Lammasta suoraan laitumelta pöytään

Tilan elämä ja lampaiden kuulumiset halutaan tuoda mahdollisimman lähelle asiakkaita, joten omat verkkosivut ovat tärkeässä roolissa suoramyynnissä.

oulujoen_karitsa1
Oulujoen Karitsan tilan laumanvartijakoirat Mona ja Ella laumansa keskellä

Oulujoen Karitsa on utajärveläinen lammastila, joka myy karitsalihaa suoramyyntinä kuluttajille. Lampuri Riikka Juntunen pitää tärkeänä, että heidän toimintansa on mahdollisimman läpinäkyvää, jotta asiakkaat tietävät mitä he saavat. Kaikki toiminta, mikä näkyy ulospäin, on suoramyynnin kannalta olennaista. Asiakkaansa yritys on löytänyt netin ja verkkosivujen kautta.

– Kaikki eivät tietenkään käytä verkkoa, joten sanomalehtimainoksilla on myös merkityksensä, mutta pääasia on kyllä internetillä. Siellä meidän toimintaamme voi tutustua esimerkiksi blogimme kautta, Juntunen kertoo.

Lähiruoan kiihtyvä suosio näkyy tilalla lisääntyneenä kiinnostuksena. Siksi Juntunen kokee alueella kasvavan tuottajamäärän positiivisena asiana. Yhteistyö eri tilojen välillä palvelee kaikkia ja sen avulla voidaan ratkoa samoja ongelmia, joita jokainen työssään kohtaan.

– Tiedän, että Oulun seudulle on tulossa lisää yrittäjiä, mutta kyllä tänne mahtuu. Sitä mukaan kun ihmiset oppivat tekemään lampaasta ruokaa, kasvaa sen kulutuskin. Samalla me pystymme viemään teuraskuljetukset yhdessä. Silloin ei tarvitse viedä kaikkia kerralla, eikä tarvitse viedä liian pieniä eikä kasvattaa karitsoita liian suuriksi, Juntunen summaa.

oulujoen_karitsa3Insinööristä lammastilalliseksi

Juntunen on alunperin koulutukseltaan insinööri. Muutama vuosi sitten hän vuokrasi enoltaan pienen osan pelloista. Lisäksi Juntunen käyttää laidunalueina muun muassa metsälaitumia ja erilaisia maisemanhoitokohteita. Paluu synnyinpaikkakunnalle ja halu työllistyä sinne ajoivat alan vaihtoon. Uuden opettelussa on ollut paljon tekemistä, mutta Juntunen ei pidä mitään ylitsepääsemättömänä.

– Juuri puhuimme toisen lampurin kanssa, että miten monta lippulappusta saa täyttää myyntilupien saamiseksi. Ei se mikään mahdoton tehtävä ole, kunhan tekee paperit oikein ja huolehtii, ettei kylmäketju katkea.

Oulujoen Karitsassa elintarvikehuoneisto on liikkuva peräkärry. Juntunen käyttää sitä pelkästään lihojen noutamiseen teurastamolta ja niiden kuljettamiseen asiakkaille. Ilman elintarvikehuoneistoa kuluttajien pitäisi itse hakea lihansa teurastamolta, joka taas vaatisi heiltä lisää henkilökuntaa huolehtimaan myynnistä.

Tärkeä tietää mitä ostaa

Juntunen kehuu tilojen välistä yhteistyötä rakentavaksi. Yrittäjät jakavat keskenään vinkkejä, eikä kenenkään tarvitse opetella kaikkea kantapään kautta. Tärkeintä myyntityössä on pitää sovituista asioista kiinni. Teurastamon kiireistä johtuen lihan toimitusajankohdasta ei pystytä aina pitämään tiukasta kiinni, vaikka siihen pyritään.

– Asiakkaalle olisi tärkeää tietää milloin liha tulee. On tärkeä tietää ennalta teurastusajankohta ja myös lihan toimitusaika. Teurastamoilta se vaatii myös pysymistä aikatauluissa.

