Aitojamakuja.fi uutiskirje

Elokuu 2014

Vaihtoehtoisia tapoja ostaa suoraan tuottajalta
Haluat ostaa suoraan tuottajalta, mutta et halua lähteä kiertelemään jokaisen tuottajan luona erikseen. Miten tämän yhtälön voi ratkaista? Vaihtoehtoisia ostokanavia löytyy, joista tässä esitellään REKO-malli, ruokapiirit ja ruokaosuuskunnat. Lue lisää

Iloitaan kauden kotimaisista kasviksista!
Elo-syyskuussa kotimaisten kasvisten tarjonta on erityisen runsasta. Kauppojen ja torien hyllyiltä sekä omista puutarhoistakin löytyy kesäporkkanoita, salaatteja, kesäkurpitsaa, punaisiksi kypsyneitä tomaatteja, monenlaisia yrttejä, marjoja ja vaikka mitä. Suurin osa kasviksista on nyt myös maukkaimmillaan. Lue lisää

Perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan
Hiljattain julkaistuun Argumenttipankkiin on koottu kaikki tärkeimmät lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet. Argumentit antavat kuluttajille perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan ja tuottajille eväitä kertoa asiasta. Lue lisää

Maaseudun mahtavin Kauppa-auto tuo maut lähelle
Onko tämä ihan oikea myymäläauto? Kysymys on kuulunut alkukesän aikana lukuisien kiinnostuneiden huulilta, kun he ovat astuneet sisään Maaseudun mahtavimpaan Kauppa-autoon. Lue lisää

Tapahtumia syksyllä 2014

Lähiruoka on bisnes! -seminaari
Tampereella 9.10. Aitoja makuja II ja Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hankkeiden yhteisseminaari. Lue lisää

Aitoja makuja -kiertue maakunnissa

Aitojamakuja.fi esittäytyy tämän vuoden aikana eri puolilla Suomea Aitoja makuja -kiertueella. Tavoitteena on, että saadaan sivustolle lisää näkyvyyttä eri puolilla Suomea ja samalla palautetta sivustosta niin käyttäjiltä kuin sivustolla mukana olevilta yrityksiltä. Palaute on tähän mennessä ollut positiivista ja saatuja kehittämisideoita viedään eteenpäin mahdollisuuksien mukaan.

Seuraavat kiertuekohteet ovat:

Uutisia muualta


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde, jota ylläpitää Aitoja makuja II -hanke. Sivusto lisää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä tietoisuutta alan pientuotannosta.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

 

Lisätietoja:   Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinaattori, puh. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

Vaihtoehtoisia tapoja ostaa suoraan tuottajalta

Haluat ostaa suoraan tuottajalta, mutta et halua lähteä kiertelemään jokaisen tuottajan luona erikseen. Miten tämän yhtälön voi ratkaista? Vaihtoehtoisia ostokanavia löytyy, joista tässä esitellään REKO-malli, ruokapiirit ja ruokaosuuskunnat.

REKO-malli

REKO on tuottaja- ja kuluttajaryhmän väliseen kauppaan tarkoitettu malli, jossa tehdään tuottajan ja kuluttajan välinen kirjallinen ostosopimus tietylle ajanjaksolle, esim. kahdeksi kuukaudeksi. Tuottaja toimittaa tilatut tuotteet noudettavaksi sovitusta paikasta ja sovittuna aikana, esimerkiksi klo 18-19 välillä, kerran viikossa. REKO-malli onkin kustannustehokas ja säästää molempien osapuolten aikaa.

REKO sopii sinulle, joka haluat esimerkiksi ostaa tuoretta, puhdasta ja hyvää ruokaa edullisesti, haluat tietää ruoan alkuperän tai haluat vaikkapa suosia paikallisia luomutuotteita. REKO:n avulla saat tuoreempaa ruokaa, et maksa turhasta mainonnasta, pakkauksista tai kuljetuksista ja tuet lähiyhteisöäsi. Samalla saat mahdollisuuden tavata ruokasi tuottajan, voit tavata ”hengen heimolaisia” ja jakaa yhteisiä kokemuksia tai vaikkapa ruokaohjeita. Tuoreiden sesonkituotteiden ostaminen tuo myös ympäristöetuja ja voit törmätä myös lajikkeisiin, joita ei välttämättä saa tavallisista kaupoista.

