Aitojamakuja.fi uutiskirje

Syyskuu 2015

Hämeenkyrön kunnassa raaka-aineita hankitaan läheltä
Minkä tuoteryhmien toimittajia on lähialueella? Voisiko jotain hankkia suorahankintana? Lue lisää

Valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke edistää lähiruoka-alan yhteistyötä
Suomen ELY-keskukset ovat valinneet Brahea-keskuksen koordinoimaan valtakunnallista lähiruoan koordinaatiohanketta ”Yhdessä tehden parempiin tuloksiin”. Toiminta vahvistaa lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa. Lue lisää

Luomu Road Show tuo luomuelintarviketietoa 15 kaupunkiin
Mitä tietoja ja millaisia asiakirjoja vastaanottajan pitää saada myyjältä hankkiessaan luomutuotteita? Miten pitää tai voi varmistua siitä, että tarjottu luomutuote on todella valvottua luomua? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat vastauksen Luomu Road Show -koulutustilaisuuksissa, jotka starttaavat 30.9.2015 Mikkelissä. Lue lisää

REKO-lähiruokarenkaita jo 70
Rejäl konsumption, lyhennettynä REKO tarkoittaa yksinkertaisuudessaan ”Luotettava kuluttamista – siistiä, mukavaa ja reilua”. Lue lisää

10 nimisuojatuotetta esittelyssä
Kitkan viisas, Sahti, Kalakukko, Lapin Puikula, Lapin Poron kylmäsavuliha, Puruveden muikku, Lapin Poron liha, Karjalanpiirakka, Lapin Poron kuivaliha ja Kainuun Rönttönen Lue lisää

Paikalliset erikoisuudet kartalla
Krenikka, avokukko ja lörtsy – siinä muutama paikallinen erikoisuus. Lue lisää

Tulevia tapahtumia

Luomuasioiden ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

Paikalliset erikoisuudet kartalla

Krenikka, avokukko ja lörtsy – siinä muutama paikallinen erikoisuus.

Expedia on luonut interaktiivisen kartan, jossa esitellään erilaisia perinteisiä suomalaisia ruokia, joista osa on valtakunnallisestikin hyvin tuttuja, mutta osa niin paikallisia, että niistä ei monikaan ole kuullut. Sen lisäksi, että maakuntien erikoisuudet on sijoitettu kartalle, mukana on myös valmistusresepti.

Suomalainen ruokakulttuuri on monipuolista ammentaen eväitä luonnosta, historiasta, identiteetistä ja kulttuurista. Sijaintimme takia vaikutteita on saatu niin idästä kuin lännestä ja senpä takia edelleenkin on olemassa paikallisia erikoisuuksia, jotka ovat vahvasti sidoksissa tiettyyn alueeseen tai paikkakuntaan. Ruokakulttuurista löytyy lisätietoa Ruokatiedon sivuilta, jossa sekä katsausta historiaan mutta myös ihan tämän päivän arkiruokailuun.

Ruoan kuvaa klikkaamalla aukeaa reseptit. Kartta aktivoituu, kun klikkaat karttapohjaa.
Karttaan voi tutustua myös https://blogi.expedia.fi/makuja-suomesta/

Luomu Road Show tuo luomuelintarviketietoa 15 kaupunkiin

Mitä tietoja ja millaisia asiakirjoja vastaanottajan pitää saada myyjältä hankkiessaan luomutuotteita? Miten pitää tai voi varmistua siitä, että tarjottu luomutuote on todella valvottua luomua? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat vastauksen Luomu Road Show -koulutustilaisuuksissa, jotka starttaavat 30.9.2015 Mikkelissä.

Luomun käyttöä pitäisi lisätä niin yksityisissä keittiöissä kuin ammattikeittiöissäkin. Luomualan kehittämissuunnitelman mukaisesti julkisissa keittiöissä tarjottavasta ruoasta luomua tulisi olla 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä luomun käytössä ollaan noin 5 prosentissa.

Ammattikeittiöissä ja kaupan alalla haasteena ovat puutteelliset tiedot siitä, mitä luomun käyttäminen ja käytöstä kertominen keittiöissä ja kaupassa vaatii. Viesti luomusta oikein -hankkeen järjestämässä Luomu Road Show -tilaisuuksissa kerrotaan luomumerkinnöistä, oikeasta luomuviestinnästä ja luomuun liittyvistä erilaisista dokumenteista.

Hankkeen aikana kootaan ammattikeittiöille ja kaupan alalle myös toimintaohjeistukset luomutuotteiden vastaanotosta, varmentamisesta, varastoinnista ja käytöstä.

Luomu Road Show -tilaisuuksia järjestetään 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Syksyn 2015 Luomu Road Show -tilaisuudet:

  • Mikkeli: ke 30.9.2015 klo 12.30-16.00
    Mikkelin ammattikorkeakoulu, Patteristonkatu 3, D117 Kampussali
  • Kuopio: to 5.11.2015 klo 12.30-16.00
    Opetushotelli ja ravintola Savonia, Sammakkolammentie 2, Kuopio
  • Jyväskylä: to 26.11.2015 klo 12.30-16.00
    Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä

Vuoden 2016 aikana: Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Kuusamo, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa.

Asiantuntijana Luomu Road Show -tilaisuuksissa on lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Lisätietoja: projektipäällikkö Taina Harmoinen, taina.harmoinen(at)mamk.fi, www.mamk.fi/luomuviestinta

Viesti luomusta oikein -hanketta toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulu ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen kokonaiskesto on 2,5 vuotta, ajalla 1.1.2015–30.6.2017.

Etelä-Savossa vietetään Luomuviikkoa 28.9.–4.10.2015.

Viikon aikana luomua on tarjolla lukuisissa Mikkelin sekä maakunnan muiden kuntien ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa. Kauppojen tuote-esittelytilaisuuksissa voi tavata lähialueen ruoantuottajia, tutustua luomuun ja saada vinkkejä ruoanlaittoon.

Tutustu tapahtumiin Luomuviikon Facebook-tapahtumasivuilla: https://www.facebook.com/events/1044725942206483

 

 

REKO-lähiruokarenkaita jo 70

Rejäl konsumption, lyhennettynä REKO tarkoittaa yksinkertaisuudessaan ”Luotettava kuluttamista – siistiä, mukavaa ja reilua”. REKO-lähiruokarengas saadaan nopeasti perustettua, kun löytyy riittävästi aktiivisia ja lähiruoasta kiinnostuneita kuluttajia ja lähiruokatuottajia.

Malli on saanut alkunsa Suomessa Pohjanmaalla kesällä 2013. Thomas Snellman tutustui Amap-toimintamalliin Ranskassa ja mietti, miten hyvin se toimisi täällä meillä Suomessa. REKO-mallin kokeilu aloitettiin Vaasassa ja Pietarsaaressa. Nyt tällä mallilla myydään lähiruokatuotteita jo lähes kaikissa maakunnissa. Elokuun puolivälissä REKO-renkaita toimi 70 kappaletta.

REKO toimii ruokapiirin tapaisesti, mutta tuotteiden tilaus ja markkinointi tapahtuvat suljetussa Facebook-ryhmässä. Reko-mallissa kaikki ryhmään kuuluvat lähiruoan tuottajat ja ostajat tapaavat yhdessä sovittuna ajankohtana, ja kuluttaja saa ostaa ruokansa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä.

Käytännössä lähiruoan tuottaja kertoo tarjonnastaan Facebook-ryhmän seinällä ja avaa mahdollisuuden tilata tuotteita. Kuluttaja ilmoittaa haluamansa määrän ja sitoutuu noutamaan tuotteet sovittuun hintaan.

REKO- toimintamalliin voi tutustua osoitteessa www.ekonu.fi ja REKO-renkaat löytyvät Facebook-sivuilla hakusanalla ”REKO Lähiruokarengas” tai suoraan linkistä https://www.facebook.com/groups/1596789097240563/?fref=ts

Löydä oma lähiruokarenkaasi!

REKO-juttuja Yle Areenassa
Lounais-Suomen uutiset http://areena.yle.fi/1-3050943
Pohjanmaan uutiset http://areena.yle.fi/1-3041397

 

Hämeenkyrön kunnassa raaka-aineita hankitaan läheltä

Minkä tuoteryhmien toimittajia on lähialueella? Voisiko jotain hankkia suorahankintana?

Hämeenkyrön kunnan ruokapalveluissa neljä valmistuskeittiötä tuottavat 2900 lounasannosta päivässä. Noin 12 % kaikista raaka-ainehankinnoista tehdään lähialueen tuottajilta, eli naapurikunnista tai 100 km:n säteeltä. Osan tuotteista toimittaja jakelee tilauspäivinä suoraan keittiöihin, osa hankitaan tukusta.

Kilpailutus kasaan keskustelemalla

leipää_bixapay Hämeenkyrössä on yhdessä Ikaalisten kanssa kehitetty vihannesten, juuresten, hedelmien ja leivän hankintaa lähialueen tuottajilta.

– Järjestimme keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttiin mukaan mahdollisia tavarantoimittajia. Haasteita kartoitettiin yhdessä. Kilpailutuspakettiin rajasimme sitten vain ne tuotteet, joita oli parhaat mahdollisuudet saada läheltä sopivin hankintakriteerein, Hämeenkyrön ruokapalvelupäällikkö Jennileena Lähteenmäki kertaa alkuvaiheita.

Hämeenkyrössä suurimmat läheltä hankittavat erät ovat perunaa ja tuoreleipää
Hämeenkyrössä suurimmat läheltä hankittavat erät ovat perunaa ja tuoreleipää

Tarjouspyynnöt julkaistiin Hilmassa. Tarjouspyynnöistä ilmoitettiin myös paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Leivän hankintailmoituksesta vinkattiin myös kirjeellä paikallisille, potentiaalisille toimittajille. Tarjouksia saatiin kuitenkin melko vähän.

– Pyydetyt toimitusmäärät ovat suuria, ja pienet tuottajat eivät siksi aina edes seuraa tarjouspyyntöjä. Tilaajan toimintatavat, kuten sähköinen laskutus, saattavat myös rajoittaa osallistumista tarjouksiin, Jennileena pohtii syitä tarjousten vähäiseen määrään.

Tuottaja-tilaaja-toimittaja -ketju kuntoon

­Yhteistyöllä pienet tuottajat voisivat päästä paremmin sopimustoimittajiksi. Yhteisillä tarjouksilla toimitusmäärät ja -varmuus kasvaisivat. Tuotteen ei edes tarvitse olla sama, vaan jo samantyyppisten raaka-aineiden paketointi yhteen kannattaisi. Hämeenkyrössäkin yrittäjiä kannustettiin yhteisiin tarjouksiin, mutta yhteistyötä ei juuri syntynyt.

– Kaikilla yrittäjillä ei ehkä edes ole halua laajentaa, Jennileena pohtii. Toimitusmäärien ja -varmuuden lisääminen olisi kuitenkin olennaista, jos lähituotteiden osuutta keittiöissä halutaan nostaa.

Julkisten hankintojen lisäksi kunta voi edistää lähiraaka-aineiden käyttöä pienimuotoisemmin, esimerkiksi erilaisilla teemapäivillä.

Lähes kolmasosa hämeenkyröläisistä nauttii päivittäin kunnan valmistaman lounaan. Kuva: Jennileena Lähteenmäki
Lähes kolmasosa hämeenkyröläisistä nauttii päivittäin kunnan valmistaman lounaan.

– Kertaluonteestaan huolimatta tällaiset tempaukset ovat työläitä. Lähituotteiden jalostusaste on yleensä aina matalampi ja tämä lisää keittiön työmäärää, Jennileena muistuttaa. Toinen vaihtoehto on suosia pieniä suorahankintoja. Hämeenkyrössä esimerkiksi marjoja hyödynnetään mahdollisimman paljon.

Hämeenkyrön kokemusten mukaan kunnan hankinnoissa päästään parhaiten alkuun kartoittamalla ne tuoteryhmät, joille löytyy toimittajia lähialueelta. Aina ei kuitenkaan ole aikaa etsiä uusia tuottajia.

– Yrittäjän kannattaakin tarjota tuotteitaan keittiöihin oma-aloitteisesti, jotta tiedetään mitä on saatavissa. Myös tukut ovat joustavia yhteistyökumppaneita, Hämeenkyröstä vinkataan tuottajille. Tuottajan kannattaa myös seurata ennakkoon tilaajan raaka-aineiden käyttöä, jotta omaa sitoutumiskykyä ja toimitusvarmuutta voi arvioida. Esimerkiksi kunnan ruokalista laaditaan aina 6 viikoksi ja se on julkinen.

Teksti: Eija Eloranta
Linjastokuva: Jennileena Lähteenmäki


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

#ruokaketju

Valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke edistää lähiruoka-alan yhteistyötä

Suomen ELY-keskukset ovat valinneet Brahea-keskuksen koordinoimaan valtakunnallista lähiruoan koordinaatiohanketta ”Yhdessä tehden parempiin tuloksiin”. Toiminta vahvistaa lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa.

ELY-keskukset ovat valinneet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavaksi valtakunnallisia koordinaatiohankkeita, joista lähiruoan koordinaatiohanketta toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Brahea-keskuksella on jo usean vuoden ajan ollut merkittävä rooli valtakunnallisessa pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistoiminnassa.

– Yhdessä tehden parempiin tuloksiin -hankkeen päätavoite on lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa alan kilpailukykyä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Töyli.

Käytännön toiminnassa sovitetaan yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä hyväksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Alueellisen ja paikallisen lähiruokatyön tukeminen ja täydentäminen sekä niiden pohjalle rakentuvien yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen lisää maaseudun kehittämisohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta.

– Lähiruoan koordinaatiohanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueellisen lähiruokatoiminnan ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kesken. Eri verkostojen kautta toiminnasta hyötyvät paikalliset elintarvikeyritykset, -tuottajat sekä niiden yhteistyökumppanit eli asiakkaat kuluttajista ammattilaisiin, kertoo kehittämispäällikkö Heidi Valtari.

Lähiruokatoimijoiden keskinäisen tiedonvaihdon, yhteistyön ja työnjaon vahvistamiseksi hanke tarjoaa toimijoille erilaisia välineitä ja foorumeita.  Esimerkkinä yhteistyöstä ja tiedonvaihdon mahdollistamisesta on joulukuussa järjestettävä Leipää ja lähiruokaa -toimialapäivä, jossa järjestetään muun muassa hankkeen ensimmäinen iso Lähiruokafoorumi.

Lähiruoan koordinaatiohanketta toteutetaan ajalla 17.6.2015–31.1.2018 ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena koordinaatiohankkeena.

Lisätietoja:

Päivi Töyli, projektipäällikkö, Brahea-keskus, Turun yliopisto
paivi.toyli(at)utu.fi, 040 189 1929
Heidi Valtari, kehittämispäällikkö, Brahea-keskus, Turun yliopisto
heidi.valtari(at)utu.fi, 040 048 7160

Tiedote pdf:nä

12 nimisuojatuotetta esittelyssä

Kitkan viisas, Sahti, Kalakukko, Lapin Puikula, Lapin Poron kylmäsavuliha, Puruveden muikku, Lapin Poron liha, Karjalanpiirakka, Lapin Poron kuivaliha, Kainuun Rönttönen, Suomalainen Vodka ja Suomalainen Marjalikööri, Suomalainen Hedelmälikööri 

