Det finns möjligheter i direktförsäljning – äkta smak guide för direktförsäljningen blir färdig

Äkta smak har gjort en guide för småskalig livsmedelsförädling och direktförsäljning tillsammas med SLC och MTK www.aktasmak.fi/direktforsaljning.

Konsumenterna vill kunna spåra maten de köper och äter och direktförsäljningen gör det möjligt. Varannan konsument har köpt livsmedel via direktförsäljningen i fjol (52 %) och över 80 % av dem ska göra det samma i året 2014, enligt den gallup som Suomen Elintarviketieto låtit göra. (TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013).

Direktförsäljningen svarar på konsumenternas efterfrågan tillika som den gynnar företagarna som får större självständighet och ett bättre producentpris för produkterna. Marknadsföringen blir också den mer ändamålsenlig. Hittills har den största stötestenen för främjandet av direktförsäljning av livsmedel varit tolkningar av de lagar som reglerar småskalig livsmedelsverksamhet, uppger företagarna som deltagit i gallupen.

Företagare som planerar att starta tillverkning av livsmedel och/eller gårdsförsäljning kommer att ha nytta av den nya guiden. I guiden besvaras konkreta frågor om hur man kommer igång med verksamheten och vilka tillstånd man behöver för den. Målsättningen är att underlätta påbörjandet av småskalig livsmedelstillverkning och direktförsäljning samt att därigenom svara på konsumenternas efterfrågan.

Informationen om guiden sprids efter tillfället ut till regionerna och till företagen. Kommande evenemang

KoneAgria (Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari), Jyväskylä 8.10.
Norra Savolax 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminariet, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi 22.10. klockan 12-15
Hollola 29.10.
Åbo 11.11.
Luumäki 12.11. klockan 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tammerfors, Ahlman 27.11.
Hyvinge, Knehtilän tila 3.12. Hyvinge0312
Lojo, Koivulan kartano 4.12. Lojo0412
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajana 10.12.

Man ska komplettera information och evenemangplatser senare. Följ annonser i www.äktasmak.fi och www.facebook.com/aitojamakuja.fi

För mera information:
Äkta Smak II: Johanna Mattila, 040 565 8121, johanna.mattila@utu.fi Åbo universitets Brahea-central
SLC r.f.: Johan Åberg, 040 523 3864, johan.aberg@slc.fi
MTK ry.: Anni-Mari Syväniemi, 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi , MTK ry

New guidelines for direct sales help entrepreneurs and consumers

True Flavours has worked with the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) and the Central Union of Swedish-speaking Agricultural Producers in Finland (SLC) to put together guidelines for entrepreneurs on starting direct sales and food processing.

Consumers are looking for short, easily traceable delivery chains, and direct sales are an answer. One in two consumers has purchased food directly from the producer in the past year (52%) and over 80% intend to do so in the next year (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2013)

For entrepreneurs, direct sales offer opportunities for better producer pricing, independence in planning the running of your own business and better targeted, resource efficient marketing. Partly for this reason, agricultural businesses are even more interested than ever in starting direct sales (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2014).

One major question and stumbling block in promoting direct sales has been the different interpretations of food legislation for small-scale, low-risk operation. This has also been raised by agricultural entrepreneurs themselves (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2014).

For this reason, the prime purpose of the direct sales guidelines is to serve as a tool for entrepreneurs planning direct sales and/or food processing activities. The guidelines answer the questions: How do I start? What permits do I need? Who can I sell my products to and how much can I sell? One major aim is to lower the threshold of entrepreneurs for launching direct sales of their products, starting processing activities and to meet ever-increasing market demand. Explore the guidelines here: www.aitojamakuja.fi/suoramyynti (in Finnish and Swedish so far)

After the event, the guidelines will be launched to businesses at regional events, including

KoneAgriassa Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari, Jyväskylä 8.10.
Pohjois-Savo 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminaari, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi  22.10. klo 12-15
Hollola 29.10.
Turku 11.11.
Luumäki 12.11., klo 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tampere, Ahlman 27.11.
Hyvinkää, Knehtilän tila  3.12. Hyvinkaa
Lohja, Koivulan kartano 4.12. Lohja
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajaani 10.12.

