Ajankohtaista

Ruokapalvelujen kehittäminen kaakkoissuomalaiset makutekijät huomioiden

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan matkailu-, ateriapalvelu ja elintarvikeyritykset ovat kehittäneet ruokatuotteittaan ”Särvintä Pöytään- teoista tarinoiksi”-hankkeella vuodesta 2009. Tavoitteena on auttaa yrityksiä tuottamaan omaleimaisia ruokatuotteita. Ruokapalveluyritysten asiakkaille haetaan makuelämyksiä alueen ruokakulttuurista ja paikallisista elintarvikkeista. Näin saadaan tuotteita, joiden avulla yritykset profiloituvat ja erottuvat muista. Samalla tehostetaan yritysten tuotanto-/palveluprosesseja ja saavutetaan liiketoiminnan kannattavuutta.

Olemme järjestäneet opintoretkiä mm.  Pohjois-Karjalan  Karelian A’la Carte sekä Hämeen lähiruokayrittäjien verkostoon . Yrittäjät ovat saaneet avukseen keittiömestareita, joiden asiantuntijuutta on hyödynnetty niin kustannuslaskelmissa kuin ruoanvalmistuskoulutuksissa.

Kaakkoissuomalainen ruokaperinne on saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä missä kaksi ruoka-kulttuuria kohtaa. Ruokakulttuurimme on saanut historiassa vaikutteita Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista sekä rannikkoalueella Virosta. Nämä erityispiirteet sekä nykyinen elintarviketuotanto huomioiden on kehitetty kaakkoissuomalaista makupöytää. Makupöydän kriteereitä on haettu yhdessä yrittäjien kanssa.

Menusuunnittelu pohjaa ruokavuoteen ja apuna on käytetty olemassa olevia raaka-aineita sekä hankintakanavia, jotta yrityksillä olisi mahdollisimman helppoa toteuttaa ko. ruokaideaa jatkossakin.

Kaakkoissuomalaisia Makuja keväiseen hetkeen
Hauki-lohipatee pinaattiraidalla
Kanttarelli hilloketta

Kirvelillä höystettyä perunasalaattia

Varhaiskaali-kevätsipulisalaattia

Maalaisleipää
*
Kokonaisena paahdettua porsaan sisäfilettä

Tuoreyrttikastiketta

Sitruunalla makustettua
perunasosetta

Juuresmosaiikkia
*
Raparperikompottia

Kymenlaaksossa on paljon lähiruokatuotteita, jotka sopivat hyvin ateriapalveluissa käytettäviksi. Pitopöytään ja lounaalle soveltuvat paikallisten juustoloiden tuotteet ja marjajalosteet. Lihatuotteista Benjamin possu on jo maankuulu sekä kaksi viinitilaa, joiden tuotteet ovat saaneet valtakunnallista arvostusta. Näiden lähiruokatuotteiden käyttö reseptiikassa on helppoa, sillä ne ovat juuri näitä Aitoja Makuja.

Raaka-aineiden tuottajat ja valmistajat vaalivat makujen säilymistä. Tämän vuoksi meidän pitää ylpeästi esitellä omaa paikallista ruokatuotantoamme ja kertoa asiakkaille siitä mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu.

Ruokamatkailu on tärkeä osa matkailua. Paikallisesta kulttuuria ja luontoa voidaan yhdistää ruokaan. Ne tukevat toisiaan ja onnistuneena tuotteena saavat matkailijalle aikaan elämyksen. Näitä elämyksiä nykypäivän kiireinen matkailija arvostaa.

Maaseutumatkailuyrityksen historiasta löytyy paljon tarinoita esim. vanhan kansan uskomuksia, jonka ympärille ruokatuotteen voi kytkeä. Esimerkiksi leipä on pyhää ja sitä ei saa jättää väärin päin pöydälle sillä sen uskottiin tuovan kuolemaa taloon. Tällaiset tarinat kertovat matkailijalle enemmän kuin se, että pöydässä on leipää.Ulkopuolinen kiinnostuu aivan eri tavalla näistä tarinoista, kun se kytketään alueen historiaan. Erityisesti kansainväliset vieraat ovat enemmän kuin kiinnostuneita näistä alueen omista tarinoista.

”Särvintä Pöytään- teoista tarinoiksi”-hanketta hallinnoi ProAgria Etelä-Karjala/ Etelä-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Päivi Matilanen
toiminnanjohtaja
Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Lähiruokakokeilulla vaihtelua koulu- ja päiväkotiruokailuun

Turun kaupungin Ruokapalvelu Katerinki toteutti yhteistyössä Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koordinoiman Lounafood -Aitoa Makua Varsinais-Suomesta –hankkeen
kanssa lähiruokakokeilun Hirvensalossa, Turussa. Kokeilussa olivat mukana Haarlan koulu ja päiväkoti sekä Anniitun päiväkoti, yhteensä 570 lasta. Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan ja toteutettiin kuukauden
ajan, 15.3-16.4.2010.

Kokeilun tavoitteena oli
1. lisätä paikallisten raakaaineiden käyttöä,
2. laskea käytön taloudelliset vaikutukset,
3. kerätä asiakaspalautetta (keittiön henkilökunta, lapset, opetushenkilökunta) ja
4. seurata ruoan menekkiä.

Tulokset
Lähiruokakokeilun aikana kasvikset ja juurekset tulivat lähialueen tuottajilta, leipä paikallisesta leipomosta, kala ja liha olivat vähintään
kotimaisia ja kerran viikossa käytettiin paikallisen lihanjalostusyrityksen tuotteita sekä lisättiin kotimaisten marjojen käyttöä.

Talousseurannassa verrattiin lähiruoka-annoksia vastaaviin ”perinteisiin” annoksiin. Lähiruokaannokset olivat keskimäärin 17 % kalliimpia. Tähän olivat osasyynä esimerkiksi Lähiruokaa Haarlan koulun linjastossa pakastekasvisten ja –juuresten korvaaminen
paikallisilla tuorekasviksilla ja juureksilla.

Esimerkiksi reseptiikan optimoinnilla hintaeroa pystyttäisiin kaventamaan.
Lapsilta saadun palautteen mukaan hyvää lähiruokakokeilussa oli uusiin ruokalajeihin
tutustuminen (mm. madekeitto, haukimureke) sekä ruoan alkuperästä ja tuotannosta
kertominen: tieto siitä, mitä syön ja mistä se on peräisin? Keittiön henkilökunnalta saadun palautteen mukaan kokeilu toi piristävää haastetta keittiön arkirutiineihin, joustavuutta ruokalistaan sekä perehtymistä paikalliseen elintarviketarjontaan. Opetushenkilökunnan puolesta lisää tämän tyyppisiä, lasten arvojen kehittymiseen liittyviä, tempauksia kaivattiin. Kokeilun jälkeen kuoriperunat tulivat jäädäkseen, ainakin yhteen päiväkotiin. Lisäksi, silmämääräisesti seurattuna ruoka maistui lapsille paremmin eli biojätettä syntyi vähemmän.

Lähiruoan käytön hyödyt ovat moninaiset: alueen elinvoimaisuus ja työllisyys parantuvat, paikallinen ruokakulttuuri ja ruoan tuottajat tulevat tunnetummaksi. Myös elintarvikkeen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset vähenevät. Tämän vuoksi myös kokeilun tuloksia tulee ennen kaikkea tulkita kokonaisuutena.

Lisätietoja:
Ruokapalvelukeskus Katerinki
Paula Juvonen, (02) 262 7625, 044 907 5900,
paula.juvonen@turku.fi

LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta –hanke
Johanna Mattila, (02) 333 6475, 040 565 8121,
johanna.mattila@utu.fi

Euran kunta kilpailuttaa elintarvikehankinnat
-myös kestävä kehitys huomioidaan

Euran kunta kilpailuttaa, yhteistyössä Säkylän kunnan sekä Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa, kevään 2010 aikana ruokapalvelun elintarvikehankinnat. Sopimukset hankinnoista tehdään kolmeksi vuodeksi ja hankintailmoitus Hilmaan tullaan jättämään toukokuun aikana, jonka jälkeen tarjouspyyntöasiakirjat löytyvät Hilmasta tai niitä voi pyytää Euran kunnasta.

