Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla: verkostot ja logistiset solmukohdat apuna

Miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat? Missä kannattaisi olla logistisia solmukohtia?

RuokaGIS -hankkeessa tuotettiin tarkastelumalli lähi- ja luomuruoan saavutettavuudelle paikallisten lyhyiden toimitusketjujen näkökulmasta. Tuloksena saatiin esille Pohjois-Pohjanmaan alueelliset erot lähi- ja luomuruoan tuotannon ja kulutuksen suhteen. Tuotantoa tarkasteltiin maatilojen sekä ruoka-alan yritysten sijainti- ja ominaisuustietoja hyödyntämällä. Kysynnässä huomioitiin kuluttajien ja ammattikeittiöiden näkökulma. Näiden lisäksi huomioitiin mahdollisuudet pieniä toimijoita yhdistävään logistiikkaan selvittämällä alueellisten solmukohtien tai logistiikkakeskusten optimaalisia sijainteja.

RuokaGIS-hankkeessa lähi- ja luomuruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista selvitettiin paikkatieto- ja saavutettavuusanalytiikan avulla sekä täydentämällä tietoja kohderyhmäkyselyjen avulla. Saavutettavuudessa laskettiin reittejä kysynnän ja tarjonnan kohteiden välillä käyttäen avuksi liikenne- ja logistiikkaverkostoja.

Paikkatieto- ja saavutettavuustarkastelujen perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosien vahvuus on kysynnän tyydyttämisessä ja alueellisen keräilyverkoston perustamisessa.

Tutkimuksessa katsottiin, miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat tietyillä tuotteilla esim. mansikka, mustaherukka, vadelma, porkkana, peruna, ruis, maito, naudan-, sian- ja lampaanliha sekä ruis. Tilannetta tarkasteltiin siten, että onko jollain alueella ylitarjontaa ja taas toisaalla kysyntää enemmän kuin on saatavilla tuotteita 100 km säteellä. Marjojen osalta kaupunkiseuduilla olisi kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Maidon-, naudanlihan- ja perunantuotannon osalta kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle on hyvät edellytykset. Rukiin ja porkkanan tuotannon osalta tuotannon kasvulle olisi tarvetta, jotta voidaan vastata alueelliseen kysyntään.

Samalla etsittiin keräilyverkoston solmukohtia eri tuotannon alojen suhteen. Marjantuotannon keräilyverkoston solmukohtina saavutettavuudeltaan hyviä kohteita olisivat Ylivieska-Siikalatva-akseli, Kempele-Siikajoki ja Haapajärvi-Pyhäjärvi. Jos puutarhakasveja tuottavien tilojen solmukohta on Raahe-Ylivieska välillä, niin ajoajan ollessa kolme tuntia, saavutetaan tiloista yli puolet viidellä reitillä. Kaikissa toteutetuissa tarkasteluissa Ylivieskan alueella on hyvä saavutettavuus tuotannon kokoamiseksi.

RuokaGIS-hankkeen loppuraportti on julkaistu MTT raportti -sarjassa www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti152.pdf. Raportista löytyy kattavasti mm. havainnollisia karttakuvia em. tuloksiin liittyen.

Lisätietoja
Ossi Kotavaara
FT, projektipäällikkö
Maantieteen laitos
Oulun yliopisto
puh. 029 448 7852, 040 727 3618
ossi.kotavaara@oulu.fi

Kirsi Korhonen
FM, tutkija
MTT, Taloustutkimus, Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus
puh. 029 5317036
kirsi.korhonen@mtt.fi

Infotilaisuudet suoramyyntiohjeistuksesta kiinnostavat, tule mukaan!

Suoramyyntiohjeistus on kiinnostanut eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa on käyty vilkasta keskustelua ja etsitty yhdessä ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmiin.

www.aitojamakuja.fi/suoramyynti -sivuilta löytyy ohjeistuksia kolme riippuen toiminnan sijoittimisesta valvonnan portaikosta. Ohjeistukset on jaettu toiminnan laadun mukaan alkutuotannon tuotteiden suoramyyntiin, elintarvikkeiden vähittäismyyntiin sekä pienimuotoiseen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin. Niissä käsitellään mm. omavalvontaa, kuljetusta, lupia, rakenteellisia ja toiminnallisia vaatimuksia myynnille ja valmistukselle. Nettisivuilla on paljon linkkejä ja malleja, jotka auttavat yrittäjää eteenpäin.