There will be additional event days and programmes will be set out in more detail. Check announcements at www.trueflavours.fi and www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Lammasta suoraan laitumelta pöytään

Tilan elämä ja lampaiden kuulumiset halutaan tuoda mahdollisimman lähelle asiakkaita, joten omat verkkosivut ovat tärkeässä roolissa suoramyynnissä.

oulujoen_karitsa1
Oulujoen Karitsan tilan laumanvartijakoirat Mona ja Ella laumansa keskellä

Oulujoen Karitsa on utajärveläinen lammastila, joka myy karitsalihaa suoramyyntinä kuluttajille. Lampuri Riikka Juntunen pitää tärkeänä, että heidän toimintansa on mahdollisimman läpinäkyvää, jotta asiakkaat tietävät mitä he saavat. Kaikki toiminta, mikä näkyy ulospäin, on suoramyynnin kannalta olennaista. Asiakkaansa yritys on löytänyt netin ja verkkosivujen kautta.

– Kaikki eivät tietenkään käytä verkkoa, joten sanomalehtimainoksilla on myös merkityksensä, mutta pääasia on kyllä internetillä. Siellä meidän toimintaamme voi tutustua esimerkiksi blogimme kautta, Juntunen kertoo.

Lähiruoan kiihtyvä suosio näkyy tilalla lisääntyneenä kiinnostuksena. Siksi Juntunen kokee alueella kasvavan tuottajamäärän positiivisena asiana. Yhteistyö eri tilojen välillä palvelee kaikkia ja sen avulla voidaan ratkoa samoja ongelmia, joita jokainen työssään kohtaan.

– Tiedän, että Oulun seudulle on tulossa lisää yrittäjiä, mutta kyllä tänne mahtuu. Sitä mukaan kun ihmiset oppivat tekemään lampaasta ruokaa, kasvaa sen kulutuskin. Samalla me pystymme viemään teuraskuljetukset yhdessä. Silloin ei tarvitse viedä kaikkia kerralla, eikä tarvitse viedä liian pieniä eikä kasvattaa karitsoita liian suuriksi, Juntunen summaa.

oulujoen_karitsa3Insinööristä lammastilalliseksi

Juntunen on alunperin koulutukseltaan insinööri. Muutama vuosi sitten hän vuokrasi enoltaan pienen osan pelloista. Lisäksi Juntunen käyttää laidunalueina muun muassa metsälaitumia ja erilaisia maisemanhoitokohteita. Paluu synnyinpaikkakunnalle ja halu työllistyä sinne ajoivat alan vaihtoon. Uuden opettelussa on ollut paljon tekemistä, mutta Juntunen ei pidä mitään ylitsepääsemättömänä.

– Juuri puhuimme toisen lampurin kanssa, että miten monta lippulappusta saa täyttää myyntilupien saamiseksi. Ei se mikään mahdoton tehtävä ole, kunhan tekee paperit oikein ja huolehtii, ettei kylmäketju katkea.

Oulujoen Karitsassa elintarvikehuoneisto on liikkuva peräkärry. Juntunen käyttää sitä pelkästään lihojen noutamiseen teurastamolta ja niiden kuljettamiseen asiakkaille. Ilman elintarvikehuoneistoa kuluttajien pitäisi itse hakea lihansa teurastamolta, joka taas vaatisi heiltä lisää henkilökuntaa huolehtimaan myynnistä.

Tärkeä tietää mitä ostaa

Juntunen kehuu tilojen välistä yhteistyötä rakentavaksi. Yrittäjät jakavat keskenään vinkkejä, eikä kenenkään tarvitse opetella kaikkea kantapään kautta. Tärkeintä myyntityössä on pitää sovituista asioista kiinni. Teurastamon kiireistä johtuen lihan toimitusajankohdasta ei pystytä aina pitämään tiukasta kiinni, vaikka siihen pyritään.

