Suomen kansallisruoka on ruisleipä

Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saatiin noin 40 000 ääntä, joista reilut sata saapui perinteisellä postikortilla. Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Kansa ja raati samaa mieltä

Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita  muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.

Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Suomi100 -juhlavuosi on ruisleivän vuosi – millainen on sinun ruisleipäsi?

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.

Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Äänestys todisti ruisleivän ikonisen aseman suomalaisten sydämissä. Jokaisella meistä on siihen oma suhteemme ja tarinanne. Rukiin ympärillä tehtävä työ raaka-aineen kotimaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen vahva osaaminen terveysvaikutuksista yhdessä uudentyyppisten napostelutuotteiden kehittämisen kanssa ennustavat rukiille hyvää tulevaisuutta. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.

Käy katsomassa raadin jäsenen tarinoita aiheesta ”Minun ruisleipäni”, ja jaa oma tarinasi tai kuvasi hashtagilla #minunruisleipäni.

ELO-säätiö yhteistyökumppaneineen nostaa jokaisen 12:sta ruoka-aarteesta esiin omana nimikkokuukautenaan. Käy katsomassa www.kansallisruoka.fi sivuilta.

#kansallisruoka #nationalrätt

Video voittajasta ja kuvia kansallisista ruoka-aarteista sekä äänestyksen tulokset.

Lisätietoja:

ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Seija Kurunmäki, johtaja
+358 400 460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
ja
Susanna Haavisto, tiedottaja
susanna.haavisto@elo-saatio.fi, +358 40 5060185

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Anni-Mari Syväniemi, Ruokakulttuuriasiamies
+358 50 5118909, Anni-Mari.Syvaniemi@mtk.fi

Kansallisruokaraati
Raatiin kuuluvat Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Maija Silvennoinen, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula, Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Finnjävel-ravintoloitsija Henri Alén, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, historioitsija ja kirjailija Lasse Lehtinen, Svenska Litteratursälskapetin arkistonhoitaja Yrsa Lindqvist, Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Kim Palhus, Mondo-lehden päätoimittaja Kati Kelola sekä MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

Ehdota Suomen parasta ruokamatkailutuotetta

Hungry for Finland – kansallinen ruokamatkailukilpailu 2017 on nyt avattu.

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Tutustu tarkemmin www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu

Lähiruokakuluttajalle on tärkeää tuntea ruokansa tuottaja

Lähiruoan suosio on vakiintumassa trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat haluavat tietää, missä heidän ruokansa kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Heille on tärkeää kohdata lähiruokatuottajat ja he ovat valmiita maksamaan lähellä tuotetusta ruoasta oikeudenmukaisen korvauksen tuottajalle.

Lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat arvostavat vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tämä käy ilmi Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos) -hankkeen selvityksestä, jossa tarkasteltiin, kuinka suuri osa lähiruoan suosiosta perustuu lopulta itse tuotteeseen, ja kuinka paljon muihin tekijöihin. Selvitys toteutettiin case-yrityksille ja heidän asiakkailleen järjestettyjen verkkokeskustelujen avulla.

– Lähiruokaa kuluttavien asiakkaiden esiin nostamia tekijöitä voidaan pitää lähiruokayritysten ja -verkostojen sosiaalisena pääomana, jota suurempien yritysten on vaikea saavuttaa. Lähiruokayritysten tulisi vaalia näitä tekijöitä oman liiketoimintansa ja menestyksensä eteen, sanoo LähiSos-hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna.

Viime vuosien aikana lähiruokatuotteiden markkinointikanavat ovat siirtyneet nettiin ja vuorovaikutus tapahtuu paljon juuri sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Reko-lähiruokarenkaita on ympäri Suomen toistasataa ja kananmunia myydään Facebookin avulla enemmän kuin yksi kanala pystyy tuottamaan.

– Digitaalinen kehitys on antanut pienille yrityksille loistavat mahdollisuudet kohdata asiakkaansa entistä helpommin. Samoin asiakkaiden on entistä helpompi löytää lähiruoan tuottajat ja toisensa, Erälinna sanoo.

Vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää kuluttajan luottamusta

Lähiruoka yhdistää luontevasti samanhenkisiä kuluttajia. Sosiaalisen median verkostoissa syntyy lähiruokayhteisöjä, joissa jaetaan esimerkiksi vinkkejä, tietoa ja reseptejä. Verkostoissa asiakkaat saavat enemmän tietoa tuotteista kuin kaupassa asioidessaan.

– Sosiaalinen media on pienille yrityksille elinehto jo löydettävyydenkin kannalta, mutta asiakkaille on erityisen tärkeä henkilökohtainen kontakti lähiruokayrittäjän kanssa. Henkilökohtainen vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää asiakkaan luottamusta, Erälinna toteaa.

Kohtaamalla tuottajan asiakas voi varmistua tuotteen alkuperästä ja tuotantotavoista. Erälinnan mukaan on selvää, että tuotannon läpinäkyvyys ja luottamus lisäävät asiakkaan osto- ja maksuhalukkuutta.