Lisätietoja:
www.foodia.fi/fi/foodia
www.parastapoytaan.fi/blogi

Ruokapiirit

Ruokapiirissä joukko kuluttajia tilaa yhdessä suuremman määrän lähi- ja luomutuotteita suoraan paikallisilta tuottajilta. Yhteistilaukset tehdään tilausluettelon perusteella yleensä kerran kuukaudessa, ja toimitetaan ruokapiirin jakelupisteelle ennalta sovittuna päivänä, jolloin ruokapiirin jäsen hakee tilaamansa tuotteet itselleen. Ruokapiirit toimivat yleensä vapaaehtoisvoimin. Isommat ruokapiirit ovat usein yhdistysmuotoisia, jolloin jäseniltä voidaan kerätä pientä jäsenmaksua kulujen kattamiseksi.

Ruokapiirin etuja ovat mm. tuoreen ja turvallisen lähi- ja luomuruoan saanti, tilauksen helppous, edullinen hinta, tuotteiden laadukkuus sekä jäljitettävyys suoraan tuottajalle ilman välikäsiä. Tyypillisiä ruokapiirin kautta tilattavia tuotteita ovat esimerkiksi viljatuotteet, kasvikset ja mausteet. Joidenkin ruokapiirien kautta voi tilata myös luomulihaa, kananmunia, hunajaa tai maitotaloustuotteita tai vaikkapa pesuaineita, ulkomaisia luomutuotteita sekä reilun kaupan tuotteita.

Lisätietoja:
www.ruokapiiri.fi
www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/ruokapiirit/
www.kehu.fi/fi/sisalto/tekstit/tuote_palvelu/ruokapiiri_tietopaketti_esite.pdf
Jenni Saarinen / Laurea amk opinnäytetyön prosessikuvaus ruokapiiritoiminnan käynnistämisestä: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65678/Saarinen_Jenni.pdf?sequence=1
www.japary.fi/lahiruokaa/

Ruokaosuuskunnat

Ruokaosuuskunta eli kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture, CSA) on maanviljelijän ja kuluttajien muodostama yhteisö. Osuuskunnassa viljelijä ei myykään tuottamaansa ruokaa tukulle ja sieltä eteenpäin kaupan ketjulle, vaan suoraan kuluttajille. Ero tavanomaiseen ruokapiiriin on, että viljelijä myy eräänlaisia ruokaosakkuuksia joka maksetaan etukäteen, yleensä alkukeväästä. Niistä muodostuu maatilan vuosittainen budjetti. Osuuttaan vastaan jäsenet saavat viljelijän satoa niin pitkään kuin sitä vain riittää.

Mallissa on riskinsä: jos sato on huono, on satokorin sisältö heikonlainen. Hyviä puolia kumppanuusmaataloudessa on, että ruokaosuuskunnan jäsenenä on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä pellolla kasvaa ja myös osallistua viljelykseen talkoillen ja vaikkapa sadonkorjuujuhlia järjestäen. Lisäksi ruokaosuuskunnassa osakkaana olevat tietävät tarkalleen, mistä ruoka on tullut ja kuinka se on viljelty, koska viljelyyn voi osallistua itsekin. Ruoka on puhdasta, lähellä tuotettua suoraan pellolta omaan keittiöön. Osuuskunta voi itse yhteistuumin ja -toimin minimoida luontoa kuormittavien viljelymenetelmien, kuljetusten, pakkausten ja välikäsien määrää, joten useimmiten viljely on hyvinkin luonnonmukaista.

Lisätietoja:
Kumppanuusmaatalouspaikat eri puolilla Suomea ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi
syotavakaupunki.fi/tag/suomen-ruokaosuuskunnat/

Tuottajille tulossa suoramyynti -ohjeistus

Suoramyynnin suosio kasvaa jatkuvasti eri kohderyhmien keskuudessa (kuluttajat, vähittäiskauppa, ruokapiirit, ravintolat jne.). Valtakunnallisella kehittämistyöllä pystytään auttamaan yrittäjien ja eri kohderyhmien parempaa kohtaamista. Aitoja makuja onkin tehnyt hartiavoimin töitä pienten yritysten suoramyynnin ja jatkojalostuksen eteen lisäämällä vuoropuhelua yrittäjien, asiakkaiden ja elintarvikelainsäädännön välillä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä on pian valmistuva suoramyynti -ohjeistus, joka lisää yrittäjien osaamista laadukkaan suoramyynnin aloittamiseen sekä neuvoo toiminnan alkuun pääsemisessä. Suoramyynnissä on tulevaisuus, kunhan vain oivallamme sen oikein.

