Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla: verkostot ja logistiset solmukohdat apuna

Miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat? Missä kannattaisi olla logistisia solmukohtia?

RuokaGIS -hankkeessa tuotettiin tarkastelumalli lähi- ja luomuruoan saavutettavuudelle paikallisten lyhyiden toimitusketjujen näkökulmasta. Tuloksena saatiin esille Pohjois-Pohjanmaan alueelliset erot lähi- ja luomuruoan tuotannon ja kulutuksen suhteen. Tuotantoa tarkasteltiin maatilojen sekä ruoka-alan yritysten sijainti- ja ominaisuustietoja hyödyntämällä. Kysynnässä huomioitiin kuluttajien ja ammattikeittiöiden näkökulma. Näiden lisäksi huomioitiin mahdollisuudet pieniä toimijoita yhdistävään logistiikkaan selvittämällä alueellisten solmukohtien tai logistiikkakeskusten optimaalisia sijainteja.

RuokaGIS-hankkeessa lähi- ja luomuruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista selvitettiin paikkatieto- ja saavutettavuusanalytiikan avulla sekä täydentämällä tietoja kohderyhmäkyselyjen avulla. Saavutettavuudessa laskettiin reittejä kysynnän ja tarjonnan kohteiden välillä käyttäen avuksi liikenne- ja logistiikkaverkostoja.

Paikkatieto- ja saavutettavuustarkastelujen perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosien vahvuus on kysynnän tyydyttämisessä ja alueellisen keräilyverkoston perustamisessa.

Tutkimuksessa katsottiin, miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat tietyillä tuotteilla esim. mansikka, mustaherukka, vadelma, porkkana, peruna, ruis, maito, naudan-, sian- ja lampaanliha sekä ruis. Tilannetta tarkasteltiin siten, että onko jollain alueella ylitarjontaa ja taas toisaalla kysyntää enemmän kuin on saatavilla tuotteita 100 km säteellä. Marjojen osalta kaupunkiseuduilla olisi kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Maidon-, naudanlihan- ja perunantuotannon osalta kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle on hyvät edellytykset. Rukiin ja porkkanan tuotannon osalta tuotannon kasvulle olisi tarvetta, jotta voidaan vastata alueelliseen kysyntään.

Samalla etsittiin keräilyverkoston solmukohtia eri tuotannon alojen suhteen. Marjantuotannon keräilyverkoston solmukohtina saavutettavuudeltaan hyviä kohteita olisivat Ylivieska-Siikalatva-akseli, Kempele-Siikajoki ja Haapajärvi-Pyhäjärvi. Jos puutarhakasveja tuottavien tilojen solmukohta on Raahe-Ylivieska välillä, niin ajoajan ollessa kolme tuntia, saavutetaan tiloista yli puolet viidellä reitillä. Kaikissa toteutetuissa tarkasteluissa Ylivieskan alueella on hyvä saavutettavuus tuotannon kokoamiseksi.

RuokaGIS-hankkeen loppuraportti on julkaistu MTT raportti -sarjassa www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti152.pdf. Raportista löytyy kattavasti mm. havainnollisia karttakuvia em. tuloksiin liittyen.

Lisätietoja
Ossi Kotavaara
FT, projektipäällikkö
Maantieteen laitos
Oulun yliopisto
puh. 029 448 7852, 040 727 3618
ossi.kotavaara@oulu.fi

Kirsi Korhonen
FM, tutkija
MTT, Taloustutkimus, Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus
puh. 029 5317036
kirsi.korhonen@mtt.fi

Infotillfällena angående direktförsäljning intresserar, kom med!

Direktförsäljningsanvisningarna har väckt intresse i olika delar av Finland. Livliga diskusssioner har ägt rum under sammankomsterna och tillsammans har man sökt lösningar till uppkomna problem.

www.aktasmak.fi/direktforsaljning -platsen finns tre stycken anvisningar beroende på verksamhetens placering i övervakningstrappan. Anvisningarna har fördelats enligt verksamhetens kvalitet i direktförsäljning av primärproduktionsprodukter, i direktförsäljning av livsmedel samt i småskalig tillverkning och försäljning av livsmedel. I dessa behandlas bl.a. egenkontroll, transport, tillstånd, strukturella och funktionella krav på försäljning och tillverkning. På webbplatsen finns många linkar och modeller, som hjälper företagaren att komma vidare.

I synnerhet har webbplatsens ”vanliga frågor”-spalt varit populär. Samma typ av frågor gör företagarna fundersamma i olika delar av Finland, varför det är viktigt att plocka fram och ge svar på dessa frågor, speciellt också för att göra kontrollen likvärdig. Företagarna kan sända sina egna frågor via ”fråga oss”-linken, och vi söker svaren i samarbete med Evira. I alla frågor betjänas företagen även av äkta smaker distriktsmedlemmar och den egna kommunens livsmedelsövervakningsmyndigheter.

Drygt 100 företagare har deltagit i evenemang som hittills arrangerats. Förutom företagare har även rådgivare inom livsmedelsbranschen och professionella övervakare deltagit i sammankomsterna. Diskussionskontakten mellan olika aktörer har också varit ytterst viktig. Företagarna har genast kunnat ställa frågor till övervakaren i sitt eget distrikt om det som de grubblat över, och samtidigt har övervakarens uppfattning utvidgats om de praktiska problem som en företagare hamnar inför i sin egen verksamhet. Alla frågor har dock inte alltid kunnat besvaras genast och de har då förts vidare till Evira, varifrån man snabbt har fått svaren. Frågorna med svar publiceras på www.aktasmak.fi/direktforsaljning aktuellt-spalten.

Landskapsmässiga evenemang arrangeras i samarbete med respektive distrikts äkta smaker distriktsmedlem och MTK/SLC-förbund. Kontrollera i listan nedan, var och när infodagar hålls.

KoneAgria (Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari), Jyväskylä 8.10.
Norra Savolax 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminariet, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi 22.10. klockan 12-15
Hollola 29.10.
Åbo 11.11.
Luumäki 12.11. klockan 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tammerfors, Ahlman 27.11.
Hyvinge, Knehtilän tila 3.12. Hyvinge0312
Lojo, Koivulan kartano 4.12. Lojo0412
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajana 10.12.

I början av året ordnas direktförsäljnings infotillfällen i Satakunta, i Österbotten, i Mellersta Österbotten och i Sydösterbotten. I början av januari uppdateras programmen.
Följ annonser i www.äktasmak.fi och www.facebook.com/aitojamakuja.fi

 

Ekologisk mat utan mellanhänder

Via Turun yliopistos ekocirkel hittar de lokala producenternas mat vägen direkt till cirkelns medlemmars tallrikar. En viktig sak att vara med är för många produkternas billigare pris.

Luomupiiri_SannaAhvenharju
Även Sanna Ahvenharjus son Veikko Veivo kommer ofta under utdelningsdagarna för att hjälpa medlemmarna i cirkeln.

Den månatliga produktdistributionsdagen för Turun yliopistos ekocirkel är full av bestyr. Borden är fyllda med bröd, ägg, rotfrukter och mjöl. På platsen vimlar det av ekocirkelns styrelsemedlemmar samt föreningens vanliga medlemmar. Föreningsmedlemmarna är också alla förpliktade att en gång om året delta i distributionstillfället.

– Att ordna logistiken för produkterna är ett enormt arbete. Senaste vår var vi bara 6-7 aktiva styrelsemedlemmar, men nu fick vi antalet ökat till tretton. Med det antalet rullar jobbet, och arbetet är inte för betungande för någon, säger ekocirkelns gamyl Sanna Ahvenharju, som ansvarar för distributionen.

Cirkelns verksamhetsprincip är att allt baserar sig på talkoarbete. Då ingen drar egen ekonomisk vinst, betalar cirkelns medlemmar för produkterna bara det pris, som går direkt till producenten. Beställningarna görs via nätet en gång per månad, och produkterna levereras till platsen enligt beställningarna. Största delen av produkterna kommer från Egentliga-Finland, men det finns också en del utländska produkter med.

Det är lätt när man lär sig

Luomupiiri_MariaAnttila
Maria Anttila köper en stor del av de torrprodukter hon använder via ekocirkeln. Från affären köper hon främst grönsaker.

Maria Anttila, som har kommit till universitetet för att hämta sin produktbeställning har varit medlem i ekocirkeln redan i fem år. Den viktigaste orsaken till att hon är med är att det är så lätt att få ekologiska produkter via cirkeln.

– På det här sättet kan man få ekologiska produkter verkligen förmånligt, behändigt och mångsidigt, berömmer Anttila.

Hon köper via cirkeln alla ägg och allt mjöl. Därtill beställer hon via cirkeln uppskattningsvis hälften av vissa torrprodukter, såsom bönor och pasta. Grönsaker och rotfrukter finns till erbjudande beroende på vilken säsong det råkar vara, så vad dem gäller måste uppköpen mest kompletteras i affärer.

Till en början krävde beställning via cirkeln övning av Anttila. Det fanns en så stor mängd av produkter till erbjudande, att hon ville prova på allting, men det var svårt att bedöma, hur mycket man skulle konsumera under en månad. Nu sköter hon dock beställningarna redan med rutin.