Uusia mahdollisuuksia lähiruoan tuottajille ovat erilaiset jakamistalouden mallit, kuten kumppanuusmaatalous. Ne voivat tarjota palveluita ja osaamistaan kiireisille ja tiedostaville kuluttajille. Erälinnan mukaan jakamistalouden avulla voidaan kasvattaa myös ruoan ja sen tuotannon arvostusta.

Uusi verkkojulkaisu antaa vinkkejä lähiruokayrittäjälle

Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja hyödyntämismahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja heidän asiakkaidensa välillä. Selvityksessä on koottu Mikä lähiruoassa koukuttaa? -verkkojulkaisu, www.lähiruokakoukuttaa.fi.

– Verkkojulkaisu on tarkoitettu lähinnä lähiruokayrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville sekä lähiruokaverkostoille. Julkaisussa kerrotaan keskeisistä sosiaalisen pääoman tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä lähiruokayrittäjien menestykselle. Tietoa annetaan myös jakamistalouden tuomista uusista liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista, Erälinna sanoo.

Turun yliopiston koordinoimaa valtakunnallista LähiSos -hanketta toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Kaksivuotista hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju, MTK r.y.

Lisätietoja:
Leena Erälinna, p 040 684 7450, leena.eralinna@utu.fi

Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla. Vuoden lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa.  Palkinnon saajaa voi ehdottaa helmikuun loppuun asti. Voittaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla Messukeskuksessa 6.4.2017.

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2. mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.lahiruokaluomu.fi. Vuoden lähiruokateko -palkinnon tuomaristona toimii Messukeskuksen Lähiruoka & Luomu -messujen suunnitteluryhmä, puheenjohtajanaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Palkinnonsaaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla torstaina 6.4. Messukeskuksessa. 2 000 euron arvoisen palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon voi saada henkilö, yritys tai yhteisö. Palkitsemisen arvoisia ovat muun muassa teot, jossa saaja on raaka-ainevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen tai kehittänyt lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuotevalikoimaa. Myös merkittävät markkinointi- tai viestintäteot lähiruoan puolesta voivat olla Vuoden lähiruokateko -palkinnon arvoisia. Palkintokriteerit esitellään kokonaisuudessaan nettisivuilla.

Lähiruokateko-palkinnon ovat aiemmin saaneet Sodankylän kunnan ruokapalvelut (vuonna 2016), Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman (2015), LähiPuoti Remes (2014) ja keittiömestari Heikki Ahopelto (2013).

Lisätietoja:
Messukeskus, tiedottaja Johanna Suni, p. 040 515 4216, johanna.suni@messukeskus.com

Lähiruoka & Luomu -tapahtuma järjestetään osana Kevätmessuja 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä samaan aikaan Kevätpuutarha, Oma Koti, OmaMökki ja Sisusta!-messujen kanssa. Messut avoinna to-la klo 10–18 ja su klo 10–17. Liput verkkokaupasta tai ovelta. www.kevatmessut.fi

Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas

Yhä useampi asiakas edellyttää nykyään jonkinlaisen sertifikaatin takeeksi ostamansa elintarvikkeen turvallisuudesta ja esimerkiksi eurooppalaiset kauppaketjut hyväksyvät valikoimiinsa enää vain vähäisessä määrin sertifioimattomia tuotteita. Myös Suomessa on sertifiointivaatimus yleistynyt.

Asiakkaan sertifiointivaatimus on usein se tärkein syy laatujärjestelmän käyttöönottoon yrityksessä. Näin siitäkin huolimatta, että laatujärjestelmän avulla yritykseen saadaan tehokkuutta johtamiseen ja prosesseihin ja hyvää riskienhallintaa tuotantoon. Oppaassa korostetaan siksi asiakkaan vaatimusten selvittämisen tärkeyttä. Opas auttaa ymmärtämään kaupan hankintaprosessia ja siihen vaikuttavia valintakriteereitä, sekä miksi sertifiointijärjestelmät aikoinaan luotiin ja miksi ne ovat yleistymässä kaupan alalla.

Oikean laatujärjestelmän valintaa vaikeuttaa se, että yrityksen asiakkailla voi olla toisistaan poikkeavia laatujärjestelmävaatimuksia.  Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas on laadittu helpottamaan visaista valintatehtävää selkiyttämällä eri laatujärjestelmien käyttötarkoitus. Järjestelmällinen esitystapa auttaa vertailemaan erilaisia laatujärjestelmävaihtoehtoja keskenään, jotta tietää mihin vaihtoehtoihin kannattaa tutustua tarkemmin.

Oppaan ovat kirjoittaneet erityisasiantuntija Katarina Lassheikki ja kasvinsuojelun asiantuntija Hanna Skogster Puutarhaliitosta sekä asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä. Maa- ja metsätalousministeriö on ruokaketjun kehittämisen hankerahoituksella osallistunut oppaan kustannuksiin.

Lataa opas pdf:nä

Painotuotteena julkaisua voi tilata Puutarhaliitosta hintaan 5 euroa/kpl (sis alv) + postituskulut. Tilauskuponki  ja sähköinen julkaisu ovat osoitteessa www.puutarhaliitto.fi kohdassa Julkaisut.