– Asiakkaalle olisi tärkeää tietää milloin liha tulee. On tärkeä tietää ennalta teurastusajankohta ja myös lihan toimitusaika. Teurastamoilta se vaatii myös pysymistä aikatauluissa.

Yrittäjä pyrkii tuomaan tilan elämän ja lampaiden kuulumiset mahdollisimman lähelle asiakkaita. Juntuselle on tärkeää, että asiakkaat voivat käydä blogista katsomassa kuvia lampaista ja lukemassa niiden kuulumisia. Näin hän saa tuotua niiden hyvinvoinnin lähelle lihan ostajia.

oulujoen_karitsa2

Teksti: Saara Kärki
Kuvat: Riikka Juntunen

 

Uusi suoramyynnin ohjeistus palvelee yrittäjiä ja kuluttajia

Aitoja makuja on yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa koostanut yrittäjille ohjeistuksen suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen.

Kuluttajat kaipaavat lyhyitä, helposti jäljitettäviä toimitusketjuja, johon suoramyynti tarjoaa vastauksen. Joka toinen kuluttaja on ostanut ruokaa suoramyynnin kautta viime vuoden aikana (52 %) ja yli 80 % heistä aikoo tehdä niin seuraavanakin vuonna (Suomen Gallup Elintarviketieto 2013).

Toisaalta yrittäjälle suoramyynti luo mahdollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen oman yrityksen toiminnan suunnittelussa sekä kohdennetumpaan resurssitehokkaaseen markkinointiin. Muun muassa tämän vuoksi maatalousyrittäjät ovat entistä kiinnostuneempia suoramyynnin aloittamisesta (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).

Yksi iso kysymysmerkki ja kompastuskivi suoramyynnin edistämiseksi ovat olleet elintarvikelainsäädännön erilaiset tulkinnat pienimuotoiselle, vähäriskiselle toiminnalle. Tämä on noussut esiin myös maatalousyrittäjien keskuudessa (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).

Tämän vuoksi suoramyyntiohjeistuksen ensisijaisena tarkoituksena onkin toimia työkaluna suoramyyntiä ja/tai elintarvikkeiden jatkojalostustoimintaa suunnittelevalle yrittäjälle. Oheistus vastaa kysymyksiin: Miten pääsen alkuun? Mitä lupia tarvitsen? Kenelle ja kuinka paljon voin tuotteitani myydä? Suurena tavoitteena on madaltaa yrittäjien kynnystä aloittaa tuotteiden suoramyynti ja jalostustoiminta sekä vastata yhä kasvavien markkinoiden kysyntään. Tutustu suoramyynnin ohjeistukseen: www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Tilaisuuden jälkeen ohjeistukset jalkautetaan yrityksille maakuntakohtaisissa tilaisuuksissa, joita pidetään mm.
KoneAgriassa Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari, Jyväskylä 8.10.
Pohjois-Savo 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminaari, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi  22.10. klo 12-15
Hollola 29.10.
Turku 11.11.
Luumäki 12.11., klo 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tampere, Ahlman 27.11.
Hyvinkää, Knehtilän tila  3.12. Hyvinkaa
Lohja, Koivulan kartano 4.12. Lohja
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajaani 10.12.

Tapahtumapäiviä tulee lisää ja ohjelmat tarkentuvat. Seuraa ilmoittelua www.aitojamakuja.fi -sivuilla ja www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Lisätietoja:
Aitoja makuja II: Johanna Mattila, 040 565 8121, johanna.mattila@utu.fi Turun yliopiston Brahea keskus
MTK ry.: Anni-Mari Syväniemi, 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi , MTK ry
SLC r.f.: Johan Åberg, 040 523 3864, johan.aberg@slc.fi

 

Äktasmak.fi nyhetsbrev

Oktober 2014

Det finns möjligheter i direktförsäljning – äkta smak guide för direktförsäljningen blir färdig
Äkta smak har gjort en guide för småskalig livsmedelsförädling och direktförsäljning tillsammas med SLC och MTK www.aktasmak.fi/direktforsaljning. Informationen om guiden sprids efter tillfället ut till regionerna och till företagen. Läs mer

