Ruuan alkuperä kiinnostaa yhä useampaa kuluttajaa. Monet kuluttajat haluavat
tietää eläinten elinoloista ja kasvien viljelyssä käytetyistä menetelmistä. Myös ruoantuotantoon osallistuminen kiinnostaa kuluttajia. Viime vuosina CSA (Community Supported Agriculture) eli kumppanuusmaatalous on yleistynyt Suomessakin. Kumppanuusmaatalouden perustana ovat ruoan tuottajien ja kuluttajien ennakkoon tekemät keskinäiset sopimukset.
Ensimmäiset suomalaismallit kumppanuusmaataloudelle on perustettu kaksi vuosikymmentä sitten. Kumppanuudet perustuvat ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiin sopimuksiin ja ne voivat toimia monella tavalla, riippuen tavoitteista.
Uusien toimintamallien löytämiseksi tuottajan ja kuluttajien vuoropuhelu ja näkökulmien jakaminen ovat tärkeitä. Kuluttaja pääsee tutustumaan tarkemmin ruokansa alkuperään ja hänestä tulee osa ruoantuotannon tarinaa.
Kumppanuusmaatalous luo tuottajille mahdollisuuden ennakoida tuotteidensa kysyntää. Kumppanuus lisää toiminnan taloudellista vakautta ja jakaa markkinointi- ja myyntityötä. Kumppanukset jakavat yhdessä tuotantoriskit. Kumppanuusmaatalous tarjoaa lisäarvoa, joka muodostuu useamman henkilön osallistumisesta
ruoan tuotantoon, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta.
Erälinna (2017) on kuvannut erityyppisiä kumppanuusmaatalouksia,
Kumppanuusmaatalouden esimerkkejä:
Kirjallisuutta:
http://www.lähiruokakoukuttaa.fi/#/article/6/page/1-1
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/csa-viljely_(2).pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kumppanuusmaatalous
Kuva: Kumppanuusmaatalouden hyödyt tuottajalle ja kuluttajalle.
