Kaikissa kysymyksissä sinua palvelee oman alueesi aitoja makuja jäsen.

 

Usein kysyttyä

Alkutuotanto | Vähittäismyyntitoiminta | Elintarvikkeiden valmistus ja myynti

Kysy meiltä

Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti

Haluaisin ottaa tilapuotiini myyntiin naapuritilan kurkkuja. Miten minun tulee toimia?

  • Voit myydä naapuritilan kurkkuja omassa tilapuodissasi ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Jos myynnissä on ainoastaan vähäriskisiä alkutuotannon tuotteita, kuten kurkkuja, ja vuosittainen alkutuotannon tuotteiden myynti jää alle 10 000 euron. Huomioithan, että omien alkutuotannon tuotteiden suoramyyntiin kuluttajille ja paikalliseen vähittäismyyntiin ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta rajaavat kilomäärät, joita on esitetty Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti -esitteen taulukossa. Alkutuotannon tuotteita ovat mm. kasvikset ja hedelmät sekä viljat ja sienet, hunaja, luonnonvaraiset marjat ja sienet, ternimaito ja kananmunat.

Pienimuotoista ja vähäriskistä toimintaa kuvaavassa asetuksessa 1258/2011 puhutaan kilomääristä ja prosentuaalisista osuuksista vuodessa, mutta miten tämä vuosi määräytyy? Esimerkiksi jos toiminta aloitetaan kesäkuussa.

  • Säädökset eivät ota tähän kantaa, mutta selkeintä olisi puhua kalenterivuodesta.

Yksityishenkilö haluaisi ottaa itselleen kanoja esimerkiksi 10 kpl ja myydä ylijäävät kananmunat asiakkaille. Tarvitseeko hänen tätä myyntiä ajatellen teetättää vuosittaiset Salmonella tarkastukset eli onko kanojen pitämisellä jokin alalukumäärä, joka helpottaa tämän vaatimuksen suhteen? Tarkoituksena ei ole harjoittaa elinkeinotoimintaa.

  • Aina, jos myy kananmunia asiakkaille, on jossain mittakaavaavassa osallistuttava salmonellavalvontaohjelmaan. Jos kanoja on korkeintaan 50 kpl, on salmonellanäyte otettava kerran vuodessa ja salmonellavalvontaan liittyvä eläinlääkärikäynti toteutettava joka 3. vuosi. Tautivalvontaohjelmat (eli eläintautivastustus) eivät ole riippuvaisia elinkeinotoiminnasta, eikä niitä säädellä elintarvikelailla. Ohjelmaan ei kuitenkaan tarvitse osallistua, jos käyttää kaikki tuottamansa munat itse. Muutaman viime vuoden aikana juuri harrastekanalat ovat levittäneet salmonellaa, joten tähän ei ole tulossa helpotusta.

Minulla on perunatila ja haluaisin pestä perunat tilallani ja myydä ne paikalliseen ravintolaan. Onko perunoiden peseminen elintarvikehuoneistotoimintaa vai kuuluuko se osaksi alkutuotantoa?

  • Juuresten ml. perunat peseminen on kauppakunnostusta ja sisältyy alkutuotantoon. Jos juures on sen tyyppinen, että pestyä juuresta ihmiset syövät sinällään (harvinaista), on syytä noudattaa alkutuotantoasetuksen kasvin syötävien osien pesuvedelle asetettua tutkimusvaatimusta. Jos kuluttajille myytävä määrä + vähittäismyyntiin toimitettava määrä eivät ylitä vähäriskisen asetuksen 1258/2011 rajoja 100 000 kg + 100 000 kg, eikä toimita pestyjä tuotteita myöskään jatkojalostukseen, on vapautettu tästä vesitutkimusvaatimuksesta. Myöskään perunan pesua vesitutkimusvaatimus ei koske, kun peruna käytetään yleensä aina vähintäänkin kuorineen keitettynä. Porkkanan osalta kesäporkkanan pesu on sellaista toimintaa, johon vesitutkimusvaatimus kohdistuu, jos vähäriskisen asetuksen määrät ylittyvät.

Myyn torilla oman tilani kasviksia. Minkälaisia pakkausmerkintöjä minulta vaaditaan?