[Lue lisää]

Karelian Riista Oy toimittaa
pohjoiskarjalaista villisian
tuorelihaa Heinon Tukkuun (PDF)

Hakupalvelussa on mukana jo 1000 yritystä.
Tiedote

Aitojamakuja.fi -kävijäseurantatilastoa (PDF)

Kokkolassa pureudutaan ruoka-asioihin elokuussa EU arjessa -päivässä

Ruoan laadun ja maukkauden lisäksi kuluttajille tärkeitä ovat sen alkuperä, ympäristövaikutukset ja turvallisuus. Elintarvikeketjulta peräänkuulutetaan vastuullisuutta. Mutta miten erilaiset vaatimukset toteutuvat? Mistä kuluttaja voi tietää, että ruoka on turvallista ja vastuullisesti tuotettua? Ja miten EU vaikuttaa kaikkeen tähän? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan EU arjessa -kiertueen tapahtumassa Kokkolassa keskiviikkona 18.8.2010. Päivän teemana on ruoka.

[Lue lisää]

Tuotekehityksen ja yhteistyön jatkuvuus pitää tuotteen kaupan hyllyllä

Keski-Suomessa keväällä 2006 toteutettu Aitoja Makuja Keski-Suomesta –kampanja Osuuskauppa Keskimaan myymälöissä kantaa jatkuvasti hedelmää. Suurin osa yrityksistä ja niiden tuotteista on edelleen kaupan valikoimissa ja uusia tuotteita kehitetään asiakastarpeen mukaan. Parhaimmat tuotteet ovat myös valtakunnallisissa ketjuvalikoimissa.

[Lue lisää]

Tuottajat ja yrittäjät pienimuotoisen lihanjalostuksen kurssilla

ÖsterbottensChark järjesti hiljakkoin pienimuotoista lihanjalostusta käsittelevän kurssin. Innokas ryhmä tuottajia kokoontui kolmeksi päiväksi Kristiinankaupunkiin ruotsalaisen lihanjalostaja Sivert Rosenholmin johdolla.

[Lue lisää]

Ritvan Herkku luottaa laatuun ja lempeään löökiin

Oululaisen Ritvan Herkun valko- ja tervalöökikastikkeet ovat monenlaisten ruokien kyytipoikia. Niissä on paikallista leimaa, mikä tekee niistä myös oivallisia tuliaistuotteita.

[Lue lisää]

Laatulihaa parhaista olosuhteista - parhaisiin herkkuihin

Beeffi Oy on eteläsavolaisten pihvikarjankasvattajien yhteisyritys, joka tuottaa Limousin-lihaa. Yritys perustettiin maaliskuussa 2009 ja yhtiön kotipaikka on Juva. Osakkaina yrityksessä ovat Joel Puhakainen, Kalle Mattila ja Heikki Mustalampi. Osakkaista Joel ja Kalle ovat Limousin-kasvattajia.

[Lue lisää]

Perinteisiä leipomoherkkuja Espoosta

Espoolaisessa perheleipomossa Tapiolan Leipomo Oy:ssä on leivottu tuoretuotteita jo 1962 -luvulta lähtien. 

[Lue lisää]

AIDOLLA PUULLA SAVUSTETUT KYLMÄSAVUKEISARI OY:N KALAT JA JUUSTOT

Kylmäsavukeisari Oy on Tampereen Kämmenniemessä sijaitseva perheyritys, joka valmistaa savukala- ja savujuustotuotteita.