Erityisesti nettisivujen ”usein kysyttyä” -palsta on ollut suosittu. Samantyyppiset kysymykset mietityttävät yrittäjiä eri puolilla Suomea, joten näiden kysymysten esiin nostaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää, jo valvonnan tasavertaistamisenkin kannalta. Yrittäjät voivat lähettää oman kysymyksensä ”kysy meiltä” -linkin kautta, joihin etsimme vastauksia yhteistyössä Eviran kanssa. Kaikissa kysymyksissä yrityksiä palvelevat myös aitoja makuja aluejäsenet ja kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset.

Tähän mennessä pidettyihin tilaisuuksiin on osallistunut reilu 100 yrittäjää. Yrittäjien lisäksi tilaisuuksiin on osallistunut myös elintarvikealan neuvojia kuin valvonnan ammattilaisia. Keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä onkin ollut erittäin tärkeä asia. Yrittäjät ovat saaneet heti kysyttyä mieltä askarruttavat asiansa oman alueen valvojalta ja samalla valvojille on laajentunut käsitys niistä ihan käytännön tason ongelmista, joihin yrittäjä törmää omassa toiminnassaan. Toki kaikkiin kysymyksiin ei ole heti osattu vastata ja ne onkin välitetty Eviralle, mistä vastaukset on saatu nopeasti. Kysymykset vastauksineen julkaistaan www.aitojamakuja.fi/suoramyynti ajankohtaista -palstalla.

Maakunnalliset tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kunkin alueen aitoja makuja aluejäsenen ja MTK/SLC -liittojen kanssa. Tarkista alla olevasta listasta, missä ja milloin infopäiviä pidetään.
KoneAgriassa Pihvikarjaliiton järjestämä seminaari, Jyväskylä 8.10.
Pohjois-Savo 8.10.
Lähiruoka on bisnes! -seminaari, Tampere 9.10.
Liminka 15.10.
Rovaniemi  22.10. klo 12-15
Hollola 29.10.
Turku 11.11.
Luumäki 12.11., klo 12
Mikkeli & Pieksämäki 13.11.
Iisalmi 13.11. klo 10-14 Olvi-halli
Savonlinna & Juva 14.11.
Kuopio 24.11. klo 10-14 Maaseutuhotelli Eevantalo
Tampere, Ahlman 27.11.
Hyvinkää, Knehtilän tila  3.12. Hyvinkaa
Lohja, Koivulan kartano 4.12. Lohja
Juuka 8.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_8 12 2014_Juuka
Kitee 9.12. Suoramyyntiohjeistuksen_info_9 12 2014_Kitee
Kajaani 10.12.

Keväällä 2015
Laukaassa 16.2. Keski-Suomi
Seinäjoella 18.2. Etela-Pohjanmaa
Nakkilassa 24.2. Satakunta

Seuraa ilmoittelua www.aitojamakuja.fi -sivuilla ja www.facebook.com/aitojamakuja.fi

Luomua ilman välikäsiä

Turun yliopiston luomupiirin kautta paikallisten tuottajien ruoka löytää tiensä suoraan piiriläisten lautasille. Monelle yksi tärkeä syy olla mukana on tuotteiden halvempi hinta.

Luomupiiri_SannaAhvenharju
Myös Sanna Ahvenharjun poika Veikko Veivo tulee usein jakopäivinä auttamaan luomupiiriläisiä.

Turun yliopiston luomupiirin kuukausittainen tuotteidenjakopäivä on täynnä touhua. Pöydät ovat täynnä leipää, kananmunia, juureksia ja jauhoja. Paikalla pyörii luomupiirin hallituksen jäseniä sekä yhdistyksen rivijäseniä. Rivijäsenistäkin jokainen on velvoitettu auttamaan jakotilaisuudessa kerran vuodessa.

– Tuotteiden logistiikan järjestäminen on hurjan iso työ. Viime keväänä meitä aktiivisia hallituslaisia oli enää 6–7, mutta nyt määrää saatiin kasvatettua kolmeentoista. Sillä määrällä homma pyörii, eikä työ ole kellekään liian iso, sanoo luomupiirin konkari, jakotilaisuuden vastaavana toimiva Sanna Ahvenharju.

