Mer info:     Brahea Centrum vid Åbo Universitet
Päivi Töyli, projektledare, tfn. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinator, tfn. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

Alternativa sätt att köpa direkt från producenten

Du vill köpa direkt från producenten, men du vill inte åka runt till varje producent var för sig. Hur kan man lösa denna situation? Det finns alternativa köpkanaler och av dem presenteras här REKO-modellen, matkretsar och matandelslag.

REKO-modellen

REKO är en modell för handel mellan en grupp producenter och en grupp konsumenter, där man upprättar ett skriftligt köpeavtal mellan producenten och konsumenten för en viss tidsperiod, t.ex. två månader. Producenten levererar de beställda produkterna till en bestämd plats där de kan hämtas på en bestämd tidpunkt, till exempel mellan kl 18 och 19, en gång i veckan. REKO-modellen är kostnadseffektiv och sparar tid för båda parter.

REKO passar dig som till exempel vill köpa färsk, ren och bra mat förmånligt, vill få reda på matens ursprung eller kanske vill gynna lokala ekoprodukter. Med REKO får du färskare mat, du betalar inte för onödig reklam, förpackningar eller transporter och du stödjer ditt närsamhälle. Samtidigt får du en möjlighet att träffa den som producerar din mat, träffa likasinnade och dela gemensamma upplevelser eller exempelvis recept. Att köpa färska säsongsprodukter för också med sig miljöfördelar och du kan stöta på sorter som nödvändigtvis inte finns i vanliga butiker.

Mer information
www.foodia.fi/fi/foodia
www.parastapoytaan.fi/blogi

Matkretsar

I matkretsar beställer en grupp konsumenter tillsammans en större mängd när- och ekoprodukter direkt från lokala producenter. De gemensamma beställningarna görs via en beställningslista en gång i månaden och levereras till matkretsens utdelningsställe på en förbestämd dag då matkretsens medlem hämtar sina beställda produkter. Matkretsarna drivs i allmänhet av frivilliga krafter. Större matkretsar är oftast föreningar, vilket gör att man kan samla in en liten medlemsavgift av medlemmarna för att täcka omkostnaderna.

Fördelar med matkretsen är bl.a. tillgång till färsk och säker när- och ekomat, enkla beställningar, förmånligt pris, högklassiga produkter samt spårbarhet direkt till producenten utan mellanhänder. Typiska produkter som du kan beställa genom matkretsen är till exempel spannmålsprodukter, grönsaker och kryddor. Genom vissa matkretsar kan man även beställa ekokött, ägg, honung eller mjölkprodukter eller exempelvis tvättmedel, utländska ekoprodukter samt rättvis handel-produkter.

Mer information
www.ruokapiiri.fi
www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/ruokapiirit/
www.kehu.fi/fi/sisalto/tekstit/tuote_palvelu/ruokapiiri_tietopaketti_esite.pdf
Jenni Saarinen/Laurea yrkeshögskola, lärdomsprovets processbeskrivning om start av matkretsverksamhet (på finska): http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65678/Saarinen_Jenni.pdf?sequence=1
www.japary.fi/lahiruokaa/

Matandelslag

Ett matandelslag eller andelsjordbruk (Community Supported Agriculture, CSA) är en gemenskap som bildas av jordbrukaren och konsumenterna. I andelslaget säljer jordbrukaren inte sin producerade mat till en partihandel och därifrån vidare till butikskedjan, utan direkt till konsumenterna. Skillnaden jämfört med en matkrets är att jordbrukaren säljer olika slags matandelar som betalas i förväg, oftast i början av våren. De bildar gårdens årliga budget. Mot sin andel får medlemmarna delar av jordbrukarens skörd så långt den räcker.

Modellen har sina risker: om skörden är dålig blir innehållet i skördekorgen litet. Fördelar med andelsjordbruk är att man som medlem av matandelslaget har möjlighet att påverka vad som växer på åkern och även delta i odlandet genom talkoarbete och exempelvis ordnande av skördefester. Dessutom vet de som är delägare i matandelslaget exakt varifrån maten kommer och hur den är odlad, eftersom de även själva kan delta i odlandet. Maten är ren, närproducerad direkt från åkern till det egna köket. Andelslaget kan själv gemensamt och i samråd minimera antalet naturbelastande odlingsmetoder, transporter, förpackningar och mellanhänder, vilket gör att odlingen oftast är mycket naturenlig.

