Paikallisruoan saatavuuden ja löydettävyyden lisääminen edellyttävät yhteistyötä ruokaketjun joka lenkissä

Ammattikeittiöt ja niitä palvelevat tukkutoimijat haluavat koko ajan enemmän tarjoiluihinsa ja valikoimiinsa paikallisia tuotteita. Lähituottajan, ammattikeittiön ja tukkutoimijan keskinäisen yhteistyön toimivuuden lisäämiseksi on tärkeää tuntea eri osapuolten toimintatavat. 23.10.2017 järjestetyssä mediatilaisuudessa kuultiin eri osapuolten kokemuksia ja näkemyksiä.

Puheenjohtaja Juha Marttila MTK ry:stä nosti esiin, että yksi ruokailijaa kiinnostavaa ruoan alkuperä ja siihen liittyvä tarina. Ravintolat ja muut ammattikeittiöt ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että ne voivat tarjoilujensa kautta nostaa esiin paikallisia erityispiirteitä ja kun siihen on kytketty se, että kerrotaan, mistä tuotteet tulevat, niin asian arvostus kasvaa. Puhetta siitä, että paikallista ruokaa on tai pitäisi olla ammattikeittiöissä enemmän, on paljon, mutta vielä on tehtävää. Suomessa on korkeat vaatimukset esim. lihantuotantoon liittyen ja mm. eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota. Ne ovat merkittävä vahvuus yhdessä hyvän jäljitettävyyden kanssa.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä-hankkeen tuloksista kertoi projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Yhteistyön tueksi tehty aitojamakuja.fi/foodservice -sivusto esittelee käytännönläheisesti ammattikeittiöiden ja tukkutoimijoiden tuotteiden valintaprosessin ja nostaa esiin asioita, joihin elintarvikeyrittäjän on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen ostajien kanssa käytäviä myyntineuvotteluita. Oman tuotteen vahvuuksien miettimisessä voi käyttää apuna tuotekorttia. Kynnys yhteydenotoissa ostajiin on hyvä pitää matalana, koska lähituottaja voi lähteä liikkeelle myös pienemmässä mittakaavassa paikallisesti.

Matkailu- ja ravintola-alan näkymiä avasi toimitusjohtaja Eero Raappana Meira Novasta ja PTY ry:n Foodservice-ryhmästä. Alalla on positiiviset näkymät, sillä niin ravintoloissa kuin pikaruokaloissa syömisessä on kasvua. Ajanjaksolla 1-9/2017 hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden myynti on kasvanut 7,2 %, liikennemyymälöiden ja -ravintoloiden myynti 2,7 % (siitäkin huolimatta, että aukiolojen vapautuminen verotti juuri näiden jälkimmäisten osuutta). Foodservice-tukkutoimijoiden liikeidea pohjautuu asiakkaan tarpeeseen ja valikoimat muotoutuvat sen pohjalta. Foodservice-tukkujen valikoima rakentuu siten, että valtakunnalliset tuotteet muodostavat valikoiman rungon, jota alueelliset ja paikalliset tuotteet täydentävät. Kysyntää on esim. tuoreelle ja pakastetulle kalalle. Suomalaiset haluavat kotimaista ruokaa, se on turvallista, vastuullista sekä laadultaan hyvää, ja yhteistyö suomalaisten tuottajien kanssa toimii hyvin. Myös Eero korosti, että asiakas haluaa tietää, mistä annoksen pääraaka-aine on peräisin.

Toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa GS1 Finlandista esitteli GS1:n tarjoamia palveluita tuotetietojen välittämiseen ja keräämiseen. GS1 Finlandin omistavat ETL, PTY ja Keskuskauppakamari. Esim. Golli-palvelu on luotu pk-yritysten tarpeista käsin ja sen avulla pienetkin toimittajat ovat samalla lähtöviivalla suurten toimijoiden kanssa. Tuotetietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus on keskiössä, ja niiden kautta tuleva tiedon avoimuus on tärkeää kuluttajille. Kun kuluttaja voi luottaa siihen, että tuotetiedot ovat oikein, myös luottamus yritykseen ja tuotteisiin kasvaa. GS1 Finland on uudistamassa ja yksinkertaistamassa Synkka-tuotetietopankkia saadun palautteen pohjalta.

Iltapäivän lopuksi kuultiin parin yrittäjän kokemuksia tuotteiden ja toiminnan kehittämisestä sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa.