Piirin toimintaperiaatteena on, että kaikki perustuu talkootyöhön. Kun kukaan ei ole ottamassa välistä omaa rahallista osuuttaan, piiriläiset maksavat tuotteista vain sen hinnan, joka menee suoraan tuottajalle. Tilaukset tehdään netissä kerran kuussa, ja tuotteita toimitetaan paikalle tilausten mukaan. Suurin osa tuotteista tulee Varsinais-Suomesta, mutta mukana on myös joitakin ulkomaisia tuotteita.

Helppoa, kun oppii

Luomupiiri_MariaAnttila
Maria Anttila ostaa luomupiirin kautta suuren osan käyttämistään kuivatuotteista. Kaupasta tulee ostettua etenkin vihanneksia.

Omaa tuotetilaustaan yliopistolta hakemaan tullut Maria Anttila on ollut luomupiirin rivijäsen jo yli viisi vuotta. Tärkein syy mukanaoloon on hänelle luomutuotteiden helppo saatavuus piirin kautta.

– Tätä kautta luomua saa todella edullisesti, kätevästi ja monipuolisesti, Anttila kiittelee.

Hän ostaa piirin kautta kaikki kananmunat ja jauhot. Lisäksi hän tilaa piirin kautta arviolta puolet tietyistä kuivatuotteista, kuten pavuista ja pastoista. Vihanneksia ja juureksia tulee tarjolle sen mukaan, mikä sesonki milloinkin on, joten niiden suhteen ostoksia täytyy eniten täydentää kaupoissa.

Aluksi piirin kautta tilaaminen vaati Anttilalta opettelua. Tuotteita oli tarjolla niin laaja määrä, että hänen olisi tehnyt mieli kokeilla kaikkea, mutta oli vaikea arvioida, miten paljon kuukauden aikana tulisi syötyä. Nyt tilaukset sujuvat kuitenkin jo rutiinilla.

Anttila on opiskelija, mutta aikoo pysyä piirin toiminnassa vielä valmistuttuaankin. Noin 40 prosenttia jäsenistä onkin muita kuin opiskelijoita.

– Luomua saa nykyään muualtakin, esimerkiksi marketeissa on jo hyvät valikoimat. Mutta kauppojen hintoihin verrattuna täällä on edullisempaa, Anttila pohtii.

Suoraan ruokapöytään

Sanna Ahvenharjun mukaan luomutuotteiden parempi saatavuus onkin pienentänyt luomupiiriä sen 16-vuotisen olemassaolon aikana. Tällä hetkellä jäseniä on 160, kun parhaimmillaan heitä on ollut noin 280.

Toisaalta kuluttajille on tullut yhä tärkeämmäksi tietää, mistä ruoka tulee, ja saada se pöytään mahdollisimman suoraan. Osa piiriläisistä arvostaa Ahvenharjun mukaan myös sitä, että luomupiiri tarjoaa vaihtoehdon isoille kauppaketjuille.

­– Minustakin on kiva, että tiedän ihmisen, joka on kasvattanut ruokani. Se on jotenkin aitoa. Itsellä ja monella muullakin hallituksen jäsenellä yksi syy olla mukana on se, että asia koetaan tärkeäksi. Halutaan, että tuottajat saisivat myytyä omia tuotteitaan mahdollisimman paljon.

www.luomupiiri.fi

Teksti ja kuvat: Jaana Tapio

 

 

 

Lähiruokakyselyjen satoa

Vuoden 2014 aikana Lähiruokaohjelma ja aitojamakuja.fi -sivusto toteuttivat yhteistä lähiruoka-aiheista kyselyä eri puolilla Suomea. Kysymyksissä pureuduttiin mm. siihen, mitä lähiruoka on ja mistä sitä halutaan ostaa.