Yrittäjä pyrkii tuomaan tilan elämän ja lampaiden kuulumiset mahdollisimman lähelle asiakkaita. Juntuselle on tärkeää, että asiakkaat voivat käydä blogista katsomassa kuvia lampaista ja lukemassa niiden kuulumisia. Näin hän saa tuotua niiden hyvinvoinnin lähelle lihan ostajia.

oulujoen_karitsa2

Teksti: Saara Kärki
Kuvat: Riikka Juntunen

 

Uusi suoramyynnin ohjeistus palvelee yrittäjiä ja kuluttajia

Aitoja makuja on yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa koostanut yrittäjille ohjeistuksen suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen.

Kuluttajat kaipaavat lyhyitä, helposti jäljitettäviä toimitusketjuja, johon suoramyynti tarjoaa vastauksen. Joka toinen kuluttaja on ostanut ruokaa suoramyynnin kautta viime vuoden aikana (52 %) ja yli 80 % heistä aikoo tehdä niin seuraavanakin vuonna (Suomen Gallup Elintarviketieto 2013).

Toisaalta yrittäjälle suoramyynti luo mahdollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen oman yrityksen toiminnan suunnittelussa sekä kohdennetumpaan resurssitehokkaaseen markkinointiin. Muun muassa tämän vuoksi maatalousyrittäjät ovat entistä kiinnostuneempia suoramyynnin aloittamisesta (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).

Yksi iso kysymysmerkki ja kompastuskivi suoramyynnin edistämiseksi ovat olleet elintarvikelainsäädännön erilaiset tulkinnat pienimuotoiselle, vähäriskiselle toiminnalle. Tämä on noussut esiin myös maatalousyrittäjien keskuudessa (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).

Tämän vuoksi suoramyyntiohjeistuksen ensisijaisena tarkoituksena onkin toimia työkaluna suoramyyntiä ja/tai elintarvikkeiden jatkojalostustoimintaa suunnittelevalle yrittäjälle. Oheistus vastaa kysymyksiin: Miten pääsen alkuun? Mitä lupia tarvitsen? Kenelle ja kuinka paljon voin tuotteitani myydä? Suurena tavoitteena on madaltaa yrittäjien kynnystä aloittaa tuotteiden suoramyynti ja jalostustoiminta sekä vastata yhä kasvavien markkinoiden kysyntään. Tutustu suoramyynnin ohjeistukseen: www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Tilaisuuden jälkeen ohjeistukset jalkautetaan yrityksille maakuntakohtaisissa tilaisuuksissa, joita pidetään mm.
KoneAgriassa Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari, Jyväskylä 8.10.
Pohjois-Savo 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminaari, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi  22.10. klo 12-15
Hollola 29.10.
Turku 11.11.
Luumäki 12.11., klo 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tampere, Ahlman 27.11.
Hyvinkää, Knehtilän tila  3.12. Hyvinkaa
Lohja, Koivulan kartano 4.12. Lohja
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajaani 10.12.

Tapahtumapäiviä tulee lisää ja ohjelmat tarkentuvat. Seuraa ilmoittelua www.aitojamakuja.fi -sivuilla ja www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Lisätietoja:
Aitoja makuja II: Johanna Mattila, 040 565 8121, johanna.mattila@utu.fi Turun yliopiston Brahea keskus
MTK ry.: Anni-Mari Syväniemi, 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi , MTK ry
SLC r.f.: Johan Åberg, 040 523 3864, johan.aberg@slc.fi

 

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Lokakuu 2014

Uusi suoramyynnin ohjeistus palvelee yrittäjiä ja kuluttajia
Aitoja makuja on yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa koostanut yrittäjille ohjeistuksen suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Ohjeistusta esitellään infopäivissä eri puolilla Suomea, tule mukaan! Seuraa myös www.aitojamakuja.fi/suoramyynti usein kysyttyä -palstaa, jonka kysymyksiin vastaamme yhteistyössä Eviran kanssa. Lue lisää