Juustomestari Markku Liias Jukolan Juustosta korosti tarinoiden tärkeyttä. Pitää kertoa, mistä ja miten juusto on tehty. Omien tuotteidensa tarinaa hän avasi kertomalla, että raaka-aineena on aamulypsyn maito, jonka vapaat, patjoilla nukkuvat lehmät ovat tuottaneet. Pienen yrityksen vahvuutena on joustavuus eli voidaan tehdä tuotteita asiakkaan erityisvaatimusten pohjalta. Paikallisruoan arvo nousee ja sen huomaa siitäkin, että isot valmistajat haluaisivat samaistua pienten tuottajien tuotteisiin. Tässä vaiheessa juustoja menee pääasiassa vähittäiskauppoihin, mutta jonkin verran myös Foodservice-puolelle. Markun näkemyksen mukaan kuluttaja on valmis maksamaan hyvästä kotimaisesta ruoasta ja hän toivoo, että kauppa ja tukkutoimijat pitäisivät oman marginaalinsa kohtuullisina.

Yrittäjä Sami Vilppula Vilppulan tilalta Asikkalasta avasi marjatilansa kehityskulkua. Vuonna 1972 tilalla on aloitettu mansikanviljely. Yksivuotisen vadelman tuotanto kasvutunneleissa aloitettiin 2013 ja pari vuotta myöhemmin mansikan tuotanto. Laadun mittareina ovat IP kasvikset ja Laatutarha auditoinnit. Vadelmaa myydään omalla tuotemerkillä, mutta toimitetaan myös Pirkan private label:ina (on ainoa toimittaja, mikä on poikkeuksellista). Kysyntää tuotteille on, sillä kasvu esim. vähittäiskaupan puolella on ollut 70 %. Sami korosti sitä, että hyvä laatu alusta loppuun, aina taimien valinnasta, poimijoiden koulutukseen ja rasioiden punnitukseen, on tärkeää. Toki hyvä laatu maksaa ja siksi ulkomaisen vadelman kanssa on haastavaa kilpailla erityisesti julkisella sektorilla, jos määräävänä tekijänä on hinta. Yhteistyön on perustuttava avoimuuteen, pitkäjänteisyyteen sekä sen pitäisi olla ennakoivaa ja säännöllistä. Tämä korostuu erityisesti tuoreiden marjojen kohdalla eli niitä poimitaan ja toimitetaan satokaudella päivittäin tilauksien mukaan.

Tilaisuuden tiedote (pdf)

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään Foodservice-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Kaninlihaan liittyvä kysely kuluttajille

Vastaa 5.11. mennessä!

Kaninlihantuotanto on saanut Suomessa kasvavaa kiinnostusta. Suomesta löytyy jo noin kymmenkunta kaninlihaa myyvää tuottajaa, ja takapihan kasvattamoitakin on jo reilusti toistasataa. Kotimainen kaninliha nähdään terveellisenä, turvallisena ja eettisenä vaihtoehtona suomalaiseen ruokakulttuuriin. Esimerkiksi Euroopan ja Aasian ruokakulttuureissa kaninliha on merkittävässä asemassa. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, voisiko kotimaisella kaninlihalla olla Suomessa kysyntää ja voitaisiinko kaninlihan kohdalla saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

Kysely on osa SeAMKin opinnäytetyötä, jossa selvitetään kaninlihan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa kuluttajien ja ravintoloiden näkökulmasta.

Kuva: Bob Bennet: Storey’s Guide to Raising Rabbits picture (page 111)

Vastaa kyselyyn 5.11. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/FDCA6843E58D5A6E.par

 

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Lokakuu 2017

Lauantaina 16.9. vietettiin valtakunnallista koko perheen Osta tilalta -päivää
Kuluttajilla oli mahdollisuus vierailla yli 200 maatilalla ja ruoantuottajalla ympäri Suomea. Tunnelmapaloja videoilla. Lue lisää

Uusi yhdistys on perustettu: Artesaaniruoka Suomessa ry.
Haluatko olla mukana edistämässä suomalaista artesaariruokaa? Lue lisää

Ravintola Olon Creative Kitchenin klassikkomenu Matka voitti Hungry for Finland kansallisen ruokamatkakilpailun
Kilpailuun osallistui 73 korkeatasoista ehdokasta. Lue lisää

Turun yliopiston uusi verkkojulkaisu helpottaa elintarvikeyrittäjien arkea
Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuottama uusi verkkojulkaisu http://aitojamakuja.fi/foodservice avaa ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessia ja asioita, joita pk-elintarvikeyrittäjän kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa ostajiin. Lue lisää ja katso uudet videot

Uutta materiaalia ja tilaisuuksia sekä webinaareja yrittäjille

  • Eviran neuvontakiertue syksyllä 2017, katso paikkakunnat
  • Eviran elintarvikelainsäädännön tietoiskuja webinaareissa lokakuussa, lue lisää
  • REKO-toiminta elintarvikelainsäädännön näkökulmasta, katso esitys
  • Lähiruokaviestinnän tueksi infograafeja ja kuvia, tutustu

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä: muun muassa

  • Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat-kiertue (lisätietoja myös http://www.ekocentria.fi/)
  • Elintarvikevientiin liittyviä päiviä

Luomuasioiden ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

Artesaaniruuan SM-kilpailun 2017 voittajat

Artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailu on ratkottu. Mitalit jaettiin perjantai-iltana 6.10.2017 Fiskarsin Ruukissa Raaseporissa. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 50 yrittäjää yhteensä 120 tuotteella. Osallistujia oli Suomen lisäksi Ahvenanmaalta, Ruotsista sekä Virosta. Kilpailu oli avoin suomalaisille, pohjoismaalaisille sekä Baltian maiden osallistujille.

Kilpailun tulokset (voittajat)

Lihatuotteet

  • Tuoremakkarat: Marskogens lamm (Ahvenanmaa) – Lammsnäcka

Kalatuotteet

  • Säilötty kala: Jörre & Johannas fisk (Pellinki) Gräddfil-Chili strömming

Leipomotuotteet

  • Vehnähapanleipä (vain hapantaikina):Aroma Bageri & Konditori (Vaasa) – Linvete
  • Ruishapanleipä (vain hapantaikana):Backers Baker Ab (Raasepori) – Backers ekologiska Rågsurbröd
  • Kovat leivät: Aroma Bageri & Konditori (Vaasa) – Speltknäcke

Marja- ja hedelmätuotteet

  • Maustetut hillot: Närboden (Kemiönsaari) – Jordgubbs-rabarbersylt
  • Marmeladi: Sara´s Kitchen Garden (Raasepori) – Godmorgon-marmelad
  • Maustetut hyytelöt: Toores Jôud Oû (Viro) – Meadowsweet Jelly.

Kylmät mauste- ja ruokakastikkeet 

  • Chutney: Ingvalsby Gård (Raasepori) – Söt chili
  • Maustekastikkeet: (2 voittajaa) Vikbo torp (Parainen) – Zing! ja Huhtasrinne Ky (Juornaankylä, Askola) – Salmiakki & Hunaja-puriste

Pohjoismaiset juomat

  • Marjamehut / hedelmämehut: Öfvergårds (Ahvenanmaa) – sorts specifik äppelmust
  • Glögi (alkoholiton): Kullas Gård (Kemiönsaari) – Hallonglögg

Pohjoismaiset juomat (alkoholipitoiset)

  • Ruokaviini: Vuokatin Viini Oy (Vuokatti) – Erland valkoinen marjaviini
  • Jälkiruoka- ja herkkuviinit: Kuura Cider AB (Raasepori) – Kuura Ice Cider 2015

Innovatiivinen artesaariruoka: Smakverket AB (Ahvenanmaa) – Picklade äppelskott

Pakkauskilpailu (2 voittajaa): Nord-T (Helsinki) – Moose on the Loose ja Kuura Cider (Raasepori) – Ice cider 2015

Lisätietoa kilpailusta: https://www.novia.fi/mathantverkfm/fi/

Artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailu järjestetään myös ensi vuonna Raaseporissa Yrkeshögskolan Noviassa. Ajankohta on 21-23. maaliskuuta 2018. Pääjärjestäjänä jatkaa Rannikon Ruoka-niminen artesaaniruokahanke, joka on Pohjanmaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Uudenmaan yhteistyöhanke. Kilpailu toteutetaan yhdessä alan yhdistysten ja muiden elintarvikealan toimijoiden kanssa.

Yhteyshenkilöt:
Ann-Louise Erlund, Yrkeshögskolan Novia, 044 799 8406, ann.louise.erlund@novia.fi
Jonas Harald, Yritystalo Dynamo, 050 548 3400, jonas@dynamohouse.fi

Tuorekasvisten jäljitettävyyden toteutuminen tilalta vähittäiskaupan asiakkaalle

Uusi raportti julkaistu

Tuorekasvisten jäljitettävyys on välttämätöntä sekä kasvisvälitteisten ruokamyrkytystapausten lisääntymisen että entistä vaarallisempien ruokamyrkytyspatogeenien ilmaantumisen vuoksi. Jäljitettävyydellä halutaan varmistaa kasvisten tuoteturvallisuus ja mahdollistaa tuotteiden nopea takaisinveto. Lähellä tuotettuja tuotteita markkinoidaan usein niiden paremmalla jäljitettävyydellä verrattuna tuotteisiin, jotka kulkevat pitkien ja monia toimijoita sisältävien logististen ketjujen kautta. Jotta markkinointiargumentti olisi luotettava, on myös lyhyiden toimitusketjujen toimijoiden huolehdittava jäljitettävyyden toteutumisesta.

Tutustu: Raportteja 169. 21 s. 2017. www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja169.pdf