Vastauksia kyselyyn kerättiin Lähiruoka & luomu-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 11.-13.4., OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2.-5.7., Herkkujen Suomi-tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla 21.-23.8., Elonkorjuu-tapahtumassa Kuopiossa 29.-30.8. sekä Slow Food Festivaalissa Fiskarsissa 4.-5.10. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1151. Näin runsas vastausten määrä toimii suuntaa-antavana tuloksena, vaikkakin kaikki eivät vastanneet kaikkiin kohtiin ja muutamissa kohdissa oli valittu useampia vastausvaihtoehtoja.

herkkujensuomi  fiskars

Aitojamakuja.fi -sivuston tunnettuudessa on vielä paljon parantamisen varaa. Keskimäärin 75 % vastaajista ei ole käynyt aitojamakuja.fi -sivustolla. Fiskarsissa ja Kuopiossa sivusto oli vähiten tunnettu. Kolmannes vastaajista haluaa löytää aitojamakuja.fi -sivustolta tietoa liittyen lähi- ja luomuruoan myyntipaikkoihin sekä yritysten tuotevalikoimaan. OKRAssa vastanneista 44 % halusi saada tietoa yrityksen tuotevalikoimasta, mikä on siis enemmän kuin muissa tapahtumissa. Yrityksen sijainnin kartalla halusi löytää neljännes vastaajista. Noin joka kymmenes vastaajista halusi tietoa myös ruokamatkailusta.

Lähiruoka on vastaajien mielestä omassa maakunnassa ja oman maakunnan raaka-aineista valmistettua ruokaa. Näin ajattelee suurin osa vastaajista eli keskimäärin noin 45 %. OKRAssa ja Herkkujen Suomessa liki puolet vastaajista oli tätä mieltä. Lähiruoka&luomu-messuilla, OKRAssa ja Kuopiossa kolmasosa vastasi myös, että lähiruoka on kotimaista ruokaa. Fiskarsissa 21 % vastaajista piti lähiruokana omassa maakunnassa valmistettua ruokaa, jonka raaka-aineet voivat tulla muualta. Kun kysyttiin, että mitä lähiruoka on, niin Kuopiossa ja Fiskarsissa oman alueen ruokaperinteisiin pohjautuva ruoka sai kannatusta. On muistettava se, että esim. kotimainen ruoka ja oman maakunnan raaka-aineista tehty ruoka voivat tarkoittaa vastauksissa samaa asiaa.

Fiskarsia lukuun ottamatta kaikilla kyselypaikkakunnilla haluttaisiin ostaa lähiruokaa marketista tai kotia lähellä olevasta lähikaupasta. Nämä vastaukset korostuivat ennen kaikkea Helsingissä järjestetyissä tapahtumissa ja OKRAssa. Fiskarsissa 27 % vastasi ostavansa lähiruokaa mieluiten suoraan tilalta, lähikaupat tuli toisena ja vasta kolmantena marketit. OKRAssa vastanneilla ”suoraan tilalta” tuli vastauksissa toisena markettien jälkeen, sitten lähikaupat ja lähiruokakaupat. Kuopiossa suoraan tilalta haluaisi ostaa 22 % vastaajista. Ruokapiirit olivat vähän suositumpia kuin verkkokaupat, mutta silti vastauksia oli tässä noin 5 % molemmin puolin. Ne, jotka olivat vastanneet ostopaikoiksi marketit tai lähikaupan, niin heillä oli myös vastauksia kohdissa suoraan tilalta ja lähiruokakaupoista, ja näistä eritoten jälkimmäinen pääkaupunkiseudulla. Tämän perusteella voisi päätellä, että maaseutumaisemmassa ympäristössä tilalta ostaminen on luonnollisempaa, kun taas lähiruokakauppoja on ollut pääkaupunkiseudulla kauemmin ja ne ovat siten tulleet tutuiksi.

Kuluttajat kaipaavat lähiruoan parempaa merkitsemistä kaupoissa. Lähiruokamerkkiä kaivattiin pakkauksiin, mutta melkein yhtä paljon sai vastauksia hyllyn reunassa oleva ns. hyllyinfo. Myös tuotteiden läheisyydessä olevia lisäinfoja esim. esitteitä toivottiin jonkin verran. Uuden teknologian hyödyntäminen ei vielä kiinnostanut juuri ketään, sillä QR-koodin käyttö sai vain muutamia yksittäisiä mainintoja. Lähiruoan löydettävyydessä on edelleen paljon haasteita, sillä selvästi yli puolet vastasi, että ”löydän, mutta minun täytyy tietää, mistä etsiä” ja noin kolmannes, että ”en oikein löydä vaikka haluaisinkin”.