Myyn oman tilani kurkkuja (yksittäispakattuina suojakelmuun) paikalliseen kauppaan. Mitä pakkausmerkintöjä tuotteelta vaaditaan?

Pussitan porkkanoita tilallani? Onko tämä elintarvikehuoneistotoimintaa?

  • EI, vaan kuuluu alkutuotantoon. Voit pakata ja myydä porkkanoita osana alkutuotannon toimintaa (ks. tuotemäärät taulukko). Pusseissa tulee lukea sisällön määrä ja alkuperämaa/tila.

Haluaisin aloittaa porkkanoiden kuorimotoiminnan. Voinko tehdä sitä osana alkutuotantoa?

Haluaisin ottaa tilapuotiini myyntiin naapuritilan kurkkuja. Miten minun tulee toimia?

Haluaisin perustaa yhdessä paikallisten tilojen kanssa ruokapiirin, jossa myisimme alkutuotannon tuotteitamme suoraan kuluttajille. Miten meidän tulisi toimia?

Paikallinen ruokapiiri haluaisi ostaa tilani raakamaitoa ja kesäsesonkina mansikoita. Voinko myydä heille tuotteet osana alkutuotantoa?

  • Raakamaidon myyminen ruokapiirille osana alkutuotantoa ei ole sallittua ellei asiakas itse hae maitoa tilalta (ks. myyntimäärät). Puolestaan mansikoita voit myydä alkutuotannon toimintana ns. pienimuotoisena toimintana 10 000 kg vuodessa , jolloin omavalvonnan kuvausta ja vesitutkimuksia ei tarvitse tehdä ja rajattomasti, jos teet em. asiat.

 

Vähittäismyyntitoiminta

Yrittäjä kiertää eri paikkakuntien tapahtumissa myymässä tuotteitaan. Hän on tehnyt yrityksen kotikuntaan elintarvikehuoneistoilmoituksen myynnistä. Miten hänen tulee toimia muilla paikkakunnilla?

  • Kuntaan saapumisesta pitää tiedottaa 4 päivää ennen myynnin aloittamista. Tiedotus on tehtävä joka kerta, jos ei etukäteen pysty ilmoittamaan tulevia myyntipäiviään esimerkiksi joka tiistai. Mukaan kannattaa varata todistus siitä, että on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen sekä ainakin viimeisin tarkastusmuistio/raportti. Jos myy muilta ostettuja tuotteita, pitää mukana olla ostokuitit, jotta jäljitettävyys voidaan todentaa.

Voinko ottaa tilapuotiini myyntiin naapuritilan kurkkuja, lihatuotteita, mansikoita?

  • KYLLÄ, voit myydä ilmoitetussa elintarvikehuoneistossasi tuotteita laidasta laitaan.

Minulla on pihvikarjatila. Eläimet teurastetaan hyväksytyssä teurastamossa, jossa myös liha leikataan ja pakataan. Lihat saapuvat tilalleni kylmäkuljetuksena pakattuina. Myyn kaiken lihan tilaltani suoraan kuluttajille. Tuleeko minulla olla erillinen myyntitila?

Myyn pakattuja lihatuotteita. Tarvitsenko hygieniaosaamistodistusta?

  • ET –hygieniaosaamistodistus vaaditaan vain henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

Voinko säilyttää tilani tavallisessa pakastimessa teurastamolla pakastettua lihaa?

  • KYLLÄ – valmiiksi pakastettuja tuotteita voi säilyttää kotipakastimessa. Huolehdi kuitenkin asianmukaisesta lämpötilanseurannasta eli kirjaa pakastimen lämpötila (enintään. -18 astetta) ruutuvihkoon esimerkiksi kerran viikossa.

Voinko kuljettaa pakastettuja lihatuotteita omalla pakettiautolla?

  • KYLLÄ – pakettiauton tulee olla mukana elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelmassa ja riippuen kuljetusmatkasta autossa tulee olla esim. vanha arkkupakastin lämpömittarilla varustettuna kylmäketjun varmistamiseksi. Jos kuljetus kestää > 2t, tulee olla tallentava lämpötilanseuranta (ks. POIKKEUS elintarvikkeiden kuljetus).

Voinko kuljettaa myös muiden yritysten tuotteita?