Broilerifilee päihittää lihapullat ilmastokisassa
Lounasvaihtoehdot ovat tänään broilerifilee, lihapullat, lohikastike ja bataattikeitto. Minkä ottaisin? Mitä tekisi eniten mieli? Entä millä olisi pienin hiilijalanjälki? Lue lisää

Lähiruoan käyttäjä on muutosvalmis ja suosii vaihtoehtoisia ruoanhankintatapoja

Kuluttajat suhtautuvat positiivisesti lähiruokaan, mutta lähiruoan käyttäjiksi sitoutuneet poikkeavat arvoiltaan ja asenteiltaan muista kuluttajista. Lue lisää

Vesangan päiväkoti-koululla syödään paikallista kalaa ja porkkanaa
Jyväskylässä on käynnistynyt kesän 2014 aikana Lähiruokaa resurssiviivaasti julkisiin keittiöihin -hanke, jolla pyritään helpottamaan lähiruoan käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä. Lue lisää

Lähiruoka on bisnes! -seminaarin esitykset blogissa Lue lisää

Tulevia tapahtumia

Ruokaa ja matkailua -hanketreffit 2014
Matkailu- ja ruoka-alan toimijat kutsutaan kuulemaan ja keskustelemaan, miten alaa viedään eteenpäin ja mitä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä. Lue lisää

Kekrikemut –iloinen sadonkorjuujuhla 5.11. klo 19-22 Jätkänkämpällä Kuopiossa.

Pienmeijeripäivä Hämeenlinnassa 14.11 Lue lisää

Valtakunnalliset Luomupäivät Seinäjoella 25.-26.11.

Komiasti luomua on Luomupäivien teema vuonna 2014. Tapahtuma on  tarkoitettu kaikille luomusta kiinnostuneille. Lue lisää

Uutisia muualta

  • Portaat luomuun: Ensimmäiset Luomu SM voittajat selvillä, ravintolasarjan voiton vei Ravintola LEO, Julkisten ruokapalveluiden sarjan voitti Hyria koulutus Oy ja kunniamaininnan sai Turun Steiner-koululle, jossa ruokapalvelun tuottaja on Puolalan keskuskeittiö. Portaat luomuun -tiedote
  • Luomuasioista ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta
  • Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla – RuokaGIS-hankkeen loppuraportti, MTT Raportti 152

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde, jota ylläpitää Aitoja makuja II -hanke. Sivusto lisää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä tietoisuutta alan pientuotannosta.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:   Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinaattori, puh. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

 

Valtakunnalliset Luomupäivät Seinäjoella 25.-26.11.

Komiasti luomua on Luomupäivien teema vuonna 2014. Tapahtuma on  tarkoitettu kaikille luomusta kiinnostuneille : tuottajille ja muille  yrittäjille, neuvojille, tutkijoille, etujärjestöille sekä alan  kehittämisen parissa työskenteleville. Luomupäivät koostuvat ajankohtaisista osallistujia  puhuttavista työpajoista sekä kansainvälisistä ja kotimaisista  asiantuntijapuheenvuoroista. Ohjelmaan kuuluu myös vierailuja tiloille  ja alan yrityksiin sekä mukavaa yhdessäoloa ja illanviettoa pelimannitrio Ronuuttajien tahdittamana hyvän ruoan äärellä.

Mukana luomupäivillä on mm. IFOAMin EU-ryhmän puheenjohtaja Marco Schlüter, joka tuo Luomupäiville kuulumiset luomualan EU-lainsäädännöstä ja haluaa tavata päivillä paikallisia tuottajia. Muita asiantuntijapuheenvuoroja on runsaasti, mm. luomusiementen saatavuudesta, luomurehusta ja luomulihasta sekä vaihtoehtoisista luomuruokaketjun malleista.

Luomupäivien tapahtumapaikka on Teknologia- ja innovaatiokeskus Frami, osoitteessa Kampusranta 9, Seinäjoki. Tutustu Luomupäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 11.11.2014 mennessä: www.luomu.fi/luomupaivat.