Broilerfilé vinner över köttbullar i klimattävlingen
Lunchalternativen är broilerfilé, köttbullar, laxsås och batatsoppa idag. Vilken skulle du välja? Vad skulle du helst vilja ha? Vilken har det minsta klimatavtrycket? Läs mer

På Vesankas daghem-skola äter man lokal fisk och morot
Under sommaren 2014 startades i Jyväskylä projektet Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin (Närmat resursklokt till offentliga kök) som strävar till att underlätta användningen av närmat i professionella kök. Läs mer

Lähiruoka on bisnes! (Närmat är en business!)-seminariets presentationer på www.aitojamakuja.fi/blogi/?p=232 (på finska)

Kommande evenemang

Projektträffar för mat och turism
I november ordnas två mat- och turism-projektträffar, i Tavastehus 4.11 och i Uleåborg 6.11. Läs mer

Pienmeijeripäivä i Tavastehus 14.11 Läs mer på finska

Valtakunnalliset Luomupäivät i Seinäjoki 25.-26.11.
Läs mer på finska

Nyheter från andra håll


Aitojamakuja.fi eller aktasmak.fi-webbplatsen drivs av det riksomfattande Äkta smaker II-projektet (2012-2014), som främjar småföretagares synlighet och sökbarhet samt ökar kännedomen om småskalig produktion av livsmedel. Projektet genomförs inom Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland och det finansieras av Tavastlands ELY-central som ett riksomfattande projekt.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Mer info:     Brahea Centrum vid Åbo Universitet
Päivi Töyli, projektledare, tfn. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinator, tfn. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Lokakuu 2014

Uusi suoramyynnin ohjeistus palvelee yrittäjiä ja kuluttajia
Aitoja makuja on yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa koostanut yrittäjille ohjeistuksen suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Ohjeistusta esitellään infopäivissä eri puolilla Suomea, tule mukaan! Seuraa myös www.aitojamakuja.fi/suoramyynti usein kysyttyä -palstaa, jonka kysymyksiin vastaamme yhteistyössä Eviran kanssa. Lue lisää

Broilerifilee päihittää lihapullat ilmastokisassa
Lounasvaihtoehdot ovat tänään broilerifilee, lihapullat, lohikastike ja bataattikeitto. Minkä ottaisin? Mitä tekisi eniten mieli? Entä millä olisi pienin hiilijalanjälki? Lue lisää

Lähiruoan käyttäjä on muutosvalmis ja suosii vaihtoehtoisia ruoanhankintatapoja

Kuluttajat suhtautuvat positiivisesti lähiruokaan, mutta lähiruoan käyttäjiksi sitoutuneet poikkeavat arvoiltaan ja asenteiltaan muista kuluttajista. Lue lisää

Vesangan päiväkoti-koululla syödään paikallista kalaa ja porkkanaa
Jyväskylässä on käynnistynyt kesän 2014 aikana Lähiruokaa resurssiviivaasti julkisiin keittiöihin -hanke, jolla pyritään helpottamaan lähiruoan käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä. Lue lisää

Lähiruoka on bisnes! -seminaarin esitykset blogissa Lue lisää

Tulevia tapahtumia

Ruokaa ja matkailua -hanketreffit 2014
Matkailu- ja ruoka-alan toimijat kutsutaan kuulemaan ja keskustelemaan, miten alaa viedään eteenpäin ja mitä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä. Lue lisää

Kekrikemut –iloinen sadonkorjuujuhla 5.11. klo 19-22 Jätkänkämpällä Kuopiossa.

Pienmeijeripäivä Hämeenlinnassa 14.11 Lue lisää

Valtakunnalliset Luomupäivät Seinäjoella 25.-26.11.