Kitkan viisas (SAN) kitkan_viisas

Kuusamo ja Posio ovat kuuluisia puhtaista, kalarikkaista suurista vesistöistä. Näissä vesissä asuu myös kuuluisa ”kitkan viisas”, pieni ja maukas muikku, joka on saanut perimätiedon mukaan lempinimensä Venäjän vallankumouksen aikaan. Noihin aikoihin myös Koillismaalta lähti ihmisiä rakentamaan sosialistista ihannevaltiota, mutta joku hoksasi nimetä tämän pienen kalan Kitkan Viisaaksi, koska se oli tarpeeksi fiksu ettei lähtenyt, vaikka olisi itään päin virtaavia jokia pitkin päässyt myös mukaan. Alueen arktisten olosuhteiden ja vesistöjen vähäravinteisuuden takia Kitkan viisas on useimpia muita makean veden muikkukantoja huomattavasti pienempi ja sen ruoto ei kovetu vaan se säilyy pehmeänä. (Kuva: Jarmo Pitkänen)

Sahti (APT) sahti

Sahti, ainutlaatuinen etno-olut, valmistettu perinteisistä raaka-aineista ilman lisäaineita. Valmista sahtia ei suodateta eikä pastöroida, vaan se nautitaan tuoreoluena. Sahti on maailman epätavallisimpia ja selkeimmin erottuvia mallasjuomia sekä yksi Länsi-Euroopan viimeisistä alkuperäisistä oluista. Sahtia on käytetty ja käytetään edelleen juhlajuomana ja osana elävää maaseutukulttuuria kotialueellaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pohjois-Satakunnassa. (Kuva: MMM:n kuva-arkisto)

Kalakukko (APT) Kalakukko

Kuopio tunnetaan kalakukosta, joka on kautta aikojen ollut hyvää tuliainen ja retkievät. Kalakukossa on leipä, kala ja liha samassa paketissa. Perinteinen savolainen kalakukko on soikea tai pyöreä. Se nautitaan lämpimänä ja avataan päältäpäin, eli leikataan kansi auki, sitten leikataan kukonkuoresta viipaleita ja otetaan lusikalla täytettä ja voita päälle. On makuasia, tykkääkö muikku- vai ahvenkukosta. Parhaimmat kukot voi ostaa kalakukkoleipomosta, torilta tai kauppahallista.

Lapin Puikula (SAN) Lapinpuikula

Lapin Puikula on pohjoinen perunan paikallislajike. Puikulaa on viljelty vuosisatoja Lapissa, jonka erityisolosuhteet antavat perunalle sen erinomaisen maun ja aromin. (Kuva: Marjo Särkkä-Tirkkonen)

 

Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN)

Lapin Poron kylmäsavuliha tuotetaan, jalostetaan ja pakataan Suomen poronhoitoalueella. Vapailla luonnonlaitumilla kasvaneet porot, vuosisatojen aikana kerätty tietotaito jalostamisesta ja savustamisesta, hiertosuolaus ja viikon kypsytys leppä-, koivu- tai katajapurusta kytösavumenetelmällä tekevät Lapin Poron kylmäsavulihasta sen, mikä se on: murean, aromikkaan aivan oman, erityisen maun omaavan poronlihatuotteen. (Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö)

puuruveden muikku_SMM.inddPuruveden muikku (SMM)

Puruveden muikku, tuo Ruotsin ja Venäjän hoveissakin 1300- luvulta lähtien tunnettu herkku. Muikku saa poikkeuksellisen kirkkaan värisävynsä, pehmeän ruotonsa ja runsaan D- vitamiinipitoisuutensa uiskennellessaan Puruveden ”kristallivedessä”. Kirkas ja puhdas vesi kun tuottaa muikuille erinomaista ravintoa ja toimii hyvänä elinympäristönä. Pehmeän ruotonsa vuoksi se soveltuukin erityisen hyvin ruotimatta syötäväksi paisto-, savu- ja keittomuikuksi. Puruveden muikun maine perustuu myös alueen perinteisiin pyyntimenetelmiin, kuten nuottaukseen. Kalojen paikantamis- ja pyyntitaidot ovat jo satojen vuosien ajan siirtyneet sukupolvelta toiselle. Esimerkkinä syksyn pimeisiin öihin ajoittuu harvinainen, mutta kirkasvetiselle Puruvedelle ominainen kuutamolla tapahtuva kalastus, jolloin muikut nousevat aivan veden pintaan.
Puruveden muikku -esite ja Muikun nuottausta Puruvedellä (Youtube).

Lapin Poron liha (SAN) Poronliha

Pohjoisen ruoka-aitan ehdoton raaka-aine on poro, tuo puolivilli metsäneläin, jossa on yhä ainutlaatuinen riistan maku. Kun tiedetään, että poro valitsee ravintonsa erittäin tarkkaan, on luonnollista, että myös sen liha on erinomaista. Lautaselle päätyessään poro on enemmän kuin lihaa. Se on ruskassa liekehtivää puronvartta, vaivaiskoivikossa tuivertavaa tuulta, vapautta – kokonainen arktinen maailma ja kulttuuri. (Kuva: Erkki Viero)

Karjalanpiirakka (APT) karjalanpiirakka (2)

Aitoja oikeita karjalanpiirakoita jokainen rakastaa! Karjalanpiirakka on todellista kansallisruokaa. Uunituoreet, tuoksuvaiset, juuri voidellut piirakat saavat veden herahtamaan kielelle. Karjalanpiirakoissa maistuu rukiin puhtaat maut. Sopivat juhlaan, arkeen, välipalaksi, pääruuan yhteyteen. Herkullisuuden ja perinteisyyden lisäksi karjalanpiirakat ovat myös terveellisiä. Karjalanpiirakat maistuvat sellaisenaan, mutta päälle voi laittaa munavoita tai leikkeleitä.

Lapin Poron kuivaliha (SAN)

Lapin Poron kuivaliha kuivataan vuosisatoja jatkuneella perinteisellä tavalla ulkona helmi-huhtikuussa. Pohjoisen ilmaston suuret kevättalven lämpötilan vaihtelut mureuttaa lihan ja antaa sille luonnon aromikkuuden. Jo 1555 Olaus Magnus, kirjassaan Pohjoisten kansojen historia, tiesi kertoa käytännöllisen retkimuonan herkullisuudesta. (Kuva: Paliskuntainyhdistys)

Kainuun Rönttönen (SMM) Kainuun_Rönttönen

Leivällä ja leipomuksilla on Kainuussa keskeinen sija aterioissa. Tarina kertoo, että ennen vanhaan, kun ruoasta oli todella pulaa ja isännän piti lähteä kevättalvella savottaan, niin emäntä raapi puolukkatiinun pohjalta viimeiset puolukat, keräsi laarin pohjalta niin ikään viimeiset perunat ja leipoi survoksen ruiskuoreen. Näin syntyi rönttönen. Entisaikaan sokeria ei ollut tai sitä oli hyvin vähän. Kainuun Rönttönen vastasi makeankaipuuseen. Makeus saatiin perunan imellyttämisellä. Hapattaminen sai aikaan kuoren kuohkeuden ja mehevän maun ja leivinuunin arinalla rönttöset paistettiin ainutlaatuisiksi rapeakuorisiksi leivonnaisiksi. (Kuva: Hilla Martikainen)

vadelmalikoori_SMMSuomalainen Marjalikööri, Suomalainen Hedelmälikööri (SMM)
Finsk Bärlikör, Finsk Fruktlikör

Suomalainen marjalikööri tai suomalainen hedelmälikööri on valmistettu Suomessa kasvaneista marjoista ja hedelmistä. Pohjolan puhdas luonto ja valoisat kesäyöt tuovat tuotteisiin ainutlaatuista aromikkuutta, raikkautta ja väriä aistiemme iloksi. Liköörit valmistetaan liköörimestarin ammattitaidolla uuttamalla marjoja tai hedelmiä alkoholissa, kunnes juoma kypsyy ja saavuttaa täyteläisen maun ja kauniin värin. Nauti suomalaista marjalikööriä tai suomalaista hedelmälikööriä sellaisenaan, käytä juomasekoituksiin ja cocktaileihin, tai lorauta ruokaan korostamaan aitoja suomalaisia makuja.

Suomalainen Vodka (SMM)
Finsk Vodka

kuvaplugifi_vodka_SMM_kehys

Suomalainen vodka on maailmanlaajuisesti arvostettu alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla kotimaisesta viljasta tai perunasta sekä puhtaasta suomalaisesta vedestä. Vodka on perinteisesti kirkasta ja väritöntä, mutta sitä voidaan myydä myös maustettuna. Puhtaan makunsa vuoksi suomalainen vodka pääsee oikeuksiinsa huurteisena snapsina, mutta se sopii erinomaisesti myös cocktaileihin ja juomasekoituksiin. (Kuva: Kuvaplugi.fi)

Nimisuojakampanja on osa valtakunnallista Nimisuojasta kilpailukykyä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä EU:n nimisuojajärjestelmää hyödyntämällä.

mmmfi_cmykH_10mm

Tutustu nimisuojatuotteisiin aitojamakuja.fi-sivustolla

Lue myös Mikä on sinun suosikkisi? -nimisuojakilpailun tuloksista Karjalanpiirakka oli yleisön suosikki!

 

Karjalanpiirakka oli yleisön suosikki!

Mikä on sinun suosikkisi? Facebook-kampanja kiinnosti kuluttajia.

Perinteisistä herkuista kiinnostunut yleisö valitsi kesäkampanjassa kymmenen nimisuojatun suomalaistuotteen joukosta selväksi suosikikseen karjalanpiirakan, annetuista 747 äänestä se keräsi 295.

Aitoja karjalanpiirakoita Kotileipomo Anna-Liisa Sorsalta Herkkujen Suomi -tapahtumassa elokuussa 2015 (kuvassa Anna-Liisa Karpathakis).
Aitoja karjalanpiirakoita Kotileipomo Anna-Liisa Sorsalta Herkkujen Suomi -tapahtumassa elokuussa 2015 (kuvassa Anna-Liisa Karpathakis).

Mikä on sinun suosikkisi? -kampanja järjestettiin Facebookissa 1.7. – 22.8.2015 osana valtakunnallista Nimisuojasta kilpailukykyä -hanketta. Yleisön oli mahdollista äänestää suosikkiaan Aitojamakuja.fi, Lähiruokaohjelma sekä LounaFood -sivustolla. Kampanjasivu esitteli Suomen nimisuojatuotteet kuvin ja tarinoin ja antoi lisäksi perustiedot tästä EU:n laatujärjestelmästä. Loppukiri äänestykselle otettiin Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingissä 20. – 22.8. Palkinnoiksi osallistujien kesken arvottiin kaiken kaikkiaan 10 erilaista tuotepakettia, mm. karjalanpiirakoita kotiin kuljetettuna.

Nimisuojatuotteita tekeviin yrityksiin voi jatkossakin tutustua valtakunnallisella Aitojamakuja.fi -sivustolla. Sivustolla esittäytyvät paikalliset elintarvikeyritykset sekä lähi- ja luomuruoan ostopaikat. Yli 2000 yrityksen joukosta on helppo rajata erikseen nimisuojatuotteita valmistavat ja myyvät yritykset. Kampanjan sivutuotteena näiden yritysten lukumäärää sivustolla saatiin lisättyä.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun suomalaiset nimisuojatuotteet esiteltiin yhdessä ja niiden tarinaelementtejä hyödynnettiin sosiaalisen median avulla.