Anttila är studerande, men ämnar stanna kvar i cirkelns verksamhet ännu efter det att hon blivit färdig. Ungefär 40 procent av medlemmarna är faktiskt andra än studerande.

– Ekoprodukter får man idag också annanstans ifrån, till exempel marketarna har redan ett gott urval . Men jämfört med affärernas priser är det förmånligare här, funderar Anttila.

Direkt till matbordet

Enligt Sanna Ahvenharju har ekocirkeln under sin 16-åriga existens minskat i samma takt som ekoprodukternas åtkomst blivit bättre. För tillfället finns det 160 medlemmar, då det som bäst har funnits cirka 280.

Å andra sidan har det blivit allt viktigare för konsumenterna att veta, varifrån maten kommer, och få den på bordet så direkt som möjligt. Enligt Ahvenharju uppskattar en del av medlemmarna i cirkeln också det, att ekocirkeln erbjuder ett alternativ till de stora affärskedjorna.

– Jag gillar också, att jag känner människan, som har odlat min mat. Det är på något sätt äkta. Jag själv och många andra av styrelsemedlemmarna har en orsak varför vi är med och det är det, att vi upplever att ärendet är viktigt. Vi vill, att producenterna får sålt så mycket som möjligt av sina egna produkter.

www.luomupiiri.fi

Text och bilder: Jaana Tapio

 

Organic without the middle-man

Via the organic co-op of the University of Turku, food from local producers finds its way directly onto the plates of members. For many people, one important reason for joining the group is the cheap price of the produce.

Luomupiiri_SannaAhvenharju
Sanna Ahvenharju’s son Veikko Veivo often comes to help the co-op members on distribution day.

The monthly produce distribution day for the organic co-op of the University of Turku is buzzing with activity. The tables are loaded with bread, eggs, root vegetables and different kinds of flour. Members of the committee are on hand as well as ordinary members of the group. Each member is obliged to help share out the produce once a year.

– Organising the logistics of the products is a massive task. Last spring there were only 6–7 active board members but that has now increased to thirteen. With that many it runs smoothly as it isn’t too much work for any one of us, says organic co-op expert, Sanna Ahvenharju, in charge of the distribution event.

The operating principle of the co-op is that everything is based on voluntary work. When no one is taking out their own financial share in between, the members only pay for the produce the price that goes straight to the producer. Orders are placed online once a month and products are delivered as ordered. Most of the products come from Southwest Finland but some foreign produce is also included.

Easy when you know how

Luomupiiri_MariaAnttila
Maria Anttila buys most of her dry goods via the organic co-op. She buys especially vegetables from the shops.

Maria Anttila who has come to pick up her own order from the university has been an ordinary member of the organic co-op for over five years now. For her, the most important reason for joining was the easy availability of organic products via the group.

– This way you get organic products at a really low price, it’s easy and there’s a wide range, Maria Anttila praises the system.

She buys all her eggs and flour via the co-op. She also uses it to order about half of particular dry goods such as beans and pasta. The availability of vegetables depends on the season, so she tends to have to top up her vegetable shopping in the shops.

Initially it took a while for her to learn how to order via the co-op. There was such a wide range of produce available that she would have liked to try everything but it was hard to work out how much would get eaten in a month. Now though the orders are just part of her routine.

Maria Anttila is a student but intends to stay a member of the co-op even after she has graduated. About 40 percent of members are not students.

– You can now get organic produce from other places. Supermarkets already have a good range, for example. But compared to shop prices this is cheaper, Anttila points out.

Straight to the table

According to Sanna Ahvenharju, the better availability of organic produce has reduced the membership of the organic co-op over the 16 years it has been running. At the moment, there are 160 members, while there were about 280 when it was at its height.

On the other hand, it has become even more important for consumers to know where their food is coming from and get it to the table as directly as possible. According to Sanna Ahvenharju, some of the members also appreciate the fact that the organic co-op offers an alternative to the big supermarket chains.

– To me too it’s great to know the person who grew my food. It’s genuine somehow. For me and many other committee members, one reason to be involved is that this is something we feel strongly about. I want producers to be able to sell as many of their own products as possible.

www.luomupiiri.fi

Teksti ja kuvat: Jaana Tapio

 

Infotilaisuudet suoramyyntiohjeistuksesta kiinnostavat, tule mukaan!

Suoramyyntiohjeistus on kiinnostanut eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa on käyty vilkasta keskustelua ja etsitty yhdessä ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmiin.

www.aitojamakuja.fi/suoramyynti -sivuilta löytyy ohjeistuksia kolme riippuen toiminnan sijoittimisesta valvonnan portaikosta. Ohjeistukset on jaettu toiminnan laadun mukaan alkutuotannon tuotteiden suoramyyntiin, elintarvikkeiden vähittäismyyntiin sekä pienimuotoiseen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin. Niissä käsitellään mm. omavalvontaa, kuljetusta, lupia, rakenteellisia ja toiminnallisia vaatimuksia myynnille ja valmistukselle. Nettisivuilla on paljon linkkejä ja malleja, jotka auttavat yrittäjää eteenpäin.