  • KYLLÄ, jos autosi (ilman kuormaa) painaa yli 2500 kg, tällöin tarvitaan ammattiliikennöintilupa. Kuljetustoiminta on sisällytettävä sekä yrityksen elintarvikehuoneistoilmoitukseen että omavalvontasuunnitelmaan.

Voinko valmistaa elintarvikkeita myyntiin omassa kotikeittiössäni?

  • KYLLÄ. Elintarvikkeiden valmistaminen kotikeittiössä onnistuu kunhan hygieenisistä toimintatavoista sekä valmistuksen ajallisesta erottamisesta muun kodin ruoanvalmistuksen kanssa huolehditaan. Myöskään asumisesta ei saa aiheutua vaaraa kotona valmistettaville elintarvikkeille. Ennen toiminnan aloittamista tulee laatia omavalvontasuunnitelma oman toiminnan riskit arvioiden. Jos myyt kotikeittiössä valmistettuja tuotteita ammattimaisesti ja säännöllisesti, tulee kotikeittiöstä tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus.

 

Elintarvikkeiden valmistus ja myynti

Voiko ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa pakastaa elintarvikkeita ja myydä niitä eteenpäin, kunhan huolehtii hyvästä hygieniasta, tarpeeksi nopeasta pakastustehosta (24 tunnissa -18 asteeseen), oikeista pakkausmerkinnöistä, säilyvyysajoista jne.?

  • KYLLÄ, kuitenkin on  huomioitava, että eläinperäisiä elintarvikkeita voi myydä suoraan lopulliselle kuluttajalle rajattomasti ja muualle myytäväksi (paikalliseen vähittäismyyntiin) vain 1258/2011-asetuksen 5 §:n mukaisia määriä eli korkeintaan 1000 kg vuodessa ja sitä ylittävältä osalta 30 %.

    Kalayritys tekee yhteistyötä paikallisen kahvilan kanssa siten, että kalafirma saa myydä omia kalojaan kahvilassa sijaitsevassa kalatiskistä. Kalatiski on kalafirman omistama. Kassavirta kulkee kahvilayrittäjän kautta, mutta virallisesti kalat ovat koko ajan kalastajan "omaisuutta" eli hän ei myy niitä kahvilayritykselle missään vaiheessa. Onko em. toiminta kalayrityksen suoramyyntiä asiakkaille vai vähittäismyyntiä? Kalayritys on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen.

Voiko pitopalveluyrittäjä käyttää oman pihansa kasvimaan/puutarhan tuotteita pitopalvelutuotteiden raaka-aineena esim. omista omenoista omenapiirakkaa jne.?

  • KYLLÄ. Ravintola voi itse harjoittaa kasvikunnan tuotteiden alkutuotantoa ilman, että tarvitse erikseen tehdä ilmoitusta. Mutta myös yksityisen henkilön ylijäämätuotteita voi käyttää, vaikka tämä ei olisi alkutuottaja.

Minkälainen toiminta katsotaan ammattimaiseksi ja säännölliseksi? Eli liittyen esimerkiksi elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemiseen.

  • Lainsäädäntö vaatii, että hyvinkin pienimuotoisesta toiminnasta pitää ilmoittaa, jos se ei ole vähäriskistä.

    Ilmoitus voidaan siis jättää tekemättä, jos toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä sekä 1) toiminta tapahtuu samassa huoneistossa muun elinkeinotoiminnan kanssa (esimerkkinä parturikampaamon kahvitus, karkkien myynti huonekalukaupassa jne.), tai 2) toimija on yksityinen henkilö, tai 3) toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena.

    Ilmoitusvelvollisuus on hyvin riskiperusteista. Esimerkiksi jos käy palkkatöissä ja sen lisäksi yksityishenkilönä leipoo ruisleipää säännöllisesti joka viikko, ei toiminnasta ilmoittaminen ole tarpeen ellei tulot leipomisesta ala lähentyä sitä rajaa, jossa verottaja vaatii ottamaan käyttöön vaikka toiminimen. Leipiä saa myydä ja toimittaa myös kauppaan tai ravintolaan/kahvilaan.

