Finlands 12 nationella matskatter utsedda

Finland får en delikat födelsedagspresent till sitt 100-årsjubileum. Vi väljer en nationalrätt åt vårt land.

10 000 finländare röstade i första omgången. Långt över 1000 förslag fick röster. Finländarnas och juryns röster räknades ihop – resultatet blev en lista på tolv nationella matskatter. Alla tolv vinnare har en egen historia. Varje rätt kommer nästa år att få en egen månad i sin säsong. Nedanstående tolv skatter finns med på listan. En av dem utses genom en folkomröstning till Finlands nationalrätt! Segraren utses den 19.1.2017.

Målet med projektet ”Finlands nationalrätt” är att få alla finländare att inse särdragen i vår egen matkultur, att vi ska vara stolta över den och samtidigt förstå dess styrkor när den utvecklas. Projektet förverligas av ELO-stiftelsen, d.v.s. stiftelsen för främjandet av den finländska matkulturen och Lantbrukarcentralen MTK. Jord- och skogsbruksministeriet är även från och med nu med om att finansiera projektet.

12 nationella matskatter

Nationalmatjuryn – alla experter på finländsk matkultur – utsågs i samarbete med matbranschens aktörer. Juryns uppdrag var att säkra att de valda finalisterna mångsidigt representerar den finländska matkulturen genom sina historier, råvaror och tillredningssätt.

Finländarnas och juryns val var väldigt lika. Juryns uppgift blev att välja mellan rätter som vägde mycket jämnt. I valet lade juryn stor vikt vid hur varje specifik rätt kan anpassas till våra matsäsonger och att de representerar hela landets matkultur – dock så, att regionala specialiteter också får utrymme.

Den största diskussionen inom juryn väckte två frågor: Kan vi utelämna korven? Och fläsksåsen? De förlorade med mycket liten marginal mot en annan delikatess som också äts med inhemsk potatis: Stekt siklöja (som kallas ”mujka” på finlandssvenska)/strömming.

– Det är intressant att notera att livsmedelsindustrins produkter ärtsoppa, leverlåda, memma och fil tog topplaceringar. Alla är delar av vår unika kultur och vi har alla smakminnen av dem, säger jurymedlemmen, matkulturprofessor Johanna Mäkelä.

I säsongordning är de tolv matskatterna:
• Pizza
• Ärtsoppa
• Rågbröd
• Memma
• Fisksoppa
• Fil
• Karelsk piråg
• Blåbärspaj
• Stekta mujkor/strömmingar med potatis
• Karelsk stek
• Gravad fisk
• Leverlåda

– Mest diskussion kommer det att bli om varför Italiens stolthet pizzan kom med på listan över finländska matskatter. Jag ser i alla fall att ämnet koppalts loss från sitt ursprungliga sammanhang. Därför valde vi att skriva maträttens namn på finska; pitsa. Den ursprungliga pizzan blev världsberömd först när de italienska invandrarna lanserade den i USA. Idag är ”pitsa” en del av den finländska vardagen, säger historikern och författaren Lasse Lehtinen.

Varje matskatt fåt en egen månad i sin egen säsong och de kommer på olika sätt, som sådana eller moderniserade, att synas under jubileumsårets evenemang.

– De här maträtterna ger otaliga möjligheter att äta tillsammans – okonstlat – under jubileumsåret, gläds Seija Kurunmäki, ELO-stiftelsens direktör som basar för ”Vi äter tillsammans”-projektet år 2017.

Alla kan påverka – rösta nu!

Alla kan nu vara med och påverka genom att välja sin egen favorit bland de tolv finalisterna. Vilken maträtt väljer du? Vilken av dem anser du att vi stolt kan presentera som Finlands nationalrätt? Röstningen börjar 3.10.2016. Rösta här.

För mer information kontakta:
ELO – Stiftelsen för
Seija Kurunmäki, Direktör
+ 358 400 460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
eller
Susanna Haavisto, Informatör
+ 358 40 5060185, susanna.haavisto@elo-saatio.fi

Lantbrukarcentralen MTK
Anni-Mari Syväniemi, Matkulturombudsman
+ 358 50 5118909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi

www.kansallisruoka.fi
#kansallisruoka
#nationalrätt

Tutustu tuotekorttiin

Mikä on tuotekortti ja kenelle se on tarkoitettu?

Tuotekortti on yksinkertainen arjen työkalu, joka auttaa elintarvikeyrittäjää miettimään oman tuotteensa vahvuuksia ja erityisyyttä ostajan (ammattikeittiö, tukku, vähittäiskauppa) näkökulmasta niillä kriteereillä, joita ostajat käyttävät arvioidessaan uusia tuotteita.

Tuotekortissa kysytään

  • yrityksen yleiset yhteystiedot
  • tuotetietoja, jotka kattavat tuotteen yleisen kuvauksen, toimituskyvyn ja tietoa pakkauksesta
  • tuotteen ominaisuuksista kuten siitä, että miten tuote säilyy, sopiiko se erikoisruokavaliota noudattaville ja onko se luomua
  • ainesosasisällöstä, allergeeneistä ja ravintosisällöstä
  • tuotteen mitoista

Kaikkiin tuotekortissa esitettyihin kohtiin ei ole pakko vastata, mutta sen on tarkoitus ohjata ajattelemaan asioita, jotka mahdollisesti nousevat esiin myyntitilanteissa.

Tutustu tuotekorttiin ja lataa se omalle koneellesi

Katso tuotekorttivideo (noin 3 min)

tuotekorttivideo_26102016


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

 

Tutustu ammattikeittiöalaan Ammattikeittiön ABC -videoiden avulla

Viisi lyhyttä teemavideota esittelee ammattikeittiöalan keskeiset toiminnat ja osaamisvaatimukset.