Erityisesti nettisivujen ”usein kysyttyä” -palsta on ollut suosittu. Samantyyppiset kysymykset mietityttävät yrittäjiä eri puolilla Suomea, joten näiden kysymysten esiin nostaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää, jo valvonnan tasavertaistamisenkin kannalta. Yrittäjät voivat lähettää oman kysymyksensä ”kysy meiltä” -linkin kautta, joihin etsimme vastauksia yhteistyössä Eviran kanssa. Kaikissa kysymyksissä yrityksiä palvelevat myös aitoja makuja aluejäsenet ja kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset.

Tähän mennessä pidettyihin tilaisuuksiin on osallistunut reilu 100 yrittäjää. Yrittäjien lisäksi tilaisuuksiin on osallistunut myös elintarvikealan neuvojia kuin valvonnan ammattilaisia. Keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä onkin ollut erittäin tärkeä asia. Yrittäjät ovat saaneet heti kysyttyä mieltä askarruttavat asiansa oman alueen valvojalta ja samalla valvojille on laajentunut käsitys niistä ihan käytännön tason ongelmista, joihin yrittäjä törmää omassa toiminnassaan. Toki kaikkiin kysymyksiin ei ole heti osattu vastata ja ne onkin välitetty Eviralle, mistä vastaukset on saatu nopeasti. Kysymykset vastauksineen julkaistaan www.aitojamakuja.fi/suoramyynti ajankohtaista -palstalla.

Maakunnalliset tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kunkin alueen aitoja makuja aluejäsenen ja MTK/SLC -liittojen kanssa. Tarkista alla olevasta listasta, missä ja milloin infopäiviä pidetään.
KoneAgriassa Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari, Jyväskylä 8.10.
Pohjois-Savo 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminaari, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi  22.10. klo 12-15
Hollola 29.10.
Turku 11.11.
Luumäki 12.11., klo 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tampere, Ahlman 27.11.
Hyvinkää, Knehtilän tila  3.12. Hyvinkaa
Lohja, Koivulan kartano 4.12. Lohja
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajaani 10.12.

Keväällä 2015
Laukaassa 16.2. Keski-Suomi
Seinäjoella 18.2. Etela-Pohjanmaa
Nakkilassa 24.2. Satakunta

Seuraa ilmoittelua www.aitojamakuja.fi -sivuilla ja www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Luomua ilman välikäsiä

Turun yliopiston luomupiirin kautta paikallisten tuottajien ruoka löytää tiensä suoraan piiriläisten lautasille. Monelle yksi tärkeä syy olla mukana on tuotteiden halvempi hinta.

Luomupiiri_SannaAhvenharju
Myös Sanna Ahvenharjun poika Veikko Veivo tulee usein jakopäivinä auttamaan luomupiiriläisiä.

Turun yliopiston luomupiirin kuukausittainen tuotteidenjakopäivä on täynnä touhua. Pöydät ovat täynnä leipää, kananmunia, juureksia ja jauhoja. Paikalla pyörii luomupiirin hallituksen jäseniä sekä yhdistyksen rivijäseniä. Rivijäsenistäkin jokainen on velvoitettu auttamaan jakotilaisuudessa kerran vuodessa.

– Tuotteiden logistiikan järjestäminen on hurjan iso työ. Viime keväänä meitä aktiivisia hallituslaisia oli enää 6–7, mutta nyt määrää saatiin kasvatettua kolmeentoista. Sillä määrällä homma pyörii, eikä työ ole kellekään liian iso, sanoo luomupiirin konkari, jakotilaisuuden vastaavana toimiva Sanna Ahvenharju.

Piirin toimintaperiaatteena on, että kaikki perustuu talkootyöhön. Kun kukaan ei ole ottamassa välistä omaa rahallista osuuttaan, piiriläiset maksavat tuotteista vain sen hinnan, joka menee suoraan tuottajalle. Tilaukset tehdään netissä kerran kuussa, ja tuotteita toimitetaan paikalle tilausten mukaan. Suurin osa tuotteista tulee Varsinais-Suomesta, mutta mukana on myös joitakin ulkomaisia tuotteita.

Helppoa, kun oppii

Luomupiiri_MariaAnttila
Maria Anttila ostaa luomupiirin kautta suuren osan käyttämistään kuivatuotteista. Kaupasta tulee ostettua etenkin vihanneksia.