Tapahtuman järjestävät Luomuliitto ja Luomuinsituutti yhteistyössä  ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Ekoviljelijät ry:n kanssa. Lisätietoja tapahtumasta antavat Elisa Niemi, elisa.niemi@luomuliitto.fi , p. 0400 534 003 sekä  Heli Peltola, heli.peltola@helsinki.fi, p. 044 590 6834

Seinäjoella palkitaan myös Vuoden 2014 Luomyritys, anna oma ehdotuksesi 30.10. mennessä. Katso lisätietoja www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/vuoden-luomuyritys

Banneri_Luomupaivat2014_yhdistetty

 

Broilerifilee päihittää lihapullat ilmastokisassa

Lounasvaihtoehdot ovat tänään broilerifilee, lihapullat, lohikastike ja bataattikeitto. Minkä ottaisin? Mitä tekisi eniten mieli? Entä millä olisi pienin hiilijalanjälki?

Tavanomaisenkin annoksen ilmastovaikutuksia selvitettäessä on löydettävä vastaus moniin kysymyksiin. Millaisia raaka-aineita on käytetty? Paljonko alkutuotanto aiheuttaa ilmastopäästöjä? Miten paljon energiaa on kulunut ketjun eri vaiheissa ja miten energia on tuotettu? Onko ruoka pakastettu? Entä miten ruoka on kypsennetty ja paljonko energiaa siinä kului?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekikin ison urakan, kun arvioi yli sadan aterian ilmastovaikutukset Ilmastolounas-hankkeessa. Ero aterioiden välillä oli enimmillään lähes viisinkertainen. Kasvisateriat olivat yleensä vähäpäästöisiä, samoin kalaruuat lohta lukuun ottamatta. Naudanlihaa sisältävät ruuat taas ilmastoa erityisesti kuormittavia. Keskiarvon alle pääsivät mm. bataattisosekeitto, seiti, kasvispasta ja porsaan palapaisti.

foodweb
Foodweb-laskurin avulla voi tutustua aterioiden ja ruoka-aineiden hiilijalanjälkeen

Kansainvälisessä Foodweb-hankkeessa tehtiin verkkosovellus, jolla voi laskeskella erilaisten aterioiden ympäristövaikutuksia. Lautaselle voi hiiren avulla hilata eri ruoka-aineita ja tutkailla mm. niiden kasvihuonekaasupäästöjä sekä energia- ja ravintosisältöä. Laskurissa on myös valmiita aterioita. Esimerkiksi lihapulla-annos perunamuusilla aiheuttaa 1,72 kg CO2e-päästöjä, broilerifilee ohrasuurimoilla 1,04 kg ja sienirisotto 0,8 kg.

Myös SYKEn kehittämällä ilmastodieetti-laskurilla voi selvittää omien ruokailutottumusten ilmastovaikutusta. Laskuri kysyy, miten paljon naudanlihaa, possua, kanaa, kalaa, juustoa, maitotuotteita, riisiä, kananmunaa tai talvikauden vihanneksia tulee syötyä – paljon, tavallisen määrän, vähän vai ei ollenkaan? Laskurin mukaan vegaanin vuoden ruuat aiheuttavat 655 kg CO2e :n päästöt, kun taas tavallisen sekasyöjän päästöt ovat 1 643 kg CO2e.

Näissä tiedoissa onkin hetkeksi pureskeltavaa.

Teksti:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

 

Ruokaa ja matkailua -hanketreffit 2014

Matkailu- ja ruoka-alan toimijat kutsutaan kuulemaan ja keskustelemaan, miten alaa viedään eteenpäin ja mitä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä.