Teksti: Pauliina Hakanen ja Johanna Mattila

 

Suoramyynti on mahdollisuus, infopäivä ruokaketjun kehittäjille 16.9.

Aitoja makuja on yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa koostanut ohjeistuksen suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Ohjeistuksen valtakunnallinen infopäivä ruokaketjun kehittäjille pidetään 16.9. Espoossa, Laurea ammattikorkeakoulussa.

Äkta smak har gjort en guide för småskalig livsmedelsförädling och direktförsäljning tillsammas med MTK och SLC. Den riksomfattande infodagen hölls den 16 september i Esbo, Laurea yrkeshögskolan.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumisohjeet Suoramyynti_ohjelma_16092014

Infodagens program och anmälningsanvisningar Direktforsaljning_program_16092014

Herkkujen Suomessa maakuntien makuja 21.-23.8.

Maakuntien lähiruoka ja olut ovat jo neljättä kertaa esillä Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa Helsingin Rautatientorilla 21.-23.8. Aitojamakuja.fi -pisteessä voit vinkata muillekin hyviä lähiruokakohteita.

HS_suomi

Uudenmaan osastolla pääset tutustumaan uusimaalaisten tuottajien hunaja-, sieni- ja kalatuotteisiin. Osatolla on myös leipää, riistalihaa, silmusalaattia, vihanneksia, lihajalosteita sekä jäätelöä. Erikoisuutena löytyy myös mm. salsaa, kuusenkerkkäsiirappia ja -hyytelöä.  Osaston ruoantekijät tarjoavat herkullista kalaruokaa, grillattuja makkaroita, sienikeittoa sekä makoisia lettuja. Saatavilla on niin pieniä kuin isompiakin ruoka-annoksia, unohtamatta maittavia jälkiruokaherkkuja.

Hämäläiset elintarvikeyritykset tarjoavat osastollaan muun muassa porkkanahilloja, käsintehtyä suklaata, aitoa saunapalvia sekä suomalaisista villitryffelisienistä valmistettuja tuotteita. Näiden herkkujen lisäksi esittelyssä on erilaisia mylly- ja leipomotuotteita, gluteenittomia leivonnaisia sekä mehuja. Paikan päällä nautittavaksi huikopalaksi voi ostaa pieniä herkullisia leipäsiä tai kaurapuuroa eri lisukkeineen.

Varsinais-Suomen osasto on tänä vuonna lyhyt ja ytimekäs, mutta samalla hyvinkin herkullinen. Paikalle saapuu maakunnan hillomestari ruusunterälehtihilloineen ja osastolla saa maistella maittavaa ohrapuuroa. Tarjolla on myös erilaisia makkaratuotteita sekä vuohen- ja lehmänmaitojuustoja.

Pirkanmaan tarjonta on sekoitus perinteitä ja trendikkäitä uutuuksia. Tarjolla on niin ruisleipää kuin alueelle ominaista ohrajauhoista valmistettua maukasta ja rapsakkaa rievää. Osastolta saa myös luomulaatuisia salaatin kastikkeita, raikkaita ituja, gluteenittomia leivonnaisia, erilaisia marjatuotteita, viininlehtikääryleitä tai vaikkapa mausteita ja suklaata. Lisäksi tarjolla on lähi-chiliä, kotimaista spelttiä sekä kvinoaa ja löytyypä myös baari, joka valmistaa katuruokaa pirkanmaalaisista herkuista.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteisellä osastolla myynnissä on mm. ilmakuivattua porsaanlihaa, lammastuotteita, hilloja, hyytelöitä, mehuja ja viime vuodestakin suosittuja läppiä. Läpät ovat piirakoita, joihin on täytteeksi käytetty joko kasviksia tai lampaanlihaa. Osastolla esitellään myös paikallista leipäkulttuuria ja tarjolla on myös makumaistatuksia.