Omaa tuotetilaustaan yliopistolta hakemaan tullut Maria Anttila on ollut luomupiirin rivijäsen jo yli viisi vuotta. Tärkein syy mukanaoloon on hänelle luomutuotteiden helppo saatavuus piirin kautta.

– Tätä kautta luomua saa todella edullisesti, kätevästi ja monipuolisesti, Anttila kiittelee.

Hän ostaa piirin kautta kaikki kananmunat ja jauhot. Lisäksi hän tilaa piirin kautta arviolta puolet tietyistä kuivatuotteista, kuten pavuista ja pastoista. Vihanneksia ja juureksia tulee tarjolle sen mukaan, mikä sesonki milloinkin on, joten niiden suhteen ostoksia täytyy eniten täydentää kaupoissa.

Aluksi piirin kautta tilaaminen vaati Anttilalta opettelua. Tuotteita oli tarjolla niin laaja määrä, että hänen olisi tehnyt mieli kokeilla kaikkea, mutta oli vaikea arvioida, miten paljon kuukauden aikana tulisi syötyä. Nyt tilaukset sujuvat kuitenkin jo rutiinilla.

Anttila on opiskelija, mutta aikoo pysyä piirin toiminnassa vielä valmistuttuaankin. Noin 40 prosenttia jäsenistä onkin muita kuin opiskelijoita.

– Luomua saa nykyään muualtakin, esimerkiksi marketeissa on jo hyvät valikoimat. Mutta kauppojen hintoihin verrattuna täällä on edullisempaa, Anttila pohtii.

Suoraan ruokapöytään

Sanna Ahvenharjun mukaan luomutuotteiden parempi saatavuus onkin pienentänyt luomupiiriä sen 16-vuotisen olemassaolon aikana. Tällä hetkellä jäseniä on 160, kun parhaimmillaan heitä on ollut noin 280.

Toisaalta kuluttajille on tullut yhä tärkeämmäksi tietää, mistä ruoka tulee, ja saada se pöytään mahdollisimman suoraan. Osa piiriläisistä arvostaa Ahvenharjun mukaan myös sitä, että luomupiiri tarjoaa vaihtoehdon isoille kauppaketjuille.

­– Minustakin on kiva, että tiedän ihmisen, joka on kasvattanut ruokani. Se on jotenkin aitoa. Itsellä ja monella muullakin hallituksen jäsenellä yksi syy olla mukana on se, että asia koetaan tärkeäksi. Halutaan, että tuottajat saisivat myytyä omia tuotteitaan mahdollisimman paljon.

www.luomupiiri.fi

Teksti ja kuvat: Jaana Tapio

 

 

 

Skörd av enkät om närmat

Under år 2014 förverkligade Närmatprogrammet och aktasmak.fi-platsen en gemensam enkät om närmat runt om i Finland. I frågorna fäste man uppmärksamhet bl.a. vid vad närmat är och var man önskar köpa den.

Svaren till enkäten insamlades på Närmat & Eko -mässan i Helsingfors Mässcentrum 11.-13.4., på OKRA-jordbruksutställningen i Oripää 2.-5.7., på Delikatessernas Finland-evenemang på Helsingfors Järnvägstorg 21.-23.8., på Skördefest-händelsen i Kuop io 29.-30.8. samt under Slow Food Festivalen i Fiskars 4.-5.10. Vi fick sammanlagt 1151 svar. Ett så rikligt antal med svar kommer att fungerar som riktgivande resultat, även om alla inte svarade på alla punkter och trots att på vissa ställen hade flera svarsalternativ valts.

herkkujensuomi fiskars

Det finns fortfarande mycket att förbättra vad gäller kännedomen om aktasmak.fi-platsen. I medeltal 75 % av de som svarat har inte besökt aktasmak.fi-platsen. I Fiskars och Kuopio var platsen minst känd. En tredjedel av svararna vill hitta information om var försäljningspunkterna med när- och ekologisk mat finns samt om företagens produkturval på aktasmak.fi-platsen. 44 % av de som svarat på OKRA ville ha information om företagets produkturval, vilket är mera än vid de övriga evenemangen. En fjärdedel av svararna ville hitta företagets plats på kartan. Cirka var tionde av svararna ville ha information också om matresor.

Enligt svararna är närmat den mat som producerats i det egna landskapet och av det egna landskapets råvaror. Så här tänker största delen av svararna eller i medeltal cirka 45 %. På OKRA och Delikatessernas Finland var nästan hälften av denna åsikt. På Närmat & Eko-mässan, på OKRA och i Kuopio svarade en tredjedel också, att närmat var inhemsk mat, vars råvaror kunde komma någon annanstans ifrån. På frågan vad närmat är, fick mat som baserar sig på den egna regionens mattraditioner understöd såväl i Kuopio som i Fiskars. Man bör komma ihåg, att t.ex. inhemsk mat och mat tillredd av det egna landskapets råvaror kan i svaren ha samma betydelse.