Komiasti luomua on Luomupäivien teema vuonna 2014. Tapahtuma on  tarkoitettu kaikille luomusta kiinnostuneille. Lue lisää

Uutisia muualta

  • Portaat luomuun: Ensimmäiset Luomu SM voittajat selvillä, ravintolasarjan voiton vei Ravintola LEO, Julkisten ruokapalveluiden sarjan voitti Hyria koulutus Oy ja kunniamaininnan sai Turun Steiner-koululle, jossa ruokapalvelun tuottaja on Puolalan keskuskeittiö. Portaat luomuun -tiedote
  • Luomuasioista ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta
  • Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla – RuokaGIS-hankkeen loppuraportti, MTT Raportti 152

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde, jota ylläpitää Aitoja makuja II -hanke. Sivusto lisää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä tietoisuutta alan pientuotannosta.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:   Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinaattori, puh. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

 

Valtakunnalliset Luomupäivät Seinäjoella 25.-26.11.

Komiasti luomua on Luomupäivien teema vuonna 2014. Tapahtuma on  tarkoitettu kaikille luomusta kiinnostuneille : tuottajille ja muille  yrittäjille, neuvojille, tutkijoille, etujärjestöille sekä alan  kehittämisen parissa työskenteleville. Luomupäivät koostuvat ajankohtaisista osallistujia  puhuttavista työpajoista sekä kansainvälisistä ja kotimaisista  asiantuntijapuheenvuoroista. Ohjelmaan kuuluu myös vierailuja tiloille  ja alan yrityksiin sekä mukavaa yhdessäoloa ja illanviettoa pelimannitrio Ronuuttajien tahdittamana hyvän ruoan äärellä.

Mukana luomupäivillä on mm. IFOAMin EU-ryhmän puheenjohtaja Marco Schlüter, joka tuo Luomupäiville kuulumiset luomualan EU-lainsäädännöstä ja haluaa tavata päivillä paikallisia tuottajia. Muita asiantuntijapuheenvuoroja on runsaasti, mm. luomusiementen saatavuudesta, luomurehusta ja luomulihasta sekä vaihtoehtoisista luomuruokaketjun malleista.

Luomupäivien tapahtumapaikka on Teknologia- ja innovaatiokeskus Frami, osoitteessa Kampusranta 9, Seinäjoki. Tutustu Luomupäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 11.11.2014 mennessä: www.luomu.fi/luomupaivat.

Tapahtuman järjestävät Luomuliitto ja Luomuinsituutti yhteistyössä  ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Ekoviljelijät ry:n kanssa. Lisätietoja tapahtumasta antavat Elisa Niemi, elisa.niemi@luomuliitto.fi , p. 0400 534 003 sekä  Heli Peltola, heli.peltola@helsinki.fi, p. 044 590 6834

Seinäjoella palkitaan myös Vuoden 2014 Luomyritys, anna oma ehdotuksesi 30.10. mennessä. Katso lisätietoja www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/vuoden-luomuyritys

Banneri_Luomupaivat2014_yhdistetty

 

Broilerfilé vinner över köttbullar i klimattävlingen

Lunchalternativen är broilerfilé, köttbullar, laxsås och batatsoppa idag. Vilken skulle du välja? Vad skulle du helst vilja ha? Vilken har det minsta klimatavtrycket?

Även när man utreder en vanlig maträtts klimatpåverkan måste man hitta svar till många frågor. Vilka slags råvaror har använts? Hur mycket klimatutsläpp orsakar primärproduktionen? Hur mycket energi har det förbrukats i kedjans olika skeden och hur har energin producerats? Är maten djupfryst? Hur är maten tillredd och hur mycket energi gick det åt?

Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi gjorde ett stort jobb när den beräknade klimatpåverkan för över hundra maträtter inom Klimatlunch-projektet. Skillnaden mellan maträtterna var som mest nästan femfaldig. De vegetariska rätterna var ofta de med minst utsläpp, likaså fiskrätterna med undantag av lax. Mat som innehåller nötkött belastade i sin tur klimatet särskilt mycket. Under medelvärdet hamnade bl.a. batatsoppa, sej, grönsakspasta och köttgryta på fläskkött.

foodweb
Med hjälp av Foodweb-räknaren kan man bekanta sig med måltiders och födoämnens klimatavtryck

Inom det internationella Foodweb-projektet gjorde man ett webbprogram, som man kan använda för att räkna ut klimatpåverkan för olika måltider. Med hjälp av musen kan man dra olika födoämnen till tallriken och observera bl.a. växthusgasutsläpp samt energi- och näringsinnehåll för dessa. I räknefunktionen finns även färdiga maträtter. Till exempel genererar en portion köttbullar med potatismos 1,72 kg CO2e-utsläpp, broilerfilé med korngryn 1,04 kg och svamprisotto 0,8 kg.

