Aitojamakuja.fi uutiskirje

Helmikuu 2015

Aitoja makuja vastaa lähiruokabuumiin: yli 2000 yritystä mukana verkostossa
Koko Suomen kattavalla aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyvät paikalliset lähi- ja luomuruoan yritykset ja tuottajat. Hakupalvelu auttaa löytämään myös paikallisen ruoan ostopaikkoja. Lue lisää

Reko-lähiruokarengas yhdistää tuottajan ja kuluttajan
Lähiruokarengas tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden saada lähellä tuotettua ruokaa tasaisin väliajoin. Siitä syystä Reko-renkaiden suosio on vuodessa kasvanut tuhansia prosentteja. Lue lisää

Paikallisuus ja innovaatiot maaseutuyrittäjyyden mahdollisuutena
Yhteistyölle ja uusille innovaatioille on tilausta. Yrittäjien puheenvuoroissa nousivat esiin lähiruoka ja biotalous. Lue lisää

Luomuasioiden ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi-sivustolta

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde, jota ylläpitää Aitoja makuja II -hanke. Sivusto lisää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä tietoisuutta alan pientuotannosta.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:   Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[at]utu.fi
Johanna Mattila, koordinaattori, puh. 040 565 8121, johanna.mattila[at]utu.fi

 

Aitoja makuja vastaa lähiruokabuumiin: yli 2000 yritystä mukana verkostossa

Koko Suomen kattavalla aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyvät paikalliset lähi- ja luomuruoan yritykset ja tuottajat. Hakupalvelu auttaa löytämään myös paikallisen ruoan ostopaikkoja.

Aitojamakuja.fi -sivusto avattiin syksyllä 2008 ja nyt sivustolla esittäytyy yli 2000 pientä tai keskisuurta elintarvikeyritystä. Sivusto on kattava tietolähde, kun halutaan löytää lähialueen paikallisia yrityksiä, jotka tuottavat ja valmistavat lähiruokaa. Sinne on koottu myös lähiruoan ostopaikkoja esimerkiksi lähi- ja luomuruokaan profiloituneita erikoiskauppoja ja ravintoloita.

– On todella hienoa, että monivuotisen valtakunnallisen yhteistyön tuloksena sivustolla esittäytyy näin paljon lähi- ja luomuruokayrityksiä, iloitsee Aitoja makuja II-hankkeen projektipäällikkö Päivi Töyli.

– Sivustolta on helppo katsoa niin kuluttajien kuin yhteistyökumppania etsivien ammattilaisten, millaista tarjontaa lähialueella on.

Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan suurin osa kuluttajista haluaa ostaa lähiruokaa marketista tai lähikaupasta. Lisäksi kuluttajat haluavat ostaa tuotteita suoraan yrittäjiltä joko tilapuodin, lähiruokarenkaan tai ruokapiirin kautta. Tähän kysyntään vastaamiseksi sivustolta löytyykin liki 400 tilamyyntikohdetta ympäri Suomea.

– Maatilayrittäjiä kiinnostaa omien tuotteiden suoramyynti ja jatkojalostus yhtenä yrityksen kannattavuuden parantamiskeinoina. Monesti esteeksi koettu elintarvikelainsäädäntö on nyt puettu helppolukuisten ohjeiden muotoon. Ohjeiden avulla monet kentällä velloneet huhut on voitu todistaa vääriksi, kertoo hankkeen koordinaattori Johanna Mattila.

Aitoja makuja II -hankkeessa on nostettu esiin elintarvikealan pienyrittäjyyttä kokoamalla yhteen paikkaan alan yrityksiä ja nostamalla esiin paikallista elintarviketuotantoa. Hanke on toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä on rahoittanut Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena.

www.aitojamakuja.fiwww.aitojamakuja.fi/suoramyynti, www.facebook.com/aitojamakuja.fi, m.aitojamakuja.fi,

Lisätietoja
Aitoja makuja II -hanke
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö
puh. 040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi
ja
Johanna Mattila, koordinaattori
puh. 040 565 8121, johanna.mattila@utu.fi

Reko-lähiruokarengas yhdistää tuottajan ja kuluttajan

Lähiruokarengas tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden saada lähellä tuotettua ruokaa tasaisin väliajoin. Siitä syystä Reko-renkaiden suosio on vuodessa kasvanut tuhansia prosentteja.

Reko-lähiruokarenkaiden suosio on räjähtänyt muutamassa kuukaudessa. Luvut kuulostavat juuri niin hurjilta, mitä voi kuvitella. Vuodessa kasvua on ollut 3000 prosenttia ja pelkästään tammikuussa uusia jäseniä tuli 5500. Suosio ei yllätä mallin kehittänyttä Thomas Snellmania.

jonasharald_018_reko

– Suosion syy on se, että se on kaikille ilmainen. Lähiruokarenkaaseen osallistuminen ei maksa tuottajalle eikä kuluttajalle. Kenellekään ei synny tunnetta, että joku tekee tällä paljon rahaa, Snellman kertoo.