Med undantag av Fiskars skulle man på alla enkätorter vilja inhandla närmat från en market eller en närbutik som ligger nära hemmet. Dessa svar framträdde tydligast framför allt under evenemang arrangerade i Helsingfors och på OKRA. I Fiskars svarade 27 % att de helst skulle köpa direkt från en gård, närbutikerna kom som tvåa och marketarna först på tredje plats. I svaren som getts på OKRA kom ”direkt från gården” som tvåa efter marketarna, därefter närbutikerna och närmatbutikerna. I Kuopio skulle 22 % av svararna vilja köpa direkt från gården. Matcirklarna var något mer populära än nätbutikerna, men ändå fanns här svar ungefär 5 % i båda riktningarna. De, som hade angett marketar eller en närbutik som inköpsställe, hade också svar i punkterna direkt från gården och närmatbutiker, och av dessa speciellt den senare i huvudstadsregionen. Med detta som grund skulle man kunna dra slutsatsen att i en mera landsortsmässig omgivning är det mera naturligt att köpa från en gård, då däremot närmatbutiker funnits en längre tid i huvudstadsregionen och på så sätt har de blivit mera bekanta där.

Konsumenterna önskar bättre märkning av närmat i affärerna. Närmatsmärke i förpackningar efterlystes, men nästan lika många svar fick sk. hyllinformation som finns i hyllkanten. Även tilläggsinfo, t.ex. broschyrer i närheten av produkterna, önskades i någon mån. Att dra nytta av ny teknologi intresserade ännu nästan ingen, då bruket av QR-koden endast fick några enstaka omnämnanden. Det finns fortfarande en hel del utmaningar då det gäller att hitta närmat, eftersom över hälften svarade, att ”jag hittar, men jag måste veta var jag ska söka” och cirka var tredje, att ”jag hittar inte riktigt även om jag skulle vilja”.

 

Results of the local food survey

In 2014, the Local Food Programme and the trueflavours.fi website produced a joint local food survey in different parts of Finland. Questions tackled what local food is and where people want to buy it.

Answers to the survey were collected at the Local & Organic Food Fair at the Helsinki Expo & Convention Centre on 11–13 April, at the OKRA farming exhibition in Oripää on 2–5 July, at the Herkkujen Suomi event in Rautatientori in Helsinki on 21–23 August, at the Elonkorjuu event in Kuopio on 29–30 August and at the Slow Food Festival in Fiskars on 4–5 October. A total of 1,151 responses were received. This large an amount of responses provides indicative results, although not everyone answered all the questions and some had selected more than one answer to some questions.

herkkujensuomi  fiskars

Awareness of the trueflavours.fi website still needs a great deal of improvement. On average 75% of respondents had not visited the trueflavours.fi website. Awareness of the website was lowest in Fiskars and Kuopio. A third of respondents want to use the trueflavours.fi website to find information on places where they can buy local and organic food and about the range of products businesses sell. 44% of respondents at OKRA wanted to find information about the range of products available from businesses, which is more than at any other event. A quarter of respondents wanted to see the location of businesses on a map. About one in ten respondents also wanted information about food tourism.

In the view of respondents, local food is food produced in their own region and using ingredients from their own region. This is the view of the majority of respondents, in other words an average approximately 45%. At OKRA and Herkkujen Suomi, almost half of respondents were of this opinion. At the Local & Organic Food Fair, at OKRA and in Kuopio, a third also answered that local food means Finnish food. In Fiskars, 21% of respondents saw local food as food made in their own region, whose ingredients could come from elsewhere. When asked what local food is, in Kuopio and in Fiskars there was support for food based on the food traditions of the local area. It must be borne in mind that in responses Finnish food and food made from ingredients from one’s own region can mean the same thing.

In all the survey locations apart from Fiskars, there was a desire to buy local food from markets or from local shops close to home. These responses were particularly high at events held in Helsinki and at OKRA. In Fiskars, 27% answered that they would prefer to buy local food straight from the farm, local shops came second and supermarkets only third. For respondents at OKRA, “straight from the farm” came second with supermarkets coming in first place, followed by local shops and local food shops. In Kuopio, 22% of respondents wanted to buy straight from the farm. Food co-ops were slightly more popular than internet shopping but the response rate was about 5% for both. Those who gave supermarkets or local shops as their preferred source also answered straight from the farm and from local food shops and of these the latter response was particularly from respondents in the Helsinki area. On this basis, it can be judged that in a more rural environment buying from farms feels more natural while there have been local food shops in the Helsinki area for longer and they have, therefore, become familiar.