Lisätietoja:
Minna Junttila
Facebook-kampanjan organisointi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 040 588 6533, minna.junttila@jamk.fi

Mervi Louhivaara
Turun yliopiston Brahea-keskus
puh. 0400 260 390, mervi.louhivaara@utu.fi

Nimisuojakampanja on osa valtakunnallista Nimisuojasta kilpailukykyä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä EU:n nimisuojajärjestelmää hyödyntämällä.

Tiedote pdf:nä

hy_logo jamk_logo

mmmfi_cmykH_10mm    turun_yliopisto_logo_rgb_10mm

 

Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuussa

7.-13.9. järjestetään valtakunnallinen Hävikkiviikko. Kuluttajaliiton organisoimaa Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna kolmannen kerran.

Havikkiviikko_logo_2014_oranssi

Jokavuotisella Hävikkiviikolla halutaan kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Elintarvikeyritykset, kaupat ja ruokapalveluyritykset sekä järjestöt ja monet muut ruoan kanssa tekemisissä olevat tahot ovat lähteneet mukaan taistoon ruokahävikkiä vastaan. Laajan yhteistyökumppaniverkoston avulla Hävikkiviikon aikana nostetaan esille käytännön vinkkejä ja esimerkkejä sekä faktaa ruokahävikin vaikutuksista.

– Ruokahävikin ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset näkyvät nykyään taajaan julkisessa keskustelussa. Haluamme nyt Hävikkiviikon aikana muistuttaa jokaiselle ruokaa laittavalle ja syövälle suomalaiselle, että kuluttajatkin voivat tehdä valtavasti asian eteen kotona omien kulutus- ja ruoanlaittotottumuksiensa puitteissa, sanoo hankevastaava Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.

Hävikkiviikolla herätellään miettimään ruoan ja siihen käytetyt rahan arvostusta ja opettelemaan keinoja mm. ruoan säilyttämiseen, valmistamiseen, ostamiseen ja niiden avulla hävikin minimoimiseen. Tavoitteena on, että yhden syyskuisen viikon aikana ruokahävikistä puhutaan aktiivisesti joka puolella.

– Maailmalla ja Suomessa on jo olemassa valtavasti tietoa ja hyviä käytäntöjä hävikin vähentämiseen. Muun muassa maamme joukkoruokailussa on tehty viime vuosina valtavia harppauksia sen eteen, ettei kerran valmistettua ruokaa tarvitsisi heittää roskiin. Erilaisia käytäntöjä, menestystarinoita ja vinkkejä tuodaan tänä vuonna vahvasti esille mm. Hävikkiviikon sosiaalisen median kanavissa ja kumppaneiden kautta, Marniemi kertoo.

Lisäksi Hävikkiviikolla järjestetään torstaina 10.9. Saa syödä -tempaukset Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Tapahtumissa jaetaan yhteensä 6000 ilmaista kasvisruokalounasta, jotka valmistetaan kauppojen ja tuottajien ylijäämäkasviksista.

Hävikkifaktaa

  • Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta. Se vastaa 100 000 keskivertoauton hiilidioksidipäästöjä.
  • Henkeä kohti kotitalouksissa roskiin joutuva ruoka tarkoittaa rahassa keskimäärin 125 euroa. Niinpä neljän hengen perhe hukkaa vuodessa jopa 500 euroa.
  • Suomalaisten keittiöissä ruoka-aineista eniten pilaantuu vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.
  • Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10-15 prosenttia kulutetusta ruoasta.
  • Noin viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi.
  • Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25-30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Lähteet: MTT, FAO

Lisätiedot
Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, p. 050 5895 780 annikka.marniemi@kuluttajaliitto.fi

www.facebook.com/havikkiviikko
Instagram ja Twitter: @Havikkiviikko
https://havikkiviikko.wordpress.com

Saa syödä -tapahtumat: Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen, p. 040 7749390

Hävikkiviikon toteuttamista rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.