Även med klimatdieträknaren som Finlands miljöcentral har utvecklat kan man ta reda på vilken klimatpåverkan ens matvanor har. Räknaren frågar hur mycket nötkött, fläsk, kyckling, fisk, ost, mjölkprodukter, ris, ägg eller vintersäsongens grönsaker man äter – mycket, normal mängd, lite eller inget alls? Enligt räknaren orsakar en vegans mat under ett år 655 kg CO2e-utsläpp, medan utsläppet hos en vanlig blandätare är 1 643 kg CO2e.

Dessa uppgifter ger en något att bita i under en stund.

Text:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

Broilerifilee päihittää lihapullat ilmastokisassa

Lounasvaihtoehdot ovat tänään broilerifilee, lihapullat, lohikastike ja bataattikeitto. Minkä ottaisin? Mitä tekisi eniten mieli? Entä millä olisi pienin hiilijalanjälki?

Tavanomaisenkin annoksen ilmastovaikutuksia selvitettäessä on löydettävä vastaus moniin kysymyksiin. Millaisia raaka-aineita on käytetty? Paljonko alkutuotanto aiheuttaa ilmastopäästöjä? Miten paljon energiaa on kulunut ketjun eri vaiheissa ja miten energia on tuotettu? Onko ruoka pakastettu? Entä miten ruoka on kypsennetty ja paljonko energiaa siinä kului?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekikin ison urakan, kun arvioi yli sadan aterian ilmastovaikutukset Ilmastolounas-hankkeessa. Ero aterioiden välillä oli enimmillään lähes viisinkertainen. Kasvisateriat olivat yleensä vähäpäästöisiä, samoin kalaruuat lohta lukuun ottamatta. Naudanlihaa sisältävät ruuat taas ilmastoa erityisesti kuormittavia. Keskiarvon alle pääsivät mm. bataattisosekeitto, seiti, kasvispasta ja porsaan palapaisti.

foodweb
Foodweb-laskurin avulla voi tutustua aterioiden ja ruoka-aineiden hiilijalanjälkeen

Kansainvälisessä Foodweb-hankkeessa tehtiin verkkosovellus, jolla voi laskeskella erilaisten aterioiden ympäristövaikutuksia. Lautaselle voi hiiren avulla hilata eri ruoka-aineita ja tutkailla mm. niiden kasvihuonekaasupäästöjä sekä energia- ja ravintosisältöä. Laskurissa on myös valmiita aterioita. Esimerkiksi lihapulla-annos perunamuusilla aiheuttaa 1,72 kg CO2e-päästöjä, broilerifilee ohrasuurimoilla 1,04 kg ja sienirisotto 0,8 kg.

Myös SYKEn kehittämällä ilmastodieetti-laskurilla voi selvittää omien ruokailutottumusten ilmastovaikutusta. Laskuri kysyy, miten paljon naudanlihaa, possua, kanaa, kalaa, juustoa, maitotuotteita, riisiä, kananmunaa tai talvikauden vihanneksia tulee syötyä – paljon, tavallisen määrän, vähän vai ei ollenkaan? Laskurin mukaan vegaanin vuoden ruuat aiheuttavat 655 kg CO2e :n päästöt, kun taas tavallisen sekasyöjän päästöt ovat 1 643 kg CO2e.

Näissä tiedoissa onkin hetkeksi pureskeltavaa.

Teksti:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

 

Alternative ways of buying directly from the producer

You want to buy directly from producers but you don’t want to have to go round to each producer separately. How can this equation be solved? There are alternative buying channels, such as the REKO model, food co-ops and community-supported agriculture (CSA) schemes.