    Toinen esimerkki, jos pitopalvelutoiminta on säännöllistä ja tuotevalikoima on laaja ja monipuolinen, on ilmoitus tehtävä, vaikkei toiminta olisikaan määrällisesti suurta ja vaikka toimitilat olisivat kotona.

Millaisia vaatimuksia on keittiöllä, joka sijaitsee esimerkiksi yhdistyksen omistamalla Seurantalolla? Pääsääntöisesti keittiössä toimivat yksityisten juhlien järjestäjien toimesta erilaiset pitopalvelut. Tällöin on toimijasta kiinni, laitetaanko keittiössä ruokaa, vai onko kyseessä vain ruoan kuumentaminen. Satunnaisesti keittiössä myös valmistetaan ja kuumennetaan ruokaa yhdistyksien omiin, julkisiin tapahtumiin.

  • Keittiöiden vaatimukset, kuten kaikkien elintarvikehuoneistojen, tulevat elintarvikesäädöksistä ja ovat riskiperusteisia. Mitä riskialttiimpaa työtä keittiössä/elintarvikehuoneistossa tehdään, sitä enemmän sen rakenteilta ja toiminnalta/toimivuudelta vaaditaan. Jos keittiössä järjestetään vain yksityisiä juhlia, ei sen tarvitse lainkaan rekisteröityä elintarvikehuoneistoksi. Jos keittiössä kuitenkin valmistetaan ruokaa myös julkisiin tapahtumiin, on rekisteröityminen pakollista.

    Yleensä ruokaa valmistaviin keittiöihin vaaditaan vähintään 3 vesipistettä, joista yksi on käsien pesuun, toinen astioiden pesuun ja kolmas elintarvikkeita varten. Jos ruoanlaitto ei ole mitenkään jättimäistä, voidaan hyväksyä astioiden ja elintarvikkeiden pesuun sama hana, mutta mielellään 2 eri allasta. Käsienpesu voi tapahtua vaikka seinän takana. Vesipistevaatimukset ovat täysin kiinni siitä, mitä keittiössä tuotetaan. Jos halutaan tehdä hyvin suuritöisiä ja riskialttiita ruokia, pitää mahdollisesti ajallisesti erottaa toiminnot, jolloin pelkästään tällä keinoin voidaan hallita riskit.

    Siivouskomero on mahdollista sijoittaa muuallekin kuin aivan keittiön yhteyteen. Vaatimus komeron varustukselle tulee jälleen toiminnan riskeistä. Elintarvikehuoneistojen valvontaa ja toimintaa on ohjeistettu Eviran nettisivuilla.

Minkälaisia vaatimuksia lihan jäädyttämiselle on (huom. ei pakastamiselle)?

  • Lainsäädäntö ei juuri anna eväitä jäädyttämiselle. Suosituksena on annettu, että lihan pitäisi olla tuoretta ja jäätymisen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti. Jäätymisen nopeus vaikuttaa lähinnä siihen, mikä on sulatetun tuotteen laatu. Mitä hitaammin liha jäätyy, sitä suurempia jääkiteitä syntyy ja sitä enemmän lihassolut rikkoutuvat ja lihasta irtoaa sulatettaessa lihasnestettä. Vaadittavista pakkausmerkinnöistä löytyy tietoa Evira.fi -sivuilta elintarviketieto-oppaan kohdasta 6.1.2 sivulta 125.

Yrityksellä on ilmoitettu elintarvikehuoneisto, jossa hän myy ja valmistaa lihajalosteita (1258/2011 §5). Yrityksen oletuksena on, että myynti jakautuu vähäriskisen toiminnan periaatteiden mukaisesti eli kuluttajille myytävä osuus olisi 70 % ja paikalliseen vähittäismyyntiin 1000 kg ja sen ylittävältä osalta 30 %. Vuoden aikana alkaakin näyttää siltä, että myynti suoraan kuluttajalle ei onnistukaan suunnitellun mukaisesti ja toisaalta paikalliset ravintolat ja kaupat haluaisivat yhä enenevissä määrin ko. tuotteita. Jos tuotteita tullaan myymään suurimmaksi osaksi vähittäismyyntiin, tulisi toiminta ja tila hyväksyttää laitokseksi. Miten käytännössä yrityksen tulee toimia tällaisessa muutostilanteessa? Elintarvikehuoneiston hyväksymiselle kun on tietyt vaatimukset ja prosessit, jotka ottavat oman aikansa.