[Lue lisää]

Tutustu Heila Lähiruokatoriin

Heila Lähiruokatori on kahden yrittäjäpariskunnan yhteistyön tulos Heinolassa. Heilassa on monipuoliset valikoimat pientuottajien korkealaatuista ja puhtaasti tuotettua ruokaa.

[Lue lisää]

Näyttäviä ja herkullisia ruokia Rest Time Oy:n kasvistuotteista

Rest Time Oy valmistaa kasviksista maistuvia ja helposti käytettäviä tuotteita ammattikeittiöiden sekä muiden elintarvikeyritysten käyttöön.

[Lue lisää]

Yhteistyötä ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä

Elintarvikkeita valmistava yritys kipuilee usein, miten saisi kehitettyä tuotteita, jotka menevät ”kuin kuumille kiville”? Paras on kysyä ostajilta, millaisia tuotteita he haluavat ostaa. Hyväkäs leivän tarina toimii esimerkkinä.

[Lue lisää]

Kasvisruokien tuotekehityksessä menestyy asiakkaita kuuntelemalla

Kasvis Galleria Oy:n Tarja Peltola korostaa yrityksen menestyksen
salaisuutena onnistununeen tuotekehityksen merkitystä ja sitä, että
asiakkaiden tarpeet tunnetaan perinpohjaisesti. Yhteistyö eri
toimijatahojen kanssa antaa eväitä asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja
ravintolakeittiöiden tarpeiden huomioimiseen.

[Lue koko juttu tästä]

Mikolan tilalla luomu on kannattavaa toimintaa

”Suoramyynnin avulla kosketus asiakaskenttään pysyy tiiviinä”. Suoramyynnin lisäksi Mikolan luomutilan tuotteita on myynnissä sekä vähittäiskaupoissa että ravintoloissa.

[Lue lisää]

Elintarvikeyrittäjyys

Elintarvikealan pienyritysten ja niiden tuotteiden vahvuuksia ovat paikallisuus ja omaleimaiset korkealaatuiset tuotteet. Tuotteisiin ja tuotantoon liitetään usein positiivisia mielikuvia, jotka johtuvat tuotannon läheisyydestä ja tuoreudesta. Tuotteella voidaan sanoa olevan kasvot. Pienet yritykset myös palvelevat asiakkaita ketterästi olipa kyseessä ammattilaisostaja tai yksityinen kuluttaja.

Valtaosa Suomen elintarvikeyrityksistä on pienyrityksiä ja lukumääräisesti niitä lasketaan olevan noin 2800. Yritykset ovat jakautuneet ympäri Suomen ja edustavat eri toimialoja. Yleisimmät pienyritysten toimialat ovat leipomotoiminta, vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus sekä lihajalostus. Pienillä yrityksillä on merkittävä asema suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Niitä voidaankin luonnehtia suomalaisen ruokakulttuurin geenipankiksi.

Vuonna 2006 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi -teemaryhmän käynnistämän työn tuloksena elintarvikealan pienyrittäjien ydinviestiksi muotoutui Aitoja makuja. Elintarvikealan pienyrittäjyyden toimijat (esim. yritykset, muut organisaatiot ja hankkeet) voivat käyttää viestiä vapaasti. Ydinviesti ei kuitenkaan ole tuotemerkki. Mikäli ydinviestiä käytetään pakkauksessa, on varmistuttava, että merkintä täyttää pakkausmerkintämääräykset.

[Aitoja makuja -ydinviesti]

Lähiruoka = Paikallisruokaa omalta talousalueelta

Lähiruokatyöryhmä (YTR 6/2000) on määritellyt lähiruuan siten, että se on ruuantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja siten edistää alueen taloutta ja työllisyyttä. Maantieteellisten rajojen ei tarvitse seurata kunnan tai maakunnan rajoja vaan ennemminkin olisi ajateltava tuoreutta, laatua sekä lyhyitä kuljetus- ja säilytysaikoja, jotka vaikuttavat myös käytettävien lisäaineiden määrään ja pakkaamiseen.