Kaikkia tarvitaan hävikkitalkoisiin

Ruokahävikin vähentämiseksi tehdään paljon niin Suomessa kuin EU-tasolla. Kuluttajaliiton ja Päivittäistavarakaupan Hävikkiviikon seminaari eduskunnan kansalaisinfossa antaa kuitenkin selkeän viestin: edistysaskelista huolimatta koko ruokaketjulla ja meillä kansalaisilla on vielä paljon parannettavaa. Olennaisinta olisi löytää keinot siihen, ettei hävikkiruokaa ylipäätään syntyisi.

Havikkiviikko_logo_vihreäLuken tutkimusten mukaan alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin määrä koko ruokaketjussa on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Onhan tämä melkoinen määrä, ja EU:n kiertotalouspaketin kunnianhimoinen tavoite on puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä. Yritämme parhaillaan löytää lisää keinoja ruokahävikin vähentämiseen ja sen muutosten seurantaan. Jo pelkän ruokahävikin tilastoinninkin kanssa on paljon tekemistä eli on tässä kentässä vielä paljon sarkaa, toteaa Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Positiivista on se, että keskustelu ruokahävikistä on selvästi lisääntynyt viimeisen vuoden aikana, niin tavallisten kuluttajien kuin koko elintarvikeketjun eri toimijoiden kesken.

Kauppa on hävikkitalkoissa yhdessä kuluttajan ja koko elintarvikeketjun kanssa. Kun kuluttaja ostaa kaupasta päiväyksiään lähestyviä tuotteita, hävikki kaupassa vähenee. Kaupan tarjoamat reseptit auttavat suunnittelemaan ostoslistan niin, että hävikki kotona pysyy kurissa. Reseptejä on tarjolla myös tähteiden hyödyntämiseen.

– Kun hävikkiä kaikesta huolimatta tulee, kauppa luovuttaa sen mieluiten ruoka-avuksi. Hävikkiä voidaan ohjata myös biopolttoaineen tai biokaasun tuotantoon, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen.

Ruokia ja juomia valmistavat yritykset vähentävät ruokahävikkiä monin tavoin.

– Hävikin syntyä voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää mm. tuote- ja pakkaussuunnittelun keinoin, toimitusketjussa tehtävin parannuksin sekä kuluttajaviestinnän keinoin. Asia, joka jää usein huomaamatta on elintarviketeollisuudessa syntyvien sivuvirtojen mittava hyödyntäminen, kertoo Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta.

Lakialoite ruokahävikin kieltämiseksi etenee tänä syksynä. Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi  kunnallisia  toimipisteitä,  kauppoja,  leipomoita  ja vastaavia  tuotteita  myyviä  yrityksiä  koskeva  ehdollinen jakeluvelvoite,  joka  velvoittaisi  tahot luovuttamaan syömäkelpoiset, myynnistä tai käytöstä poistetut elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomien kolmansien tahojen käyttöön taikka asettamaan kyseiset elintarvikkeet itse jaeltavaksi.

– Se on hyvä, että lakialoite on herättänyt paljon keskustelua. On olemassa monia vaihtoehtoja ratkaista ongelmia, sanoo kansanedustaja (sdp) Ilmari Nurminen, yksi lakialoitteen takana olevista kansanedustajista.

Kotitaloudet ovat merkittävin ruokahävikin aiheuttaja. Kuluttajaliitto on haastanut myös kuluttajia vähentämään ruokahävikkiään ja julkaisee torstaina 1.9.2016 Hävikkiviikon somekanavissa Hävikkilobbarit -nimisen kuvakollaasin, joka koostuu ihmisten hävikkilupauksista.

Tällä viikolla vietetään Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on viestiä laajan kumppanijoukon kanssa ruokahävikin vähentämiseksi sekä ruoanarvostuksen lisäämiseksi.

Lisätietoa: elintarvikeasiantuntija Annikka Koivu, p. 050 5895 780, annikka.koivu@kuluttajaliitto.fi
Hävikkiviikon yhteistyökumppanit: https://havikkiviikko.wordpress.com/2015/05/18/yhteistyokumppanit/

The local food co-ordination project

The local food co-ordination project is a national initiative to increase and intensify collaboration amongst operators in the local food sector and to improve this sector´s competitiveness via networking.

Objectives and realisation of the project

The project draws together national, local, and international measures pertaining to locally produced food and enhances communication, collaboration, and distribution of related tasks among operators and projects in the field. At the same time, regional development work will be supported and complemented by building of contacts and planning of joint measures. Communication-related actions form a central part of the project, because communication is one of the key factors influencing all aspects of the project.

The local food co-ordination project is being realised in close collaboration with regional operators and national partners, including producers in fields related to the local food sector, such as organic food, natural products, and – particularly food-related – tourism.

The target group

The project’s main target group consists of local, regional, and national projects and operators in the local food sector. The resulting networks will benefit local food producers and other companies in the field, along with their customers, from consumers to professionals.

The timetable

The project is being carried out between 17 June 2015 and 31 January 2018.

Funding

Funded by the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Häme as a national co-ordination project, the local food co-ordination project was set up as a tool for implementing the Rural Development Programme for Mainland Finland (2014–2020).