  • Jos yritys selvästi huomaa, että tuotteille on markkinoita vähittäismyynnin parissa, on paikallinen valvonta varmasti sen verran joustavaa, että toimintaa ei laiteta heti poikki. Tällöin tulee olla selvästi nähtävissä se, että yrittäjä kulkee kohti laitoshyväksynnän hakemista. Yritys lähtee omaehtoisesti kehittämään sekä tiloja että toimintaa niin, että laitoshyväksyntää tietyllä aikataululla voidaan hakea. Aikataulun sopiminen on tässä kriittinen asia. Sen tulee olla realistinen sekä toimijan että valvojan kannalta. Vaihtoehtona on, että jos yrittäjä ei tällaisessa tilanteessa lähde hakemaan hyväksyntää, kunta asettaa toimijan toimintakieltoon ja ehkä uhkasakonkin päälle.

Voiko leipäjuustoa valmistaa avotulella elintarvikehuoneistossa?

  • Hygieniasäädökset eivät estä, kunhan ei ”kärvennä” tuotetta niin, että syntyy vaarallisia PAH-yhdisteitä.

Kalayritys tekee yhteistyötä paikallisen kahvilan kanssa siten, että kalafirma saa myydä omia kalojaan kahvilassa sijaitsevassa kalatiskistä. Kalatiski on kalafirman omistama. Kassavirta kulkee kahvilayrittäjän kautta, mutta virallisesti kalat ovat koko ajan kalastajan "omaisuutta" eli hän ei myy niitä kahvilayritykselle missään vaiheessa. Onko em. toiminta kalayrityksen suoramyyntiä asiakkaille vai vähittäismyyntiä? Kalayritys on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen.

  • Kalastaja tai kalankasvattaja voi alkutuottajana myydä perkaamatonta tai kalastusaluksella perattua kalaa suoraan lopulliselle kuluttajalle 5000 kg vuodessa ilman, että tarvitsee elintarvikehuoneistoa. Vähittäismyyntiin hän voi toimittaa alkutuotantona perkaamatonta tai kalastusaluksella perattua kalaa ilman kilorajaa. Maissa perkaaminen ja kalajalosteiden tekeminen vaatii kala-alan laitoksen. Vähittäismyynnin yhteydessä kuitenkin voi tehdä laitostoimintaa ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa, eikä sitä ole rajattu pelkästään kalastajan oikeudeksi. Tällöin perkaaminen ja jalostaminen pitää kuitenkin tapahtua myynnin yhteydessä, poikkeuksena vain torimyynti ja liikkuva myyntipaikka. Näillä ulkomyyntitoimijoilla voi olla erikseen perkaamiseen ja jalostamiseen käytettävä elintarvikehuoneisto. Ilman laitoshyväksyntää vähittäismyynnin yhteydessä perkaamiseen ja jalostamiseen sovelletaan vähäriskisen asetuksen 1258/2011 5 § määräyksiä: jos myy vähän itse voi kuitenkin toimittaa 1000 kg vuodessa muualla myytäväksi tai jos myy 70 % tuotannosta voi toimittaa muualle myytäväksi 30 %, eikä toiminnalle ole kilorajaa.

    Kalatiskin sijainnista ei ole lainsäädännössä määrätty. Nykyään kahden toimijan päällekkäinen toiminta on aivan yleistä. Jos kahvilassa kuitenkin on vain kalan myyntiin tarkoitettu tiski, on vaikea kuvitella, että kalan perkaaminen tai jalostaminen voisi onnistua samoissa tiloissa. Kun perkaaminen ja jalostaminen on eriytetty myynnistä, vaaditaan sille laitoshyväksyntää.

Ravintoloitsija haluaa ostaa naapurissaan olevalta maitotilalta ternimaitoa ja valmistaa siitä ravintolassaan jälkiruokajuustoa (esim. uunijuustoa). Voiko maitotila myydä ja jos, millä ehdoilla ja mitä hänen pitää tehdä?

  • Kyllä, maidontuotantotila voi toimittaa ternimaitoa vähittäismyyntiin jäädytettynä. Ravintola on säädösten näkökulmasta vähittäismyyntipaikka siinä kuin kauppakin. Jos tila toimittaa korkeintaan 2 500 kg vuodessa, katsotaan se alkutuotannon toiminnaksi.