Mer information
Andelsjordbruksplatser på olika håll i Finland ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi
syotavakaupunki.fi/tag/suomen-ruokaosuuskunnat/

Direktförsäljningsguide för producenter är på gång

Direktförsäljningens popularitet ökar ständigt inom olika målgrupper (konsumenter, detaljhandel, matkretsar, restauranger o.s.v.). Med riksomfattande utvecklingsarbete kan man hjälpa företagare och olika målgrupper att mötas på ett bättre sätt. Äkta smak har därför av alla krafter arbetat för småföretagens direktförsäljning och vidareförädling genom att öka dialogen mellan företagarna, kunderna och livsmedelslagstiftningen. Ett konkret exempel på det här är den snart färdigställda direktförsäljningsguiden som ökar företagarnas kompetens i att starta en högklassig direktförsäljning, samt vägleder dem att komma igång med verksamheten. Det finns en framtid i direktförsäljning, om vi bara kommer underfund med det på rätt sätt.

Text: Pauliina Hakanen och Johanna Mattila

 

Vaihtoehtoisia tapoja ostaa suoraan tuottajalta

Haluat ostaa suoraan tuottajalta, mutta et halua lähteä kiertelemään jokaisen tuottajan luona erikseen. Miten tämän yhtälön voi ratkaista? Vaihtoehtoisia ostokanavia löytyy, joista tässä esitellään REKO-malli, ruokapiirit ja ruokaosuuskunnat.

REKO-malli

REKO on tuottaja- ja kuluttajaryhmän väliseen kauppaan tarkoitettu malli, jossa tehdään tuottajan ja kuluttajan välinen kirjallinen ostosopimus tietylle ajanjaksolle, esim. kahdeksi kuukaudeksi. Tuottaja toimittaa tilatut tuotteet noudettavaksi sovitusta paikasta ja sovittuna aikana, esimerkiksi klo 18-19 välillä, kerran viikossa. REKO-malli onkin kustannustehokas ja säästää molempien osapuolten aikaa.

REKO sopii sinulle, joka haluat esimerkiksi ostaa tuoretta, puhdasta ja hyvää ruokaa edullisesti, haluat tietää ruoan alkuperän tai haluat vaikkapa suosia paikallisia luomutuotteita. REKO:n avulla saat tuoreempaa ruokaa, et maksa turhasta mainonnasta, pakkauksista tai kuljetuksista ja tuet lähiyhteisöäsi. Samalla saat mahdollisuuden tavata ruokasi tuottajan, voit tavata ”hengen heimolaisia” ja jakaa yhteisiä kokemuksia tai vaikkapa ruokaohjeita. Tuoreiden sesonkituotteiden ostaminen tuo myös ympäristöetuja ja voit törmätä myös lajikkeisiin, joita ei välttämättä saa tavallisista kaupoista.

Lisätietoja:
www.foodia.fi/fi/foodia
www.parastapoytaan.fi/blogi

Ruokapiirit

Ruokapiirissä joukko kuluttajia tilaa yhdessä suuremman määrän lähi- ja luomutuotteita suoraan paikallisilta tuottajilta. Yhteistilaukset tehdään tilausluettelon perusteella yleensä kerran kuukaudessa, ja toimitetaan ruokapiirin jakelupisteelle ennalta sovittuna päivänä, jolloin ruokapiirin jäsen hakee tilaamansa tuotteet itselleen. Ruokapiirit toimivat yleensä vapaaehtoisvoimin. Isommat ruokapiirit ovat usein yhdistysmuotoisia, jolloin jäseniltä voidaan kerätä pientä jäsenmaksua kulujen kattamiseksi.

Ruokapiirin etuja ovat mm. tuoreen ja turvallisen lähi- ja luomuruoan saanti, tilauksen helppous, edullinen hinta, tuotteiden laadukkuus sekä jäljitettävyys suoraan tuottajalle ilman välikäsiä. Tyypillisiä ruokapiirin kautta tilattavia tuotteita ovat esimerkiksi viljatuotteet, kasvikset ja mausteet. Joidenkin ruokapiirien kautta voi tilata myös luomulihaa, kananmunia, hunajaa tai maitotaloustuotteita tai vaikkapa pesuaineita, ulkomaisia luomutuotteita sekä reilun kaupan tuotteita.

Lisätietoja:
www.ruokapiiri.fi
www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/ruokapiirit/
www.kehu.fi/fi/sisalto/tekstit/tuote_palvelu/ruokapiiri_tietopaketti_esite.pdf
Jenni Saarinen / Laurea amk opinnäytetyön prosessikuvaus ruokapiiritoiminnan käynnistämisestä: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65678/Saarinen_Jenni.pdf?sequence=1
www.japary.fi/lahiruokaa/

Ruokaosuuskunnat

Ruokaosuuskunta eli kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture, CSA) on maanviljelijän ja kuluttajien muodostama yhteisö. Osuuskunnassa viljelijä ei myykään tuottamaansa ruokaa tukulle ja sieltä eteenpäin kaupan ketjulle, vaan suoraan kuluttajille. Ero tavanomaiseen ruokapiiriin on, että viljelijä myy eräänlaisia ruokaosakkuuksia joka maksetaan etukäteen, yleensä alkukeväästä. Niistä muodostuu maatilan vuosittainen budjetti. Osuuttaan vastaan jäsenet saavat viljelijän satoa niin pitkään kuin sitä vain riittää.

Mallissa on riskinsä: jos sato on huono, on satokorin sisältö heikonlainen. Hyviä puolia kumppanuusmaataloudessa on, että ruokaosuuskunnan jäsenenä on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä pellolla kasvaa ja myös osallistua viljelykseen talkoillen ja vaikkapa sadonkorjuujuhlia järjestäen. Lisäksi ruokaosuuskunnassa osakkaana olevat tietävät tarkalleen, mistä ruoka on tullut ja kuinka se on viljelty, koska viljelyyn voi osallistua itsekin. Ruoka on puhdasta, lähellä tuotettua suoraan pellolta omaan keittiöön. Osuuskunta voi itse yhteistuumin ja -toimin minimoida luontoa kuormittavien viljelymenetelmien, kuljetusten, pakkausten ja välikäsien määrää, joten useimmiten viljely on hyvinkin luonnonmukaista.

Lisätietoja:
Kumppanuusmaatalouspaikat eri puolilla Suomea ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi
syotavakaupunki.fi/tag/suomen-ruokaosuuskunnat/

Tuottajille tulossa suoramyynti -ohjeistus

Suoramyynnin suosio kasvaa jatkuvasti eri kohderyhmien keskuudessa (kuluttajat, vähittäiskauppa, ruokapiirit, ravintolat jne.). Valtakunnallisella kehittämistyöllä pystytään auttamaan yrittäjien ja eri kohderyhmien parempaa kohtaamista. Aitoja makuja onkin tehnyt hartiavoimin töitä pienten yritysten suoramyynnin ja jatkojalostuksen eteen lisäämällä vuoropuhelua yrittäjien, asiakkaiden ja elintarvikelainsäädännön välillä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä on pian valmistuva suoramyynti -ohjeistus, joka lisää yrittäjien osaamista laadukkaan suoramyynnin aloittamiseen sekä neuvoo toiminnan alkuun pääsemisessä. Suoramyynnissä on tulevaisuus, kunhan vain oivallamme sen oikein.

Teksti: Pauliina Hakanen ja Johanna Mattila

 

Lähiruoka on bisnes! (Närmat är en business!)-seminarium 9.10 i Tammerfors

Det riksomfattande Äkta smaker II-projektet samt Parasta Pöytään Pirkanmaalta-projektet bjuder in dig till att lyssna på vilket slags landskaps- och riksomfattande utvecklingsarbete som man har gjort för att göra närmaten mer välkänd och få fram lokal mat till konsumenter, professionella kök och butiker. I anförandena går man på djupet med närmatsbusinessens framtidsvyer både från företagarens och utvecklarens perspektiv, samt presenterar tillvägagångssätt och verktyg för att förbättra närmatssektorns konkurrenskraft.

Se ett mer detaljerat program och presentationer av talarna här: Lahiruoka-on-bisnes-09102014.
Lähiruoka on bisnes! (Närmat är en business!)-seminariet arrangeras i samband med NordicFood 2014-mässan i Tammerfors Mäss- och Idrottscenter, www.nordicfoodexpo.fi.

Närmatsseminariet är kostnadsfritt, men kräver en förhandsanmälan före 1.10. Länk till anmälan finns i slutet av programmet.

Suoramyynti on mahdollisuus, infopäivä ruokaketjun kehittäjille 16.9.

Aitoja makuja on yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa koostanut ohjeistuksen suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Ohjeistuksen valtakunnallinen infopäivä ruokaketjun kehittäjille pidetään 16.9. Espoossa, Laurea ammattikorkeakoulussa.

Äkta smak har gjort en guide för småskalig livsmedelsförädling och direktförsäljning tillsammas med MTK och SLC. Den riksomfattande infodagen hölls den 16 september i Esbo, Laurea yrkeshögskolan.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumisohjeet Suoramyynti_ohjelma_16092014

Infodagens program och anmälningsanvisningar Direktforsaljning_program_16092014

Herkkujen Suomessa maakuntien makuja 21.-23.8.

Maakuntien lähiruoka ja olut ovat jo neljättä kertaa esillä Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa Helsingin Rautatientorilla 21.-23.8. Aitojamakuja.fi -pisteessä voit vinkata muillekin hyviä lähiruokakohteita.

HS_suomi

Uudenmaan osastolla pääset tutustumaan uusimaalaisten tuottajien hunaja-, sieni- ja kalatuotteisiin. Osatolla on myös leipää, riistalihaa, silmusalaattia, vihanneksia, lihajalosteita sekä jäätelöä. Erikoisuutena löytyy myös mm. salsaa, kuusenkerkkäsiirappia ja -hyytelöä.  Osaston ruoantekijät tarjoavat herkullista kalaruokaa, grillattuja makkaroita, sienikeittoa sekä makoisia lettuja. Saatavilla on niin pieniä kuin isompiakin ruoka-annoksia, unohtamatta maittavia jälkiruokaherkkuja.

Hämäläiset elintarvikeyritykset tarjoavat osastollaan muun muassa porkkanahilloja, käsintehtyä suklaata, aitoa saunapalvia sekä suomalaisista villitryffelisienistä valmistettuja tuotteita. Näiden herkkujen lisäksi esittelyssä on erilaisia mylly- ja leipomotuotteita, gluteenittomia leivonnaisia sekä mehuja. Paikan päällä nautittavaksi huikopalaksi voi ostaa pieniä herkullisia leipäsiä tai kaurapuuroa eri lisukkeineen.

Varsinais-Suomen osasto on tänä vuonna lyhyt ja ytimekäs, mutta samalla hyvinkin herkullinen. Paikalle saapuu maakunnan hillomestari ruusunterälehtihilloineen ja osastolla saa maistella maittavaa ohrapuuroa. Tarjolla on myös erilaisia makkaratuotteita sekä vuohen- ja lehmänmaitojuustoja.

Pirkanmaan tarjonta on sekoitus perinteitä ja trendikkäitä uutuuksia. Tarjolla on niin ruisleipää kuin alueelle ominaista ohrajauhoista valmistettua maukasta ja rapsakkaa rievää. Osastolta saa myös luomulaatuisia salaatin kastikkeita, raikkaita ituja, gluteenittomia leivonnaisia, erilaisia marjatuotteita, viininlehtikääryleitä tai vaikkapa mausteita ja suklaata. Lisäksi tarjolla on lähi-chiliä, kotimaista spelttiä sekä kvinoaa ja löytyypä myös baari, joka valmistaa katuruokaa pirkanmaalaisista herkuista.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteisellä osastolla myynnissä on mm. ilmakuivattua porsaanlihaa, lammastuotteita, hilloja, hyytelöitä, mehuja ja viime vuodestakin suosittuja läppiä. Läpät ovat piirakoita, joihin on täytteeksi käytetty joko kasviksia tai lampaanlihaa. Osastolla esitellään myös paikallista leipäkulttuuria ja tarjolla on myös makumaistatuksia.

Etelä-Pohjanmaan osastolla myydään sekä herkullisia ruoka-annoksia että tuotteita kotiin viemiseksi. Tarjolla on niin erilaisia liha- ja juustotuotteita kuin leipomo- ja marjatuotteitakin. Osastolta löytyy erikoisuutena mm. paahdettua ja rouhittua pellavaa.

Keskisuomalaiset elintarvikeyritykset, tuottajat ja valmistajat esittelevät alueen parhaita lähiruokaherkkuja. Tarjolla on niin saarijärveläistä kirjolohta, erilaisia lihatuotteita, kastikkeita kuin saaristolaisleipää ja piirakoitakin. Keski-Suomen keittiömestarit valmistavat torstaina ja perjantaina maistiaismenuja, joihin on koostettu herkullinen valikoima keskisuomalaisia tuotteita.

Pohjois-Karjalan osastolla esittäytyy makuelämysten koko kirjo. Osastolla paistetaan jälleen tuhansia aitoja karjalanpiirakoita. Tarjolla on myös mm. sultsinoita, ohrapuolukkarönttösiä, vatruskoja, ruislastuja, pipareita ja mustikkapiiraita, ruisleipää, laaja valikoima gluteenittomia tuotteita, luomujauhoja, marjajalosteita, maatilalla valmistettua jäätelöä, hunajatuotteita ja villisikaa.

Lapin osastolla tarjolla on niin säilykkeitä, savulihoja kuin makkaroitakin kotimaisesta riistasta ja lampaanlihasta. Lisäksi voit maistella erilaisia leipomo- ja konditoriatuotteita sekä marjoista tehtyjä luomumehuja ja smoothieita, hilloja tai vaikkapa marjaviinejä. Osaston lättykahvilassa voi hetkeksi pysähtyä nauttimaan lappilaisista tuotteista valmistettuja täytettyjä ohukaisia ja kahvia. Hiukopalaksi tarjolla on myös esimerkiksi poron kuivalihaa ja Inarinjärven savustettua kalaa.

Monipuolisessa lavaohjelmassa grillataan herkkuja eri puolilta Suomea ja kuullaan eri maakuntien ruokakulttuureista. Lisäksi pureudutaan ruokakasvatukseen monesta eri näkökulmasta.

Kaikki näytteilleasettajat ja aukioloajat www.herkkujensuomi.fi tai Facebookissa www.facebook.com/HerkkujenSuomi

 

Vi gläds åt säsongens inhemska grönsaker!

Utbudet av inhemska grönsaker är särskilt stort i augusti-september. På butiks- och torghyllor samt i den egna trädgården finns det sommarmorötter, sallad, zucchini, rödmogna tomater, många slags örter, bär och mycket annat. Dessutom är största delen av grönsakerna som godast nu.

Populariteten för säsongsbetonad mat talar nog om intresset för mat och viljan att gynna högklassig, närproducerad mat. Som en närmatsbutik formulerar det: säsongsmat har hjärta.

Att följa hjärtat leder ofta även till klimatåtgärder. Att äta enligt årstidsväxlingarna är även vettigt med tanke på minskning av klimatutsläpp. När man gynnar säsongsmat fäster man mer uppmärksamhet än vanligt på grönsaker, som är mer miljövänliga än animaliska produkter.

Sanningen om tomaternas klimatpåverkan

Säsongsmat betyder även det att man undviker energiintensiv matproduktion, till exempel växthusprodukter på vintern. Många finska växthus har visserligen redan övergått till att använda förnyelsebar energi och har på olika sätt lyckats att minska sin energiförbrukning, till exempel med hjälp av led-belysning. Då är exempelvis klimatpåverkan av inhemska tomater på samma nivå som de som importeras från södern (se MTT:s meddelande).

Många förfasar sig framför frukt- och gröntavdelningens hyllor över kinesiska äpplen, chilenska vindruvor och kenyanska ärtor. Om frukt och grönsaker importeras till Finland med båt är klimatutsläppen inte nödvändigtvis särskilt stora trots de långa avstånden. Det kan dock finnas andra problem med produktionen utomlands, till exempel riklig vattenförbrukning och användning av bekämpningsmedel eller orättvis behandling av arbetarna.

kasviskori

Makaronilådan tar paus, fram med en grönsakscocktail

Lägg alltså inhemska, läckra grönsaker på tallriken i stället för den vanliga makaronilådan! På hösten kockar man olika sallader, fylld zucchini, kållåda och bärpajer. På vintern kan man pröva på vad man kan trolla fram av rotfrukter samt odla groddar. Under våren kämpar vi ett tag så får vi sedan njuta av sparris och rabarber och så småningom av sommarens håvor: färskpotatis, grönsaker, jordgubbar med mera.

I Matinformations säsongskalender kan man kontrollera vad som lönar sig att gynna under olika tider.

Finlands miljöcentral och Ruokakesko arrangerar kampanjdagen Kauden kasvikset (Säsongens grönsaker) 15.8 i Egentliga Finland. Under kampanjdagen arrangeras det evenemang i K-supermarketar.

Text:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

Bild: Olli-Pekka Pietiläinen

Iloitaan kauden kotimaisista kasviksista!

Elo-syyskuussa kotimaisten kasvisten tarjonta on erityisen runsasta. Kauppojen ja torien hyllyiltä sekä omista puutarhoistakin löytyy kesäporkkanoita, salaatteja, kesäkurpitsaa, punaisiksi kypsyneitä tomaatteja, monenlaisia yrttejä, marjoja ja vaikka mitä. Suurin osa kasviksista on nyt myös maukkaimmillaan.

Sesonginmukaisen ruuan suosio kertonee kiinnostuksesta ruokaan ja halusta suosia laadukasta, lähellä tuotettua ruokaa. Kuten eräs lähiruokakauppa asian muotoilee: sesonkiruualla on sydän.

Sydämen seuraaminen johtaa usein myös ilmastotekoihin. Vuodenaikojen vaihtelun mukainen syöminen onkin myös ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta järkevää. Sesonkiruokaa suosiessa huomio kiinnittyy tavallista enemmän kasviksiin, jotka ovat eläinperäisiä tuotteita ympäristöystävällisempiä.

Totuus tomaattien ilmastovaikutuksesta

Sesonkiruoka tarkoittaa myös sitä, että vältetään energiaintensiivistä ruuantuotantoa, esimerkiksi kasvihuonetuotteita talvella. Monet suomalaiset kasvihuoneet ovat tosin jo siirtyneet käyttämään uusiutuvaa energiaa ja onnistuneet eri keinoin, esimerkiksi led-valaistuksella, nipistämään energiankulutuksestaan. Tällöin vaikkapa kotimaisten tomaattien ilmastovaikutus on samaa luokkaa kuin etelästä tuotujen (ks. MTT:n tiedote).

Moni päivittelee hevi-osaston hyllyjen edessä kiinalaisia omenoita, chileläisiä viinirypäleitä ja kenialaisia herneitä. Jos hedelmät ja vihannekset tuodaan Suomeen laivalla, ilmastopäästöt eivät välttämättä ole kovinkaan suuret pitkistä etäisyyksistä huolimatta. Tuotantoon saattaa ulkomailla kuitenkin liittyä muita ongelmia, esimerkiksi runsasta vedenkulutusta ja torjunta-aineiden käyttöä tai työntekijöiden epäoikeudenmukaista kohtelua.

Makaronilaatikko tauolle, kasviskimara tilalle
kasviskori
Ympärivuotisen makaronilaatikon sijaan siis kotimaisia, herkullisia kasviksia lautaselle! Syksyllä kokkaillaan erilaisia salaatteja, täytettyjä kesäkurpitsoja, kaalilaatikkoa ja marjapiirakoita. Talvella voi kokeilla, mitä kaikkia juureksista voikaan loihtia ja laittaa idut itämään. Kevätpuolella hetki sinnitellään niin päästään nauttimaan parsasta ja raparperista ja vähitellen kesän antimista: uusista perunoista, vihanneksista, mansikoista ynnä muusta.

Ruokatiedon sesonkikalenterista voi tarkistaa, mitä milloinkin kannattaa suosia.

Suomen ympäristökeskus ja Ruokakesko järjestävät Kauden kasvikset -kampanjapäivän 15.8. Varsinais-Suomessa. Kampanjapäivän aikana järjestetään tapahtumia K-supermarketeissa.

Teksti:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

Kuva: Olli-Pekka Pietiläinen