Ammattikeittiöosaajat ry on julkaissut Ammattikeittiön ABC perehdytys- ja esittelyvideosarjan, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden, työssäoppijoiden ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä ammattikeittiöalalle.

Viisi lyhyttä teemavideota antavat katsauksen ammattikeittiöalan keskeisiin toimintoihin ja osaamisvaatimuksiin nopeasti ja helposti omaksuttavalla tavalla. Lisäksi ne kertovat ammattikeittiöalasta modernina, erityisosaamista vaativana ja monipuolisia työtehtäviä tarjoavana tulevaisuuden alana.

Videoidut teemat ovat ruoanvalmistusmenetelmät, ergonomia ja työturvallisuus, hygienia ja omavalvonta, kestävä kehitys sekä asiakaspalvelu.

Videot on tuotettu osana Ammattikeittiöosaajat ry:n toteuttamaa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Arvostusta ammattikeittiöille -hanketta ja ne ovat vapaasti hyödynnettävissä työyhteisöissä ja oppilaitoksissa perehdytyksen, koulutuksen ja alan esittelyn tukena.

Videot löytyvät www.amko.fi/perehdytys

Lisätietoja:
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
Ammattikeittiöosaajat ry
050 339 6844
virpi.kulomaa@amko.fi

Suomen 12 kansallista ruoka-aarretta valittu

100-vuotias Suomi saa herkullisen syntymäpäivälahjan. Suomelle valitaan kansallisruoka.

Ensimmäisessä äänestysvaiheessa 10 000 suomalaista äänesti. Reilusti yli 1000 erilaista suomalaista ruokaa sai ääniä. Kansanäänet ja raadin äänet laskettiin yhteen. Tuloksena saatiin 12 kansallisen ruoka-aarteen listaus. Kaikki valitut 12 ovat voittajia ja tarinan arvoisia. Ne tulevat saamaan ensi vuonna sesongin mukaisen nimikkokuukautensa. Nämä 12 aarretta ovat finaalissa, josta yksi valikoituu kansanäänestyksen jälkeen kansallisruoaksi! Voittaja julkistetaan 19.1.2017.

Kansallisruokahankkeen tavoitteena on saada ihmiset näkemään suomalaisen ruokakulttuurin erikoispiirteet, jotta osaamme olla niistä ylpeitä ja samalla kehittää ruokakulttuuriamme vahvuutemme ymmärtäen. Hankkeen toteuttajina ovat ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. Hankkeessa toimijana ja rahoittajana on jatkossa myös maa- ja metsätalousministeriö.

12 kansallista ruoka-aarretta

Ruoka-alan järjestöjen yhteistyössä kokoama kansallisruokaraati koostuu suomalaisen ruokakulttuurin asiantuntijoista. Raadin tehtävänä oli varmistaa, että valittavat finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan.

Kansan ja raadin valinnat olivat varsin yhtenäisiä. Raadilla oli mieluisa tehtävä valita vaa’ankielituotteiden välillä. Valinnassa painottuivat se, että tuote muuntuu sesonkeihin ja edustaa koko maan kulttuuria antaen tilaa alueitten omille erikoisuuksille.

Suurin keskustelu raadissa käytiin siitä, voidaanko makkara ja läskisoosi jättää listalta pois. Ne hävisivät niukasti toiselle suomalaisen perunan kanssa syötävälle herkulle: paistetuille muikuille/silakoille.

– On kiinnostavaa huomata, että elintarviketeollisuuden valmistamat tuotteet hernekeitto, maksalaatikko, mämmi ja viili nousivat kärkitusinaan. Ne ovat osa meidän omintakeista kulttuuriamme ja meillä kaikilla on niistä makumuistoja, sanoo raadin jäsen ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

Kaksitoista ruoka-aarretta sesonkijärjestyksessä ovat:
• Pitsa
• Hernekeitto
• Ruisleipä
• Mämmi
• Kalakeitto
• Viili
• Karjalanpiirakka
• Mustikkapiirakka
• Paistetut muikut/silakat perunoilla
• Karjalanpaisti
• Graavi kala
• Maksalaatikko

– Eniten keskustelua tullee herättämään se, miten Italian ylpeys pizza pääsi suomalaisten ruoka-aarteitten listalle. Näen sen kuitenkin irronneen alkuperäisestä yhteydestään, siksi kirjoitimme sen kotimaisin aakkosin pitsaksi. Alkuperäinen pizzakin nousi maailmanmaineeseen vasta siirtolaisten mukana USA:ssa. Tänä päivänä pitsa on suomalaisten arkea, raadin jäsen historioitsija ja kirjailija Lasse Lehtinen perustelee.

Jokainen aarre saa sesongin mukaisen nimikkokuukautensa ja ne tulevat eri tavoin – sellaisenaan tai modernisoituna – näkymään juhlavuoden tilaisuuksissa.

– Nämä ruoat antavat juhlavuonna monta syytä syödä yhdessä – konstailemattomasti, Syödään yhdessä-hanketta vetävän ELO-säätiön Seija Kurunmäki iloitsee.

Jokainen voi vaikuttaa, nyt äänestämään!

Nyt valittujen 12 ruoan joukosta jokainen pääsee äänestämään ruokaa, jonka itse haluaisit Suomen juhlavuonna ylpeänä esitellä Suomen kansallisruoaksi. Tutustu www.kansallisruoka.fi

Lisätietoja:
ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Seija Kurunmäki, johtaja
+358 400 460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
tai
Susanna Haavisto, tiedottaja
+358 40 5060185, susanna.haavisto@elo-saatio.fi

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Anni-Mari Syväniemi, Ruokakulttuuriasiamies
+358 50 5118909, anni-mari.syvaniemi@mtk.fi