Ensimmäinen rengas perustettiin Pietarsaareen puolitoista vuotta sitten. Kaikki sai alkunsa Ranskasta, jossa Snellman oli ystävänsä luona käymässä ja siellä hän tutustui samantapaiseen Amap-järjestelmään. Se teki Snellmaniin suuren vaikutuksen ja hän päätti, että Suomeen palattuaan hän yrittää pystyttää jotain samankaltaista. Suomessa Snellmanin kertoi ideastaan luomuprojektissa, jossa oli mukana ja sai myös muut innostumaan ajatuksesta.

– Laitoimme ilmoituksen paikallislehteen ja ensimmäiseen kokoukseen tuli noin 50 henkilöä. Kaikki olivat kiinnostuneita lähtemään mukaan. Työryhmäänkin oli vapaaehtoisia tulossa kolme kertaa enemmän kuin tarvitsimme, Snellman sanoo.

Renkaita lähes 50 ympäri Suomea

Reko-lähiruokarenkaan idea on yksinkertainen: Kuluttaja ostaa tuotteet suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana toimi kaksi rengasta Pietarsaaressa ja Vaasassa. Nyt renkaita on lähes 50 ja kuluttajia 24 000.

jonasharald_0159_reko

– Alussa yhteyden saaminen tuottajiin oli haasteellista. Mitään vastaavaa ei ollut olemassa, ja heidän piti vain luottaa minuun. Siksi alussa olikin tärkeää, että teimme kirjalliset sopimukset kahdeksi kuukaudeksi. Sittemmin kun homma alkoi pyöriä, sopimuksista pystyttiin luopumaan ja tuottajat tietävät että kuluttajat ostavat, Snellman sanoo.

Vuodessa Rekon kasvu on ollut 12 kertaista. Tuottajat hyötyvät kun heidän tuotteitaan tilataan etukäteen ja kauppa käy nopeasti. Syntyy vähemmän hävikkiä ja he kokevat työnsä arvostetuksi. Snellman uskoo tämän olevan yksi menestyksen syy. Puhumattakaan siitä, että kuluttajat saavat helposti lähellä tuotettuja tuotteita.

Sosiaalisen median tärkeä rooli

Lähiruokarenkaat ovat nousseet niin suureen suosioon, että suurin ongelma tulee Snellmanin mukaan olemaan tuottajien puute. Kysyntä kun on koko ajan kovempaa. Sosiaalinen media on tärkeässä roolissa renkaan käytössä ja tuottajien on lähes mahdoton olla mukana ilman Facebookia.

– Tulevaisuudessa joku voimakas taho voi haluta rajoittaa systeemiä. Se on sitten eri asia onnistutaanko siinä. Me täytämme kaikki kriteerit mitä vaaditaan, eikä tämänhetkinen tilanne ole mitenkään lainvastaista, Snellman miettii.

Kuka vaan voi perustaa renkaan ja siihen löytyvät selkeät ohjeet verkkosivuilta. Snellman uskoo, että renkaita tullaan tulevaisuudessa perustamaan entistä useammalle paikkakunnalle. Hän ei ole valmis ottamaan kaikkea kunniaa, vaan kehuu hyviä taustajoukkoja, erityisesti Ann-Sofi Ljungqvistia, Jonas Haraldia ja Eeva Ylistä, joiden kanssa ideaa on mietitty ja viety eteen päin.

– Kun rengas lähtee pyörimään, se pyörii itsestään. Tämä on siksikin niin helppo.

www.ekonu.fi/reko

Teksti: Saara Kärki
Kuvat: Jonas Harald

Yrittäjä,
REKO-lähiruokarenkaat ovat yksi tapa tehdä suoramyyntiä. Mikäli suoramyyntiin tai elintarvikkeiden jatkojalostukseen liittyvät asiat mietityttävät, niin tutustu suoramyyntiohjeistukseen www.aitojamakuja.fi/suoramyynti. Monesti esteeksi koettu elintarvikelainsäädäntö on nyt puettu helppolukuisten ohjeiden muotoon. Ohjeiden avulla monet kentällä velloneet huhut on voitu todistaa vääriksi.

 

Paikallisuus ja innovaatiot maaseutuyrittäjyyden mahdollisuutena

Yhteistyölle ja uusille innovaatioille on tilausta. Yrittäjien puheenvuoroissa nousivat esiin lähiruoka ja biotalous.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuyrittäjyysseminaarissa 3.2.2015 kuultiin esimerkkejä ja keskusteltiin yrittämisen edellytyksistä. Raaseporissa Pohjan kylässä toimiva Deli-Tukku on lähiruokaan keskittyvä myymälä, ravintola ja kohtaamispaikka niin muualta tuleville kuin paikkakuntalaisille, kertoi yrittäjä Jan Westman. Pienpanimo Hiisin Mika Silajärvi puolestaan kertoi, miten tehokkaasti ohra hyödynnetään pienpanimon toiminnassa raaka-aineena ja lopulta polttoaineena.