Etelä-Pohjanmaan osastolla myydään sekä herkullisia ruoka-annoksia että tuotteita kotiin viemiseksi. Tarjolla on niin erilaisia liha- ja juustotuotteita kuin leipomo- ja marjatuotteitakin. Osastolta löytyy erikoisuutena mm. paahdettua ja rouhittua pellavaa.

Keskisuomalaiset elintarvikeyritykset, tuottajat ja valmistajat esittelevät alueen parhaita lähiruokaherkkuja. Tarjolla on niin saarijärveläistä kirjolohta, erilaisia lihatuotteita, kastikkeita kuin saaristolaisleipää ja piirakoitakin. Keski-Suomen keittiömestarit valmistavat torstaina ja perjantaina maistiaismenuja, joihin on koostettu herkullinen valikoima keskisuomalaisia tuotteita.

Pohjois-Karjalan osastolla esittäytyy makuelämysten koko kirjo. Osastolla paistetaan jälleen tuhansia aitoja karjalanpiirakoita. Tarjolla on myös mm. sultsinoita, ohrapuolukkarönttösiä, vatruskoja, ruislastuja, pipareita ja mustikkapiiraita, ruisleipää, laaja valikoima gluteenittomia tuotteita, luomujauhoja, marjajalosteita, maatilalla valmistettua jäätelöä, hunajatuotteita ja villisikaa.

Lapin osastolla tarjolla on niin säilykkeitä, savulihoja kuin makkaroitakin kotimaisesta riistasta ja lampaanlihasta. Lisäksi voit maistella erilaisia leipomo- ja konditoriatuotteita sekä marjoista tehtyjä luomumehuja ja smoothieita, hilloja tai vaikkapa marjaviinejä. Osaston lättykahvilassa voi hetkeksi pysähtyä nauttimaan lappilaisista tuotteista valmistettuja täytettyjä ohukaisia ja kahvia. Hiukopalaksi tarjolla on myös esimerkiksi poron kuivalihaa ja Inarinjärven savustettua kalaa.

Monipuolisessa lavaohjelmassa grillataan herkkuja eri puolilta Suomea ja kuullaan eri maakuntien ruokakulttuureista. Lisäksi pureudutaan ruokakasvatukseen monesta eri näkökulmasta.

Kaikki näytteilleasettajat ja aukioloajat www.herkkujensuomi.fi tai Facebookissa www.facebook.com/HerkkujenSuomi

 

Iloitaan kauden kotimaisista kasviksista!

Elo-syyskuussa kotimaisten kasvisten tarjonta on erityisen runsasta. Kauppojen ja torien hyllyiltä sekä omista puutarhoistakin löytyy kesäporkkanoita, salaatteja, kesäkurpitsaa, punaisiksi kypsyneitä tomaatteja, monenlaisia yrttejä, marjoja ja vaikka mitä. Suurin osa kasviksista on nyt myös maukkaimmillaan.

Sesonginmukaisen ruuan suosio kertonee kiinnostuksesta ruokaan ja halusta suosia laadukasta, lähellä tuotettua ruokaa. Kuten eräs lähiruokakauppa asian muotoilee: sesonkiruualla on sydän.

Sydämen seuraaminen johtaa usein myös ilmastotekoihin. Vuodenaikojen vaihtelun mukainen syöminen onkin myös ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta järkevää. Sesonkiruokaa suosiessa huomio kiinnittyy tavallista enemmän kasviksiin, jotka ovat eläinperäisiä tuotteita ympäristöystävällisempiä.

Totuus tomaattien ilmastovaikutuksesta

Sesonkiruoka tarkoittaa myös sitä, että vältetään energiaintensiivistä ruuantuotantoa, esimerkiksi kasvihuonetuotteita talvella. Monet suomalaiset kasvihuoneet ovat tosin jo siirtyneet käyttämään uusiutuvaa energiaa ja onnistuneet eri keinoin, esimerkiksi led-valaistuksella, nipistämään energiankulutuksestaan. Tällöin vaikkapa kotimaisten tomaattien ilmastovaikutus on samaa luokkaa kuin etelästä tuotujen (ks. MTT:n tiedote).