The REKO model

REKO is a model designed for producer and consumer groups doing business together, in which a written purchasing agreement is entered into between the producer and the consumer for a set period of time, e.g. two months. The producer delivers the products ordered to an agreed location once a week at an agreed time, e.g. between 6 and 7 p.m. The REKO model is cost-effective and saves time for both parties.

REKO is ideal for you if you want to buy fresh, clean, good food at a reasonable price, if you want to know where your food comes from or prefer to buy local organic products. REKO means you get fresher food, you aren’t paying for unnecessary advertising, packaging or transport and you are supporting your local community. At the same time, you get the chance to meet the producer of your food, and you can meet “kindred spirits” and share your experiences or maybe swap recipes. Buying fresh, seasonal products also provides environmental benefits and you might even encounter varieties that you might not necessarily find in ordinary shops.

More information
www.foodia.fi/fi/foodia
www.parastapoytaan.fi/blogi

Food co-operatives (ruokapiirit)

In food co-operatives, a group of consumers jointly order a large amount of local and organic produce directly from local producers. Joint orders are made using an order form usually once a month and are delivered to the distribution point on an agreed day, when the members of the co-operative fetch the products they have ordered. Food co-operatives are usually run by volunteers. Larger food co-operatives are often run as organisations, where members pay a small membership fee to cover costs.

The advantages of food co-operatives are getting fresh and safe local or organic food, ease of ordering, a reasonable price, high-quality produce and traceability direct from the producer without intermediaries. Typical products ordered from food co-ops include cereals, vegetables as well as herbs and spices. Some food co-operatives also offer the option of ordering organic meat, eggs, honey or dairy products, or even laundry products, foreign organic produce or Fair Trade products.

More information
www.ruokapiiri.fi
www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/ruokapiirit/
www.kehu.fi/fi/sisalto/tekstit/tuote_palvelu/ruokapiiri_tietopaketti_esite.pdf
Diagram of the process of launching a food co-operative from Jenni Saarinen’s dissertation, Laurea University of Applied Sciences (in Finnish): http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65678/Saarinen_Jenni.pdf?sequence=1
www.japary.fi/lahiruokaa/

CSA schemes

Community Supported Agriculture (CSA) is a community made up of the farmer and consumers. In this co-operative venture, the farmer does not sell the food he or she produces to wholesalers and on to chains of retailers but directly to consumers. The difference between this and an ordinary food co-operative is that the farmer sells different kinds of food shares which are paid for in advance, usually in early spring. These make up the farm’s annual budget. In return for their share, the members receive the farmer’s harvest for as long as it lasts.

The risk of this model is that if the harvest is poor, your food basket won’t be as full as it might be. The good side of a CSA scheme is that the members have a say in what is grown in the fields and can help to grow the crops as volunteers in a community project, maybe even arranging a harvest celebration. Members of a CSA community also know in detail where their food has come from and how it has been grown because they are able to take part in growing it themselves. The food is clean and locally produced, straight from the field to the kitchen. The CSA community can work together to minimise farming methods that place a heavy burden on the environment, transport, packaging and the number of intermediaries, which means that CSA is usually very environmentally friendly.

More information
CSA schemes in different parts of Finland  ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi
syotavakaupunki.fi/tag/suomen-ruokaosuuskunnat/

Direct sales guidelines for producers

The popularity of direct sales is constantly growing among different target groups (consumers, retailers, food co-ops, restaurants, etc.). Nationwide development work aims to make it easier to bring entrepreneurs and different target groups together. True Flavours has put hard work into promoting direct sales and further processing on the part of small businesses by increasing dialogue between entrepreneurs, customers and food legislation. One concrete example of this is the direct sales guidelines soon to be completed, which will increase the know-how of entrepreneurs looking to start high-quality direct sales, and provide advice on how to get started. Direct sales is the future. All we have to do is make it happen successfully. www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Text: Pauliina Hakanen and Johanna Mattila