Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut päivän materiaalit

Ruoan toimitusketjun välisen tiedonkulun, logistiikan ja yhteistyön tehostamiseen liittyviä digitaalisia palveluita esiteltiin Helsingin Messukeskuksessa 7.4.2017.

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia tai aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja työvälineitä. Ruokaketjun tiedonkulku on vahvasti sidoksissa erilaisiin sähköisiin järjestelmiin. Tuotteiden jäljitettävyys alkuperän ja toimitusketjun osalta kiinnostaa kaikkia ketjun toimijoita, myös kuluttajia.

Iltapäivän esitykset:

Tilaisuuden järjestävät valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke, Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke ja maa- ja metsätalousministeriö.

Delikatessernas Finland ordnas 3.-5.8.2017

Anmäla sig som utställare nu!

Det traditionella och mycket populära närmatsevenemanget Delikatessernas Finland är en del av det officiella Finland 100 -programmet. Delikatessernas Finland & Syystober ordnas på Järnvägstorget i Helsingfors från torsdag till lördag 3–5.8.2017.

Mångsidigt evenemang

Vi erbjuder små och medelstora företag i livsmedelsbranschen möjlighet att sälja produkter och matportioner. Vi välkomnar också företag och organisationer som arbetar med högklassiga finländska råvaror som utställare. Till evenemanget kan man komma för att sälja, bjuda på smakprover av och presentera närproducerade finländska delikatesser, intressanta nyheter, trendiga ekoprodukter eller traditionella fi nländska delikatesser. På ölevenemanget Syystober är mattemat högklassig finländsk streetfood och inhemska bryggeriprodukter. Programutbudet på estraden är som vanligt rikligt.

Delikatessernas Finland håller öppet:
torsdag 3.8.2017 kl. 16.00 –20.00
fredag 4.8.2017 kl. 10.00–20.00
lördag 5.8.2017 kl. 10.00–19.00.
Syystober-området är öppet varje dag till klockan 01.00.

Mer information för utställare (pdf)

Herkkujen Suomi tänä vuonna 3.-5.8.2017

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi nyt!

Perinteinen ja suuren suosion saavuttanut lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Herkkujen Suomi & Syystober järjestetään Helsingin Rautatientorilla torstaista lauantaihin 3.–5.8.2017.

Monipuolinen tapahtuma

Tarjoamme pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille mahdollisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin. Näytteilleasettajiksi ovat tervetulleita myös suomalaisten laadukkaiden raaka-aineiden parissa työskentelevät yritykset ja yhteisöt. Tapahtumaan voi tulla myymään, maistattamaan ja esittelemään vaikkapa lähellä tuotettuja suomalaisia herkkuja, kiinnostavia uutuuksia, trendikästä luomua tai suomalaisia perinneherkkuja. Syystoberissa ruokateemana on laadukas suomalainen streetfood ja kotimaiset panimotuotteet. Ohjelmalavalla on tuttuun tapaan runsas ohjelmatarjonta.

Herkkujen Suomen aukioloajat:
torstaina 3.8.2017 klo 16.00 –20.00
perjantaina 4.8.2017 klo 10.00–20.00
lauantaina 5.8.2017 klo 10.00–19.00.
Syystober on avoinna päivittäin klo 01.00 saakka.

Lisätietoja näytteilleasettajille (pdf)

Maaseutu lähellä on teemana tämän vuoden maaseutututkijatapaamisessa

Nyt on avattu kahdeksan työryhmää, joihin voi lähettää abstrakteja 12.6. mennessä.

Kun puhutaan maaseudusta ja sen erityisyydestä, puhutaan usein asioista, jotka liittyvät ihmisiä ja ympäristöä lähellä tapahtuviin ilmiöihin, paikkoihin ja paikallisuuteen. Maaseudulla asuvilla ihmisillä on voimakas paikallinen identiteetti ja asuinpaikkoihin kiinnytään ja kiinnitytään, mikä näkyy myös sitoutumisena yhteisölliseen kehittämistoimintaan. Kasvava kiinnostus lähiruokaa kohtaan kertoo ihmisten halusta tietä, mistä heidän ruokansa tulee ja miten se tuotetaan. Lähiruoka mahdollistaa vuorovaikutuksen, olipa se sitten konkreettista kasvokkain kohtaamista tai sosiaalisen median avulla käytävää keskustelua. Tämä lisää luottamusta ja yhteisöllisyyttä asiakkaiden ja yrittäjien välillä.

Järjestyksessään 25. maaseutututkijatapaaminen kokoontuu teemalla Maaseutu lähellä Pohjois-Savon Leppävirralle, Kylpylä-Hotelli Vesileppikseen to 31.8.2017. Tapaaminen alkaa klo 10 ja päättyy noin klo 17. Pääpuhujana toimii Lotta Heikkilä Luonnonvarakeskuksesta. Illalla on mahdollisuus osallistua omakustanteisesti yhteiselle illalliselle. Tilaisuus sopii kaikille maaseudusta kiinnostuneille tutkijoille, kehittäjille ja alan muille toimijoille, ja se on maksuton.

Iltapäivällä kokoontuvien työryhmien otsikot ovat

  1. Leaderin lisäarvo – mitä, miten, kenelle ja kuinka paljon?
  2. Kiertotalouden yhteistyömallit – vaikutukset ja potentiaali
  3. Digitalisaatio ja toimijuus
  4. Ihmisiä läheltä ja kaukaa – Maahanmuuttajat maaseudulla
  5. Onko viljelijä tekijä vai sivustakatsoja maaseudulla?
  6. Sosiaalinen pääoma ja kestävyys pienten maaseutuyritysten menestystekijöinä
  7. Kotiseutu läheltä ja kaukaa
  8. Paikkaperustainen hyvinvointi maaseudulla

Jos haluat pitää esityksen työryhmässä, lähetä kuvaus esityksen sisällöstä työryhmän koordinaattoreille 12.6. mennessä. Tarkemmat ohjeet ja työryhmien koordinaattoreiden yhteystiedot löytyvät työryhmäkuvauksen yhteydestä www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2017

Ilmoittautuminen maaseutututkijatapaamiseen avataan toukokuussa www.mua.fi sivuilla. Tapaamisessa palkitaan perinteikkäästi vuoden maaseutuaiheinen pro gradu -tutkielma. Gradukisasta tiedotetaan tarkemmin kevään aikana.