Moni päivittelee hevi-osaston hyllyjen edessä kiinalaisia omenoita, chileläisiä viinirypäleitä ja kenialaisia herneitä. Jos hedelmät ja vihannekset tuodaan Suomeen laivalla, ilmastopäästöt eivät välttämättä ole kovinkaan suuret pitkistä etäisyyksistä huolimatta. Tuotantoon saattaa ulkomailla kuitenkin liittyä muita ongelmia, esimerkiksi runsasta vedenkulutusta ja torjunta-aineiden käyttöä tai työntekijöiden epäoikeudenmukaista kohtelua.

Makaronilaatikko tauolle, kasviskimara tilalle
kasviskori
Ympärivuotisen makaronilaatikon sijaan siis kotimaisia, herkullisia kasviksia lautaselle! Syksyllä kokkaillaan erilaisia salaatteja, täytettyjä kesäkurpitsoja, kaalilaatikkoa ja marjapiirakoita. Talvella voi kokeilla, mitä kaikkia juureksista voikaan loihtia ja laittaa idut itämään. Kevätpuolella hetki sinnitellään niin päästään nauttimaan parsasta ja raparperista ja vähitellen kesän antimista: uusista perunoista, vihanneksista, mansikoista ynnä muusta.

Ruokatiedon sesonkikalenterista voi tarkistaa, mitä milloinkin kannattaa suosia.

Suomen ympäristökeskus ja Ruokakesko järjestävät Kauden kasvikset -kampanjapäivän 15.8. Varsinais-Suomessa. Kampanjapäivän aikana järjestetään tapahtumia K-supermarketeissa.

Teksti:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

Kuva: Olli-Pekka Pietiläinen

 

Perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan

Hiljattain julkaistuun Argumenttipankkiin on koottu kaikki tärkeimmät lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet. Argumentit antavat kuluttajille perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan ja tuottajille eväitä kertoa asiasta.

Lähiruoka ja ekologinen kestävyys

Ekologisesti kestävä lähiruoka tukee kansallisia ravitsemussuosituksia terveyden ja ympäristön kannalta. Se edistää paikallisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnon monimuotoisuutta ja paikallisten ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä. Ekologisesti kestävän tuotannon ja jalostuksen ilmasto-, rehevöittämis- ja kemikaalivaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Nämä asiat selviävät äskettäin julkaistusta Argumenttipankista, johon on koottu kaikki tärkeimmät lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet. Argumenttipankki tehtiin osana maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelman rahoittamaa Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hanketta.

lahieko

Hyötyä kuluttajille ja tuottajille

Netistä löytyvää Argumenttipankkia voivat hyödyntää sekä kuluttajat että tuottajat. Oppaaseen on jokaiselta ekologisen kestävyyden osa-alueelta koottu argumentteja, jotka antavat kuluttajille perusteita lähiruoan vastuulliseen valintaan. Argumentit helpottavat arkisissa ruokavalinnoissa kertomalla, miten lähituotteet tukevat ekologista kestävyyttä ja mihin tekijöihin ekologisuutta arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota.

Lähiruoan tuottajat voivat hyödyntää Argumenttipankkia parantamalla vanhoja ja kehittämällä uusia ekologisia kestävyystekijöitä tuotannossaan. Näistä tuottajat voivat kertoa kuluttajille tuotekuvauksissa, kuten tuotannossa käytettävän uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta.

Tietoja selvityshanketta varten kerättiin neljältätoista suomalaiselta lähiruokaketjulta, joihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyrityksiä sekä kauppoja, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri.

Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulut ajalla 1.1.2013 – 30.6.2014.

Kaikkien käytössä oleva argumenttipankki löytyy osoitteesta: www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala/Sivut/lahiruoan-ekologia.aspx

Hankkeen laajempi selvitys julkaistaan verkossa MTT Raporttina elokuussa 2014.

lahieko2

Teksti ja lisätietoja:

projektipäällikkö Leena Erälinna, Turun yliopiston Brahea-keskus
p. 040 684 7450, etunimi.sukunimi@utu.fi

Kuvat: Sari Mäkinen-Hankamäki