Consumers would like to see local food better labelled in shops. There is a desire for local food labels on packaging but almost just as many respondents wanted to see information shown on the shelves. There was also a certain amount of demand for additional information such as leaflets provided near to products. No one was particularly interested in using new technology yet, as the use of QR codes only received a few individual mentions. Many challenges still remain when it comes to finding local food, as a clear more than half answered that “you can find it but you have to know where to look” and about a third “I can’t really find it although I would like to”.

 

Lähiruokakyselyjen satoa

Vuoden 2014 aikana Lähiruokaohjelma ja aitojamakuja.fi -sivusto toteuttivat yhteistä lähiruoka-aiheista kyselyä eri puolilla Suomea. Kysymyksissä pureuduttiin mm. siihen, mitä lähiruoka on ja mistä sitä halutaan ostaa.

Vastauksia kyselyyn kerättiin Lähiruoka & luomu-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 11.-13.4., OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2.-5.7., Herkkujen Suomi-tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla 21.-23.8., Elonkorjuu-tapahtumassa Kuopiossa 29.-30.8. sekä Slow Food Festivaalissa Fiskarsissa 4.-5.10. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1151. Näin runsas vastausten määrä toimii suuntaa-antavana tuloksena, vaikkakin kaikki eivät vastanneet kaikkiin kohtiin ja muutamissa kohdissa oli valittu useampia vastausvaihtoehtoja.

herkkujensuomi  fiskars

Aitojamakuja.fi -sivuston tunnettuudessa on vielä paljon parantamisen varaa. Keskimäärin 75 % vastaajista ei ole käynyt aitojamakuja.fi -sivustolla. Fiskarsissa ja Kuopiossa sivusto oli vähiten tunnettu. Kolmannes vastaajista haluaa löytää aitojamakuja.fi -sivustolta tietoa liittyen lähi- ja luomuruoan myyntipaikkoihin sekä yritysten tuotevalikoimaan. OKRAssa vastanneista 44 % halusi saada tietoa yrityksen tuotevalikoimasta, mikä on siis enemmän kuin muissa tapahtumissa. Yrityksen sijainnin kartalla halusi löytää neljännes vastaajista. Noin joka kymmenes vastaajista halusi tietoa myös ruokamatkailusta.

Lähiruoka on vastaajien mielestä omassa maakunnassa ja oman maakunnan raaka-aineista valmistettua ruokaa. Näin ajattelee suurin osa vastaajista eli keskimäärin noin 45 %. OKRAssa ja Herkkujen Suomessa liki puolet vastaajista oli tätä mieltä. Lähiruoka&luomu-messuilla, OKRAssa ja Kuopiossa kolmasosa vastasi myös, että lähiruoka on kotimaista ruokaa. Fiskarsissa 21 % vastaajista piti lähiruokana omassa maakunnassa valmistettua ruokaa, jonka raaka-aineet voivat tulla muualta. Kun kysyttiin, että mitä lähiruoka on, niin Kuopiossa ja Fiskarsissa oman alueen ruokaperinteisiin pohjautuva ruoka sai kannatusta. On muistettava se, että esim. kotimainen ruoka ja oman maakunnan raaka-aineista tehty ruoka voivat tarkoittaa vastauksissa samaa asiaa.

Fiskarsia lukuun ottamatta kaikilla kyselypaikkakunnilla haluttaisiin ostaa lähiruokaa marketista tai kotia lähellä olevasta lähikaupasta. Nämä vastaukset korostuivat ennen kaikkea Helsingissä järjestetyissä tapahtumissa ja OKRAssa. Fiskarsissa 27 % vastasi ostavansa lähiruokaa mieluiten suoraan tilalta, lähikaupat tuli toisena ja vasta kolmantena marketit. OKRAssa vastanneilla ”suoraan tilalta” tuli vastauksissa toisena markettien jälkeen, sitten lähikaupat ja lähiruokakaupat. Kuopiossa suoraan tilalta haluaisi ostaa 22 % vastaajista. Ruokapiirit olivat vähän suositumpia kuin verkkokaupat, mutta silti vastauksia oli tässä noin 5 % molemmin puolin. Ne, jotka olivat vastanneet ostopaikoiksi marketit tai lähikaupan, niin heillä oli myös vastauksia kohdissa suoraan tilalta ja lähiruokakaupoista, ja näistä eritoten jälkimmäinen pääkaupunkiseudulla. Tämän perusteella voisi päätellä, että maaseutumaisemmassa ympäristössä tilalta ostaminen on luonnollisempaa, kun taas lähiruokakauppoja on ollut pääkaupunkiseudulla kauemmin ja ne ovat siten tulleet tutuiksi.