Maaseutututkijatapaamisen järjestää Maaseudun uusi aika -yhdistys yhteistyössä valtakunnallisen lähiruoan koordinaatiohankkeen ja Pohjois-Savon Kylät ry:n kanssa.

Lataa ohjelma ja työryhmäkutsu pdf:nä klikkaamalla kuvaa

  

Lähiruoka-alan yrittäjät luottavat tulevaisuuteen: kilpailuetua haetaan tuotteiden erilaisuudella

Viime vuodet eivät ole olleet taloudellisesti helppoja lähiruokayrityksille, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus. Yrittäjät näkevät kuitenkin valoa tulevaisuudessa. Lisäinvestointeja suunnitellaan erityisesti Pohjois-Suomessa.

Luken LähiKanna-kyselytutkimuksen mukaan lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Tilinpäätösanalyysi ja yrittäjäkysely paljastivat, että yrittäjät kokivat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä.

– Yritykset näkivät lähitulevaisuuden taloudellisen tilansa kehittyvän kuitenkin parempaan suuntaan ja kannattavuuden odotetaan nousevan, kertoo tutkimusta vetänyt johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta.

Alueellisia eroja kuitenkin on. Huonoin taloudellinen tilanne oli yrittäjien arvioiden mukaan Etelä-Suomessa ja paras taloudellinen tilanne Pohjois-Suomessa toimivilla yrityksillä.

– Tähän on yhtenä syynä Pohjois-Suomen vilkastunut turismi, joka tuo lisämahdollisuuksia myyntiin. Myös kilpailutilanne lähiruoka-alalla on todennäköisesti kovempaa Etelä-Suomessa, arvioi Rikkonen.

Myös investointisuunnitelmia on eniten Pohjois-Suomessa. Suunnitellut investoinnit painottuivat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunniteltiin myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan.

Suoramyynti houkuttaa – verkkokauppa ei

Tutkimuksessa selvisi, että suoramyynti omalta tilalta tai omasta myymälästä sekä vähittäiskauppa ovat tällä hetkellä lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia. Vastaajista yli kolmannes ilmoitti suoramyynnin olevan yli puolet yrityksen kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä tee. Tuotteiden myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä keskusliikkeille ja vähittäiskaupalle kiinnosti myös.

– Hieman yllättäen verkkokaupat koettiin kaikista kannattamattomimpina jakelukanavina ja niitä käytettiin myös vähiten tuotteiden myymiseen, Pasi Rikkonen kertoo.

Hintaseurannan avulla selvitettiin, olisiko suoramyynnissä selkeä hintalisä, joka houkuttelisi yrittäjiä suoramyyntitoimintaan muiden jakelukanavien sijasta. – Tällaista johtopäätöstä ei suoraan tuloksista voi vetää, vahvistaa Rikkonen.

– Useimmiten lähiruokavalikoimissa on erityistuotteita, jossa hintalisä muotoutuu räätälöidystä tekemisestä ja todennäköisesti korkeamman kustannuksen käsityöstä, lisää tutkija Kirsi Korhonen Lukesta.

Yrittäjät kokivat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Sisäisinä vahvuuksina nousi esiin erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio. Myös yrityksen erilaisuus ja tuotteiden erikoisuus koettiin vahvana kilpailuetuna.

– Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä mikroyrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta saavuttaa suurtuotannon etuja. Tällöin kilpailuetua on luonnollista hakea differoimalla eli erilaistamalla omaa tuotetta tai palvelukokonaisuutta, Korhonen kertoo.

Pieni koko nähtiin niin etuna kuin haittanakin yrityksen kehittämisessä. Pienen yrityskoon vahvuutena pidettiin joustavuutta ja nopeaa reaktiokykyä. Heikkouksia ovat tuotannon pieni volyymi ja resurssien puute.

Kasvuhalukkuus noudatti aiempien tutkimusten linjaa. Vain joka kymmenes yrittäjä ilmoitti olevansa kasvuhakuinen. Vaikka ajan ja työvoiman puute listattiin selkeäksi kehittämisen esteeksi, kynnys palkata uutta työvoimaa on suuri. Tämä korostuu erityisesti kireän taloustilanteen aikana.

Lisätietoja: Johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luke, puh. 029 532 6480, pasi.rikkonen@luke.fi, tutkija Kirsi Korhonen, Luke, puh. 029 532 6700, kirsi.korhonen@luke.fi

Tiedote pdf:nä

Onko lähiruokayrittäminen kannattavaa? – yrittäjien kokemuksia jakelukanavista -raportti: www.luke.fi/julkaisut-arkisto. Julkaisun osoite 10.4. alkaen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-394-9

 

Pasi Rikkonen, johtava tutkija, Lukesta kertoo yrittäjäkyselyn tuloksista liittyen lähiruoka-alan kannattavuuteen, investointi- ja kehittämissuunnitelmiin sekä kilpailukykytekijöihin webinaarissa ma 29.5.2017 klo 14.30.

Ilmoittaudu webinaariin: http://ty.fi/lahikanna-webinaari! Voit lähettää lomakkeen kautta myös etukäteiskysymyksiä.