Uusi ohjelmakausi on alkamassa. Mitkä ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eväät uudella ohjelmakaudella matkailun ja ruoan eteenpäinviemisessä? Miten voimme hyödyntää aiemmin tehtyä työtä ruoka- ja matkailualan kehittämisessä? Minkälaisia strategisia ja valtakunnallisia linjauksia on tehty ja ollaan tekemässä matkailun tai ruoan osalta? Miten ohjelmat, strategiat ja linjaukset näkyvät toimialojen arjessa?

Kohderyhmä:
Ruoka- ja matkailuyrittäjät, alojen kehittäjät, ELY-keskusten, maakuntaliittojen ja Leader-ryhmien edustajat, muut asiasta kiinnostuneet.

Kaksi samansisältöistä tilaisuutta:
Hämeenlinna tiistaina 4.11. Katisten kartano, Katistentie 91, www.katistenkartano.fi
Oulu torstaina 6.11. Maikkulan kartano, Maikkulanrinne 21, www.maikkulankartano.fi

Tutustu tarkemmin ohjelmaan www.maaseutu.fi tapahtumakalenteri ko. päivien kohdasta. Ilmoittautuminen 27.10. mennessä.

Lähiruoan käyttäjä on muutosvalmis ja suosii vaihtoehtoisia ruoanhankintatapoja

Kuluttajat suhtautuvat positiivisesti lähiruokaan, mutta lähiruoan käyttäjiksi sitoutuneet poikkeavat arvoiltaan ja asenteiltaan muista kuluttajista. Lähiruokaan sitoutuneet ovat erittäin muutosvalmiita ja yli 60 prosenttia heistä ostaisi ruoan mieluiten muualta kuin tavallisesta kaupasta. Lähiruokaan sitoutuneilla korostuvat myös sosiaaliset ja ympäristöarvot. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Lähiruoka arkipäivän valinnaksi – LÄHIVALINTA -hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa, jossa selvitettiin lähiruokaa koskevia arvoja ja asenteita Suomessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota ruoka-alan toimijat voivat hyödyntää lähiruokaa koskevassa viestinnässä ja kysynnän edistämisessä.

Kyselyaineiston perusteella muodostettiin kolme kuluttajaryhmää: lähiruokaan sitoutuneet, lähiruoasta kiinnostuneet sekä ei-kiinnostuneet. Kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kiinnittää ruokaostoksia tehdessään huomiota lähiruokaan. Ruoan laatu oli merkittävin tekijä ruokahankinnoissa kaikissa kuluttajaryhmissä. Lähiruoan käyttäjille laadun jälkeen toiseksi tärkeimmät tekijät ovat tuotantoketjun läpinäkyvyys sekä ruoan sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Myös lähiruoasta kiinnostuneille nämä olivat merkityksellisiä tekijöitä, mutta heillä lähes yhtä tärkeitä olivat hinta ja saatavuus. Ei-kiinnostuneille taas ruoan hinta ja helppo saatavuus tavallisesta kaupasta oli laadun jälkeen toiseksi tärkeintä. Kyselytutkimus vahvisti aikaisemmissa tutkimuksissa esille tullutta näkemystä siitä, että sosioekonomiset taustatekijät selittävät osaltaan lähiruoan käyttöä ja kuluttajien kiinnostusta lähiruokaan.

Lähiruoan kuluttajien muutosvalmiusarvot todennäköisesti saavat heidät käyttämään vaihtoehtoisia ruoanhankintatapoja, kuten ostamaan suoraan viljelijältä, lähiruokakaupasta tai ruokapiiristä. Kyselyyn vastanneista ruokapiireihin kuului noin 2,4 %. Huomioiden kuitenkin ruoasta kiinnostuneiden mahdollisesti suurempi vastaamisalttius, voidaan arvioida ruokapiireihin kuuluvan noin 1 % kotitalouksista.

Lähiruokaan sitoutuneilla kuluttajilla yleisistä elämää ohjaavista arvoista korostuvat itseohjautuvuus ja virikkeellisyys. Lisäksi heillä korostuvat itsensä ylittämisarvot eli heille luonnon ja muiden ihmisten hyvinvointi ovat tärkeämpiä kuin muulle väestölle. He ovat itsenäisiä ajattelijoita, valmiita uusiin haasteisiin ja kokemuksiin, pohtivat ruokaan liittyviä kysymyksiä, arvottavat luontoa ja sosiaalisia suhteita sekä haluavat tukea paikallisia tuottajia ja pienyrittäjiä.