Kuluttajat kaipaavat lähiruoan parempaa merkitsemistä kaupoissa. Lähiruokamerkkiä kaivattiin pakkauksiin, mutta melkein yhtä paljon sai vastauksia hyllyn reunassa oleva ns. hyllyinfo. Myös tuotteiden läheisyydessä olevia lisäinfoja esim. esitteitä toivottiin jonkin verran. Uuden teknologian hyödyntäminen ei vielä kiinnostanut juuri ketään, sillä QR-koodin käyttö sai vain muutamia yksittäisiä mainintoja. Lähiruoan löydettävyydessä on edelleen paljon haasteita, sillä selvästi yli puolet vastasi, että ”löydän, mutta minun täytyy tietää, mistä etsiä” ja noin kolmannes, että ”en oikein löydä vaikka haluaisinkin”.

 

Lamm direkt från betesmarken till bordet

Gårdens liv och nyhetsinfo om fårens tillvaro vill man bringa så nära kunderna som möjligt, så en egen webbplats spelar en viktig roll inom direktförsäljning.

oulujoen_karitsa1
Vallhundarna Mona och Ella omgivna av sin flock på gården Oulujoen Karitsa

Oulujoen Karitsa är en fårgård från Utajärvi, som säljer lammkött som direktförsäljning till konsumenterna. Fåruppfödaren Riikka Juntunen anser det viktigt att deras verksamhet är så genomskinlig som möjligt, så att kunderna vet vad de får. All verksamhet som syns utåt är väsentligt då det gäller direktförsäljning. Företaget har funnit sina kunder via nätet och webbplatsen.

– Alla använder förstås inte webbplatsen , så dagstidningsannonserna har också sin betydelse, men huvudsaken är nog internet. Där kan man bekanta sig med vår verksamhet till exempel via vår blogg, berättar Juntunen.

Den tilltagande populariteten av närmat syns på gården som ökat intresse. Därför upplever Juntunen det ökande antalet producenter i regionen som en positiv sak. Samarbetet mellan de olika gårdarna gagnar alla och man kan lösa samma problem, som alla möter i sitt arbete.

– Jag vet att det finns flera företagare på kommande i Uleåborgsregionen, men det finns nog tillräckligt med utrymme här. Allt eftersom människorna lär sig att laga mat av får, växer också konsumtionen . Samtidigt kan vi sköta slakttransporten gemensamt. Då behöver vi inte föra alla på samma gång, och vi behöver inte föra dem som är för små och inte heller föda upp lammen så de blir för stora, summerar Juntunen.

Från ingenjör till fåruppfödare

oulujoen_karitsa3

Juntunen är ursprungligen ingenjör till utbildningen. För ett par år sedan hyrde hon en liten del av åkrarna av sin morbror. Därutöver använder hon som betesmarker bland annat betesgång i skogsmark och olika naturvårdsområden. Hemkomsten till födelseorten och lusten att börja arbeta där fick henne att byta genre. Att lära sig nytt har inneburit en hel del, men Juntunen anser att ingenting är oöverkomligt.

– Vi diskuterade just med en annan fåruppfödare om hur många papperslappar man måste fylla i för att få försäljningstillstånd. Det är ingen omöjlig uppgift, bara man sammanställer papprena riktigt och sköter om, att kylkedjan inte bryts.

Hos Oulujoen Karitsa fungerar en mobil släpvagn som livsmedelslokal. Juntunen använder den enbart till att hämta köttet från slakteriet och till att transportera köttet till kunderna. Utan livsmedelslokal skulle kunderna vara tvungna att själva avhämta sitt kött, vilket åter igen skulle kräva mera personal av producenterna för att ta hand om försäljningen.

Viktigt att veta vad man köper

Juntunen berömmer samarbetet mellan gårdarna som uppbyggande. Företagarna delar med sig av tips, och ingen behöver lära sig allt från början. Det viktigaste i försäljningsarbetet är att hålla sig till överenskomna saker. Beroende på hur upptaget slakteriet är kan man inte alltid hålla hårt fast vid leveranstidpunkten för köttet, även om man strävar till det.

– Det vore viktigt för kunden att veta när köttet kommer. Det är viktigt att i förväg känna till tidpunkten för slakten och även köttets leveranstid. Det här kräver även att slakterierna håller sig till tidsschemat.

Företagaren strävar till att föra livet på gården och nyheter om hur fåren mår så nära kunderna som möjligt. Det är viktigt för Juntunen, att kunderna kan besöka bloggarna där de kan se bilder på fåren och läsa hur de mår. På det här sättet kan hon visa för köparna av köttet hur bra fåren har det.

oulujoen_karitsa2

Text: Saara Kärki
Bilder: Riikka Juntunen