    Tilan tulee huomioida jäädyttäminen omavalvonnan kuvauksessa. Jäädytetty ternimaito on säilytettävä vähintään -12 asteessa. Astioihin tulee tehdä pakkausmerkinnät, joista pitäisi löytyä tietoa Eviran nettisivuilta, ainakin raakamaidon ja ternimaidon myyntiohjeistuksesta.

Voiko kahvilayrittäjät valmistaa raakamaidosta (vuohenmaito) tuotteita omassa kahvilan keittiössään esim. leivonnaisia ja myydä niitä asiakkaille?

  • Kahvilayrittäjä voi valmistaa vuohenmaitotuotteita vuohen raakamaidosta, jos kahvila sijaitsee vuohitilan yhteydessä ja vuohenmaito on itse tuotettua. Tai vaihtoehtoisesti, jos kahvila ei sijaitse tuotantotilan yhteydessä, vuohen raakamaito pitää ostaa maitoalan laitoksesta.

Minulla on matkailuyritys. Haluaisin järjestää matkailijoille ruoanvalmistuskursseja yritykseni ravintolan keittiössä. Onko tämä mahdollista?

  • Kyllä. Voit järjestää ruoanvalmistuskursseja matkailuyrityksesi keittiössä, kunhan huolehdit toiminnan hygieenisistä tavoista, kuvaat asian omavalvontasuunnitelmassasi ja esittelet, miten mm. ristikontaminaatiolta vältytään.

Minulla on pihvikarjatila. Eläimet teurastetaan hyväksytyssä teurastamossa, jossa myös liha leikataan ja pakataan. Lihat saapuvat tilalleni kylmäkuljetuksena pakattuina. Myyn osan lihoista kuluttajille sellaisenaan, mutta osan haluaisin jatkojalostaa. Voinko valmistaa elintarvikehuoneistossani jauhelihaa? Ja voinko myydä sitä paikalliseen ravintolaan?

  • Kyllä – voit myydä 1000 kg vuodessa jauhelihaa vähittäismyyntiin (esimerkiksi paikalliseen ravintolaan) ja 1000 kg ylittävältä osalta 30 %. Jauhelihan valmistaminen elintarvikehuoneistossa vaatii erityistä tarkkuutta, mutta on mahdollista.

Voinko valmistaa oman tilani maidosta tuorejuustoa?

  • KYLLÄ – voit valmistaa sekä tuorejuustoa että muita maitojalosteita ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Näitä tuotteita saat myydä suoraan kuluttajille rajattomasti ja paikalliseen vähittäismyyntiin enintään 1000 kg vuodessa ja sitä ylittävältä osalta 30 %. Eläinperäisten elintarvikkeiden valmistus vaatii erityistä huolellisuutta sekä elintarvikehygienian että lämpötilojen suhteen.

Miten tiheästi minun tulee seurata ja kirjata ylös kylmätilojen lämpötiloja?

  • Lämpötilojen seurantatiheys valitaan omavalvonnassa käytännön kokeilun ja mittauksien perusteella. Aluksi mittauksia tehdään tiheästi 1 krt/päivä. Sopivien olosuhteiden löydyttyä mittaustiheyttä voidaan harventaa esim. 1 krt/viikko. Lisätietoja lämpötilojen seurantatiheydestä löydät täältä.

Kylmävaraston termostaatti on mennyt rikki. Mitä teen varastossa oleville tuottelle?

  • Selvitä ensin lämpötilojen seurantakirjanpidosta, milloin kylmävarasto on todistetusti ollut toiminnassa. Riippuen tästä ajasta tulee tuotteiden hävittämistä tai välitöntä siirtoa toimiviin kylmätiloihin harkita. Kannattaa mitata tuotteiden pintalämpötila sekä varaston lämpötila riskinarvioinnin tueksi.

aitojamakuja.fi

m.aitojamakuja.fi email Aitoja Makuja Facebookissa
Yhteistykumppanit Turun yliopisto
© Aitojamakuja.fi • Elintarvikealan yritysten valtakunnallinen hakupalvelu