Tutkimuksen laadullisessa osassa haastateltiin Mikkelissä lähiruoan käyttäjiä sekä satunnaisesti valittuja henkilöitä. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista asennetutkimusta. Kyselyaineisto taas koottiin ottamalla satunnaisotos suomalaisista ja keräämällä toinen otos lähiruokaan sitoutuneista. Kyselyaineistossa arvojen selvittämiseen käytettiin Schwartzin arvomallia. Tutkimuksen tekivät VTM Annukka Valkeapää ja VTK Oona Kasslin.

Raportti tutkimuksen tuloksista Ruralia-instituutin Raportteja-sarjassa: www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja138.pdf

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Lähiruoka arkipäivän valinnaksi – LÄHIVALINTA -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta.

Lisätietoja:

VTM Annukka Valkeapää p. 040 551 5601, annukka.valkeapaa@helsinki.fi
VTK Oona Kasslin p. 040 590 7276, oona.kasslin@helsinki.fi

Lähiruoka on bisnes! -seminaari 9.10. Tampereella

Millaista kehittämistyötä on tehty maakunnallisesti ja valtakunnallisesti lähiruoan tunnettuuden edistämiseksi ja paikallisen ruoan saamiseksi kuluttajille, ammattikeittiöihin ja kauppaan? Valtakunnallinen Aitoja makuja II -hanke sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hanke järjestivät lähiruokaseminaarin, jossa pureuduttiin lähiruokabisneksen tulevaisuuden näkymiin niin yrittäjän kuin kehittäjän näkökulmasta sekä esiteltiin toimintatapoja ja välineitä lähiruokasektorin kilpailukyvyn parantamiseksi.

Katso tarkempi ohjelma ja puhujaesittelyt Lahiruoka-on-bisnes-09102014
Lähiruoka on bisnes! -seminaari järjestettiin NordicFood 2014 -messujen yhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa www.nordicfoodexpo.fi

Lähiruoka on bisnes -seminaarissa oli käytössä hashtag #lähiruokaonbisnes. Twitterissä jaettua

Seminaarin esitykset (pdf)

Kirsi Viljanen:
Lähiruokatulevaisuus – katsaus alan kehittymiseen ja tulevaisuuden kehittämistoimenpiteisiin Kirsi_Viljanen_lahiruokaonbisnes
http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/
Youtube: NordicFood/NordicPack: Lähiruokatulevaisuus

Anette Mellin:
Parasta Pöytään Pirkanmaalta hankkeen neljä vuotta tiiviisti Anette_Mellin_lahiruokaonbisnes
www.parastapoytaan.fi
Youtube: Aitoja makuja – lähiruoka on bisnes!

Päivi Töyli:
Aitoja makuja, mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö Paivi_Toyli_lahiruokaonbisnes
www.aitojamakuja.fi

Heikki Penttilä: Tulevaisuuden markkinointikanavat
www.pottufarmi.fi
Youtube: NordicFood/NordicPack: Lähiruoka on bisnes – yrittäjäpuheenvuoro

Johanna Mattila:
Suoramyynti lähiruoan tuottajatiloilta – tuottajaoppaan esittely Johanna_Mattila_lahiruokaonbisnes
www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Leena Viitaharju:
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset – tuloksia Leena_Viitaharju_lahiruokaonbisnes
www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf
Youtube: NordicFood/NordicPack 2014: Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset

Heidi Valtari:
Verkostoilla ja yhteistyöllä bisnestä maaseudulle Heidi_Valtari_lahiruokaonbisnes
www.ruokasuomi.fi
Youtube: NordicFood/NordicPack: Ruoka ja matkailu – valtakunnallinen yhteistyö