Broilerifilee päihittää lihapullat ilmastokisassa

Lounasvaihtoehdot ovat tänään broilerifilee, lihapullat, lohikastike ja bataattikeitto. Minkä ottaisin? Mitä tekisi eniten mieli? Entä millä olisi pienin hiilijalanjälki?

Tavanomaisenkin annoksen ilmastovaikutuksia selvitettäessä on löydettävä vastaus moniin kysymyksiin. Millaisia raaka-aineita on käytetty? Paljonko alkutuotanto aiheuttaa ilmastopäästöjä? Miten paljon energiaa on kulunut ketjun eri vaiheissa ja miten energia on tuotettu? Onko ruoka pakastettu? Entä miten ruoka on kypsennetty ja paljonko energiaa siinä kului?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekikin ison urakan, kun arvioi yli sadan aterian ilmastovaikutukset Ilmastolounas-hankkeessa. Ero aterioiden välillä oli enimmillään lähes viisinkertainen. Kasvisateriat olivat yleensä vähäpäästöisiä, samoin kalaruuat lohta lukuun ottamatta. Naudanlihaa sisältävät ruuat taas ilmastoa erityisesti kuormittavia. Keskiarvon alle pääsivät mm. bataattisosekeitto, seiti, kasvispasta ja porsaan palapaisti.

foodweb
Foodweb-laskurin avulla voi tutustua aterioiden ja ruoka-aineiden hiilijalanjälkeen

Kansainvälisessä Foodweb-hankkeessa tehtiin verkkosovellus, jolla voi laskeskella erilaisten aterioiden ympäristövaikutuksia. Lautaselle voi hiiren avulla hilata eri ruoka-aineita ja tutkailla mm. niiden kasvihuonekaasupäästöjä sekä energia- ja ravintosisältöä. Laskurissa on myös valmiita aterioita. Esimerkiksi lihapulla-annos perunamuusilla aiheuttaa 1,72 kg CO2e-päästöjä, broilerifilee ohrasuurimoilla 1,04 kg ja sienirisotto 0,8 kg.

Myös SYKEn kehittämällä ilmastodieetti-laskurilla voi selvittää omien ruokailutottumusten ilmastovaikutusta. Laskuri kysyy, miten paljon naudanlihaa, possua, kanaa, kalaa, juustoa, maitotuotteita, riisiä, kananmunaa tai talvikauden vihanneksia tulee syötyä – paljon, tavallisen määrän, vähän vai ei ollenkaan? Laskurin mukaan vegaanin vuoden ruuat aiheuttavat 655 kg CO2e :n päästöt, kun taas tavallisen sekasyöjän päästöt ovat 1 643 kg CO2e.

Näissä tiedoissa onkin hetkeksi pureskeltavaa.

Teksti:
Kaarina Toivonen
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju -hanke (KESTI)
Suomen ympäristökeskus

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *